Julkaistu: 26.5.2014

Uusi teknologia on vaikuttanut koululaisten elämäntapoihin

  1. Koululaisten nukkumistottumukset ovat parantuneet kymmenessä vuodessa
  2. Opiskeluun käytetty aika on lyhentynyt 20 vuodessa
  3. Tytöt tekevät enemmän kotitöitä kuin pojat
  4. Ruudun ääressä kuluu lähes kolme tuntia koulupäivinä
  5. Koululaisista tullut tietokoneen suurkuluttajia
  6. Liikuntaan yli tunti päivässä
  7. Sosiaalinen kanssakäyminen ja lukeminen ovat muuttuneet
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Hannu Pääkkönen on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.  Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2014.

Nuorten tietokoneiden ääressä käyttämä aika on lisääntynyt merkittävästi. Osa nuorista on jo tietokoneiden suurkuluttajia. Tietokoneaika on pois television katsomisesta, opiskelusta, liikunnasta ja perinteisestä lukemisesta. Nuorten ajankäyttö ei täysin vastaa siitä annettuja suosituksia.

Kotitietokoneiden, internetin ja matkapuhelinten yleistyminen on mullistanut koululaisten vapaa-ajankäytön viime vuosien aikana. Nuoret viettävät entistä enemmän aikaa ruudun – tietokoneen ja television – ääressä. Muutoksen myötä julkisuudessa on kasvanut huoli nuorten elämäntavan muuttumisesta istuvaksi ja ruutukeskeiseksi. Tämä on johtanut ruutuajan enimmäismäärää ja liikunta-ajan vähimmäismäärää koskeviin suosituksiin.

Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä esitti vuonna 2008 fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen kouluikäisille: "Kaikkien 7–18 vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä." (Tammelin & Karvinen (toim.) 2008, 6.) Myös terveystutkijat ovat esittäneet nuorten nukkumisaikaa koskevia minimisuosituksia. Niiden mukaan murrosikäisten unentarve on noin yhdeksän tuntia vuorokaudessa (Tynjälä ym. 2002, 2997; National Sleep Foundation 2013).

Tarkastelen tässä artikkelissa, miltä koululaisen päivä näyttää heidän ajankäyttönsä perusteella. Nukkuvatko koululaiset suositusten mukaisesti? Onko ruutuaika lisääntynyt, kuten on pelätty? Miten on käynyt koululaisten liikunnalle? Kuinka paljon opiskeluun käytetään aikaa?

Käytän aineistona Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen tietoja. Tutkimusaineistot ovat vuosilta 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010. Tutkittavat nuoret on rajattu peruskoululaisiin ja lukiolaisiin. Tarkasteltavana oleva ryhmä on siten pääosin 10–18-vuotiaita. Ammattikoululaiset on rajattu pois, koska heidän joukossaan on myös iältään tätä vanhempia. Artikkelissa tarkastellaan koulu- ja vapaapäivien ajankäyttöä lukukausien ajalta. Tutkittavat pitivät tarkkaa kirjaa ajankäytöstään kahden vuorokauden ajan. Peruskoululaisilta vuosien 2009–2010 aineistossa on 464 ja lukiolaisilta 191 tutkimuspäivää (tutkimuksen toteutuksesta tarkemmin ks. Pääkkönen & Hanifi 2011).

Kuvio 1. Yli 10-vuotiaiden peruskoululaisten ajankäyttö koulupäivinä vuosina 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Kuvio 2. Lukiolaisten ajankäyttö koulupäivinä 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010 Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Koululaisten nukkumistottumukset ovat parantuneet kymmenessä vuodessa

Peruskoululaiset nukkuvat koulupäivinä keskimäärin yhdeksän tuntia. Määrä on hieman enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin ja sama kuin vuosina 1987–1988. Lukiolaiset nukkuvat koulupäivinä 8,4 tuntia, mikä on neljännestunnin enemmän kuin edellisinä tutkimusajankohtina. Koululaiset nukkuvat vapaapäivinä huomattavasti enemmän kuin koulupäivinä: peruskoululaiset 10,7 tuntia ja lukiolaiset 9,7 tuntia. Peruskoululaisten vapaapäivien nukkumisaika on pidentynyt puolella tunnilla 1980-luvun loppuun verrattuna. Lukiolaisilla määrä on sama kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Peruskoululaisilla vapaa- ja koulupäivien ero nukkumisajassa on venähtänyt lähes kahteen tuntiin. Lukiolaisilla ero vapaa- ja koulupäivien välillä on 1,3 tuntia, mikä taas on selvästi vähemmän kuin aikaisemmin.

Unitutkijoiden mukaan murrosikäisten unentarve on noin yhdeksän tuntia (Tynjälä ym. 2002; Pääkkönen 2010, 97). Koulupäivinä tätä vähemmän nukkui peruskoululaisista 44 ja lukiolaisista 65 prosenttia. Peruskoululaisilla vähän nukkuvien osuus on pysynyt suurin piirtein samana 10 vuoden aikana. Lukiolaisilla sen sijaan alle yhdeksän tuntia nukkuvien osuus on selvästi supistunut.

1990-luvulla peruskoululaisten nukkumisrytmi myöheni, mutta nyt se on palannut lähemmäksi 1980-luvun rytmiä (kuvio 3). Vuosiin 1999–2000 verrattuna peruskoululaiset menevät nukkumaan hieman aikaisemmin. Näyttää siis siltä, että koululaisten nukkumistottumukset ovat nykyään terveellisemmät kuin 10 vuotta sitten.

Kuvio 3. Yli 10-vuotiaiden peruskoululaisten nukkumisrytmi koulupäivinä vuosina 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Alkuun Edellinen Seuraava