Julkaistu: 26.5.2014

Uusi teknologia on vaikuttanut koululaisten elämäntapoihin

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Hannu Pääkkönen on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.  Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2014.

Nuorten tietokoneiden ääressä käyttämä aika on lisääntynyt merkittävästi. Osa nuorista on jo tietokoneiden suurkuluttajia. Tietokoneaika on pois television katsomisesta, opiskelusta, liikunnasta ja perinteisestä lukemisesta. Nuorten ajankäyttö ei täysin vastaa siitä annettuja suosituksia.

Kotitietokoneiden, internetin ja matkapuhelinten yleistyminen on mullistanut koululaisten vapaa-ajankäytön viime vuosien aikana. Nuoret viettävät entistä enemmän aikaa ruudun – tietokoneen ja television – ääressä. Muutoksen myötä julkisuudessa on kasvanut huoli nuorten elämäntavan muuttumisesta istuvaksi ja ruutukeskeiseksi. Tämä on johtanut ruutuajan enimmäismäärää ja liikunta-ajan vähimmäismäärää koskeviin suosituksiin.

Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä esitti vuonna 2008 fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen kouluikäisille: "Kaikkien 7–18 vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä." (Tammelin & Karvinen (toim.) 2008, 6.) Myös terveystutkijat ovat esittäneet nuorten nukkumisaikaa koskevia minimisuosituksia. Niiden mukaan murrosikäisten unentarve on noin yhdeksän tuntia vuorokaudessa (Tynjälä ym. 2002, 2997; National Sleep Foundation 2013).

Tarkastelen tässä artikkelissa, miltä koululaisen päivä näyttää heidän ajankäyttönsä perusteella. Nukkuvatko koululaiset suositusten mukaisesti? Onko ruutuaika lisääntynyt, kuten on pelätty? Miten on käynyt koululaisten liikunnalle? Kuinka paljon opiskeluun käytetään aikaa?

Käytän aineistona Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen tietoja. Tutkimusaineistot ovat vuosilta 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010. Tutkittavat nuoret on rajattu peruskoululaisiin ja lukiolaisiin. Tarkasteltavana oleva ryhmä on siten pääosin 10–18-vuotiaita. Ammattikoululaiset on rajattu pois, koska heidän joukossaan on myös iältään tätä vanhempia. Artikkelissa tarkastellaan koulu- ja vapaapäivien ajankäyttöä lukukausien ajalta. Tutkittavat pitivät tarkkaa kirjaa ajankäytöstään kahden vuorokauden ajan. Peruskoululaisilta vuosien 2009–2010 aineistossa on 464 ja lukiolaisilta 191 tutkimuspäivää (tutkimuksen toteutuksesta tarkemmin ks. Pääkkönen & Hanifi 2011).

Kuvio 1. Yli 10-vuotiaiden peruskoululaisten ajankäyttö koulupäivinä vuosina 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Kuvio 2. Lukiolaisten ajankäyttö koulupäivinä 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010 Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Koululaisten nukkumistottumukset ovat parantuneet kymmenessä vuodessa

Peruskoululaiset nukkuvat koulupäivinä keskimäärin yhdeksän tuntia. Määrä on hieman enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin ja sama kuin vuosina 1987–1988. Lukiolaiset nukkuvat koulupäivinä 8,4 tuntia, mikä on neljännestunnin enemmän kuin edellisinä tutkimusajankohtina. Koululaiset nukkuvat vapaapäivinä huomattavasti enemmän kuin koulupäivinä: peruskoululaiset 10,7 tuntia ja lukiolaiset 9,7 tuntia. Peruskoululaisten vapaapäivien nukkumisaika on pidentynyt puolella tunnilla 1980-luvun loppuun verrattuna. Lukiolaisilla määrä on sama kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Peruskoululaisilla vapaa- ja koulupäivien ero nukkumisajassa on venähtänyt lähes kahteen tuntiin. Lukiolaisilla ero vapaa- ja koulupäivien välillä on 1,3 tuntia, mikä taas on selvästi vähemmän kuin aikaisemmin.

Unitutkijoiden mukaan murrosikäisten unentarve on noin yhdeksän tuntia (Tynjälä ym. 2002; Pääkkönen 2010, 97). Koulupäivinä tätä vähemmän nukkui peruskoululaisista 44 ja lukiolaisista 65 prosenttia. Peruskoululaisilla vähän nukkuvien osuus on pysynyt suurin piirtein samana 10 vuoden aikana. Lukiolaisilla sen sijaan alle yhdeksän tuntia nukkuvien osuus on selvästi supistunut.

