Vaihtotase ja pääomatase

Vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä vaihtotase oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,0 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 3,5 miljardia euroa ylijäämäinen.

Pääomatase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase vahvistui 0,4 miljardia euroa vuodentakaisesta ja oli 2,0 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä. Palvelutase oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 5 % vuodentakaisesta ja oli 20,6 miljardia euroa. Maksutaseen mukainen tavaratuonnin arvo puolestaan kasvoi 3 % vuodentakaisesta 18,6 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo laski 1 % vuodentakaisesta ja oli 10,8 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan kasvoi 1 % vuodentakaisesta 11,6 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,0 miljardia euroa vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä. Ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 7,6 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 6,6 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli sijoitustuloja. Vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,8 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen sijoitustuloja maksettiin 7,2 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 6,4 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Rahoitustase

Pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 0,9 miljardia euroa neljännellä neljänneksellä. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten muina sijoituksina (2,7 miljardia euroa). Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten portfoliosijoituksina (3,7 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 982,9 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 929,8 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 53,1 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni edellisestä neljänneksestä 11,1 miljardilla eurolla.

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä (566,6 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (574,7 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (59,8 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muissa sijoituksissa (9,9 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sektoreittain, suurimmat ulkomaiset nettosaamiset olivat työeläkelaitoksilla (225,6 mrd. euroa), yhteissijoitusyrityksillä pl. rahamarkkinarahastot (99,3 mrd. euroa) ja vakuutuslaitoksilla (38,3 mrd. euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muilla rahalaitoksilla (126,0 mrd. euroa), valtionhallinnolla (115,6 mrd. euroa) ja yrityksillä (98,3 mrd. euroa).