1990-luvulla peruskoululaisten nukkumisrytmi myöheni, mutta nyt se on palannut lähemmäksi 1980-luvun rytmiä (kuvio 3). Vuosiin 1999–2000 verrattuna peruskoululaiset menevät nukkumaan hieman aikaisemmin. Näyttää siis siltä, että koululaisten nukkumistottumukset ovat nykyään terveellisemmät kuin 10 vuotta sitten.

Kuvio 3. Yli 10-vuotiaiden peruskoululaisten nukkumisrytmi koulupäivinä vuosina 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Opiskeluun käytetty aika on lyhentynyt 20 vuodessa

Sekä peruskoululaiset että lukiolaiset käyttävät opiskeluun suurin piirtein saman verran aikaa kuin 10 vuotta aikaisemmin. Kahdenkymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna opiskeluaika on kuitenkin lyhentynyt. Peruskoululaisilla vähennys koskee läksyjen lukemista ja kotitehtävien tekemistä. Lukiolaisilla myös oppilaitoksessa vietetty aika on vähentynyt. Sen sijaan koulumatkat kestävät nyt kymmenisen minuuttia kauemmin kuin 1980-luvun lopulla.

Koulupäivän rakenteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla. Kaksi kolmasosaa peruskoululaisista on opiskelemassa jo ennen aamuyhdeksää (kuvio 4). Lukiolaisista pienempi osuus kuin peruskoululaisista on iltapäivän oppitunneilla, mutta heillä opiskelu jatkuu myöhempään illalla.

Kuvio 4. Yli 10-vuotiaiden koululaisten opiskelu koulupäivinä kellonajan mukaan vuosina 2009–2010. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Tytöt tekevät enemmän kotitöitä kuin pojat

Ansiotyön tekeminen on edelleen hyvin harvinaista koululaisten keskuudessa. Tässä suhteessa suomalaiset koululaiset poikkeavat esimerkiksi kanadalaisista, yhdysvaltalaisista ja hollantilaisista nuorista (Zuzanek 2005).

Koululaisten kotitöihin käyttämä aika on vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Koululaiset tekevät kotitöitä koulupäivinä reilut puoli tuntia (kuviot 1 ja 2). Lukiolaiset osallistuvat kotitöihin enemmän kuin peruskoululaiset. Vapaapäivinä kotitöiden määrä kaksinkertaistuu: peruskoululaistet tekevät silloin kotitöitä yli tunnin ja lukiolaiset lähes kaksi tuntia. Eniten aikaa vievät kotitaloustyöt kuten siivous ja ruoanlaitto, sekä ostoksilla käyminen. Vapaapäivinä peruskoululaiset käyttävät kotitaloustöihin puoli tuntia ja lukiolaiset lähes tunnin. Lukiolaiset osallistuvat vapaapäivinä myös pienempien sisarustensa hoitamiseen.

Tytöt käyttävät poikiin verrattuna selvästi enemmän aikaa kotitöihin. Peruskoulua käyvät tytöt tekevät kotitöitä lähes kaksinkertaisen määrän poikiin verrattuna. Lukioiässä ero on kasvanut jo kolminkertaiseksi (ks. myös Miettinen & Rotkirch 2012, 104).

Sivun alkuun

Ruudun ääressä kuluu lähes kolme tuntia koulupäivinä

Koululaisten television katselu lisääntyi vielä 1990-luvulla, mutta 2000-luvulla se on kääntynyt laskuun (kuviot 5 ja 6). Vastaava muutos on tapahtunut monissa maissa jo aikaisemmin (Zuzanek 2005). Lukiolaisilla tietokoneen käyttö on jo ohittanut television katsomisen, mutta peruskoululaisilla televisio vie vielä hieman enemmän aikaa kuin tietokone.

Kuvio 5. Yli 10-vuotiaiden peruskoululaisten television katselu ja tietokoneen käyttö koulu- ja vapaapäivinä vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Kuvio 6. Lukiolaisten television katselu ja tietokoneen käyttö koulu- ja vapaapäivinä vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Peruskoululaisista viidesosa ja lukiolaisista kolmasosa ei katsonut lainkaan televisiota koulupäivänä. Kymmenen vuotta aikaisemmin televisiota katsomattomia oli vasta noin kymmenesosa koululaisista. Yli kaksi tuntia televisiota katsoi kolmasosa peruskoululaisista ja neljännes lukiolaisista. Paljon televisiota katsovien osuudet ovat romahtaneet kummassakin ryhmässä kymmenessä vuodessa.

Sivun alkuun

Koululaisista tullut tietokoneen suurkuluttajia

Tietokoneen suurkuluttajia, jotka olivat koulupäivänä tietokoneen ääressä yli kaksi tuntia, oli vajaat 30 prosenttia peruskoululaisista ja runsaat 40 prosenttia lukiolaisista. Nämä osuudet ovat luonnollisesti paljon suuremmat kuin 10 vuotta aikaisemmin. Niitä, jotka eivät käyttäneet koulupäivänä tietokonetta vapaa-ajan tarkoituksiin lainkaan, oli runsas neljäsosa peruskoululaisista ja vajaa viidesosa lukiolaisista. Kymmenen vuotta aikaisemmin reilusti yli puolet koululaisista ei ollut käyttänyt tietokonetta koulupäivänä.

Peruskoululaiset viettivät aikaa tietokoneella koulupäivinä keskimäärin 1 tuntia 20 minuuttia ja vapaapäivinä 1 tuntia 50 minuuttia. Lukiolaiset viettivät tietokoneella noin 1 tunnin 50 minuuttia sekä koulu- että vapaapäivinä. Vaikka erot tietokoneen käyttöajoissa ovat tasoittuneet ikäryhmien välillä viime vuosien aikana, koululaiset viettävät tietokoneen ääressä selvästi suuremman osan ajastaan kuin muu väestö. Aikuisista 25–44-vuotiaat olivat tietokoneella keskimäärin 40 minuuttia, 45–64-vuotiaat 22 minuuttia ja yli 64-vuotiaat vain 10 minuuttia vuorokaudessa (Pääkkönen & Hanifi 2011, 58–59).

Peruskoululaiset viettävät ruutuaikaa koulupäivinä keskimäärin lähes kolme tuntia ja vapaapäivinä vajaat neljä tuntia. Tämä on selvästi enemmän kuin suositeltu kaksi tuntia vuorokaudessa. Lukiolaiset viettävät ruudun ääressä hieman peruskoululaisia enemmän aikaa. Kuvioista 5 ja 6 havaitaan, että ruutuaika on lisääntynyt koulupäivinä vielä 2000-luvulla, mutta ei enää vapaapäivinä. Syynä tähän on television katselun väheneminen 2000-luvulla.

Peruskoululaisten tietokoneen käyttö yleistyy vähitellen iltapäivällä koulun jälkeen ja saavuttaa huippunsa jo kello 16 jälkeen (kuvio 7). Peruskoululaisten television katselun prime time alkaa kello 19.30 ja jatkuu pari tuntia. Peruskoululaisten ruutuaika huipentuu koulupäivinä kello 19.30 ja 21 välisenä aikana, johon aikaan tietokoneen ja television ääressä on yli 40 prosenttia peruskoululaisista.

Kuvio 7. Yli 10-vuotiaiden peruskoululaisten television katselu ja tietokoneen käyttö kellonajan mukaan koulupäivinä vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Myös lukiolaiset avaavat tietokoneensa heti koulupäivän jälkeen (kuvio 8). Heidän tietokonehuippunsa ajoittuu myöhemmäksi kuin peruskoululaisilla. Ensimmäinen huippuajankohta on noin kello 16.30 ja 20 välisenä aikana. Sen jälkeen televisio voittaa suosiossa tietokoneen kello 20–22 välisenä aikana. Tietokoneen käyttö yleistyy jälleen kello 21 jälkeen tunnin ajaksi. Lukiolaisten ruutuajan huippuajankohta on koulupäivinä kello 21 ja 22 välillä, jolloin lähes puolet lukiolaisista katsoo televisiota tai on tietokoneella.

Kuvio 8. Lukiolaisten television katselu ja tietokoneen käyttö kellonajan mukaan koulupäivinä 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Liikuntaan yli tunti päivässä

Koululaiset käyttävät liikuntaan ja ulkoiluun koulupäivinä noin 40 minuuttia. Vapaapäivinä he ehtivät liikkua tätä enemmän. Peruskoululaiset harrastavat silloin liikkumista ja ulkoilua runsaan tunnin ja lukiolaiset 44 minuuttia. Liikuntaan käytetty aika on vähentynyt jonkin verran 10 vuoden takaisesta, ei kuitenkaan romahdusmaisesti. Koulupäivinä liikuntaan ja ulkoiluun käytetty aika on peruskoululaisilla neljännes ja lukiolaisilla viidennes ruutuajasta.

Koululaiset harrastavat runsaasti myös hyötyliikuntaa, etenkin koulupäivinä. Jalan tai polkupyörällä tehtävistä koulu- ja muista matkoista kertyy aikaa runsaat puoli tuntia koulupäivinä. Vapaapäivinä hyötyliikuntaa on vähemmän: peruskoululaisilla vajaat 10 minuuttia ja lukiolaisilla noin 20 minuuttia. Koululaiset harrastavat siten kaikenlaista liikuntaa noin 70 minuuttia sekä koulu- että vapaapäivinä. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Yli 10-vuotiaiden koululaisten liikuntaan ja ulkoiluun sekä hyötyliikuntaan käyttämä aika koulu- ja vapaapäivinä vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Toiminto Koulupäivät Vapaapäivät
Peruskoulu Lukio Peruskoulu Lukio
Liikunta ja ulkoilu 42 38 63 44
Hyötyliikunta (1) 31 32 8 21
Yhteensä 73 70 71 65
         
Tutkimuspäiviä 210 80 254 111

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Sosiaalinen kanssakäyminen ja lukeminen ovat muuttuneet

Koululaiset nukkuvat keskimäärin unitutkijoiden suositteleman määrän, mutta koulu- ja vapaapäivien välillä nukkumisessa on suuri ero. Television ja tietokoneen ääressä vietetty niin sanottu ruutuaika on lisääntynyt 2000-luvulla koulupäivinä, mutta television katselun vähenemisen vuoksi ei enää vapaapäivinä. Koululaisten ruutuaika ylittää selvästi suositellun kahden tunnin. Liikuntaan käytetty aika on vähentynyt hieman. Se on vain murto-osa ruudun ääressä vietetystä ajasta. Silti kun varsinaiseen liikuntaan ja ulkoiluun lisätään hyötyliikuntaan käytetty aika, liikuntaan yhteensä käytetty aika lähenee sille suositeltua minimiaikaa.

Tietokoneen ja internetin käyttö kytkeytyy yhä useampiin ajankäytön muotoihin. Sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu aikaisempaa enemmän internetin ja matkapuhelinten välityksellä. Samoin televisio-ohjelmia, elokuvia ja videoita katsotaan internetin kautta. Varsinkin nuoret lukevat lehtensä usein verkosta. Nämä muutokset ovat kasvattaneet tietokoneaikaa.

Tuttavien kanssa kasvokkaiseen seurusteluun käytetty aika on vähentynyt peruskoulululaisilla koko 20 vuoden ajan. Tämä on ainakin osittain seurausta tietokoneen lisääntyneestä käytöstä, josta verkkososiaalisuus muodostaa huomattavan osan. Tutkimuksen keruuajankohtana vuosina 2009–2010 sosiaalinen media oli vielä lisäämässä suosiotaan. Nuoret omaksuvat ensimmäisinä uudet tietotekniikan käyttöalueet. Älypuhelinten yleistyttyä verkkososiaalisuuden muodot ja välineet ovat jo ehtineet muuttua tutkimuksen teon jälkeen (Tilastokeskus 2013).

Koululaiset lukevat vapaa-aikanaan kirjoja ja lehtiä selvästi vähemmän kuin 1980-luvun lopulla. Lukemiseen käytetty aika on melkein puolittunut 20 vuodessa. Tietokoneen käyttö sisältää kuitenkin paljon ruudulta tapahtuvaa lukemista, joten osittain lukemiseen käytetyt välineet ovat vain muuttuneet. Ajankäyttötutkimuksessa myös tietokoneella tapahtuva lehtien ja kirjojen lukeminen luokitellaan lukemiseksi, jos se on mainittu päiväkirjassa.

Sivun alkuun

Lähteet

Miettinen, Anneli & Rotkirch, Anna 2012. Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla. Perhebarometri 2011. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 42/2012. Helsinki: Väestöliitto.

National Sleep Foundation 2013. Teens and sleep. http://www.sleepfoundation.org/article/sleep-topics/teens-and-sleep.

Pääkkönen, Hannu 2010. Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä. Tutkimuksia 254. Helsinki: Tilastokeskus.

Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Elinolot 2011. Helsinki: Tilastokeskus.

Tammelin, Tuija & Karvinen, Jukka (toim.) 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry.

Tilastokeskus 2013. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2013.

Tynjälä, Jorma & Villberg, Jari & Kannas, Lasse 2002. Nuorten nukkumistottumukset ja väsyneisyys vuosina 1984–98. Suomen Lääkärilehti 57 (30–32).

Zuzanek, Jiri 2005. Adolescent time use and well-being from a comparative perspective. Loisir et société / Society and Leisure 28 (2).

Päivitetty 26.5.2014