Yritysdemografia-tilasto sisältää tietoa suomen yrityskannan dynamiikasta ja yritysten elinkaaresta sekä yritysten työllisyysvaikutuksista. Tilastosta löytyy tietoa yritysten aloituksista ja lopetuksista sekä kasvuyrityksistä maakunnittain ja toimialoittain. Tiedot tuotetaan ja julkaistaan neljännesvuosittain ja vuositasolla.

Yritysdemografia-tilaston perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä saadaan tilaston keskeiset luokitusmuuttujat kuten toimiala ja oikeudellinen muoto. Yritykset on valittu tilastoon, mikäli ne toimivat markkinaehtoisesti sekä niillä on liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, tasetta, henkilöstöä tai investointeja tilastovuonna. Myös yhdenkertaista kirjanpitoa pitävät ammatinharjoittajat sisältyvät tilastoon. Lisäksi markkinaehtoiset liikelaitokset sekä ulkomaiset sivuliikkeet ovat tilastossa mukana. Poikkeuksena tähän henki- ja vahinkovakuutusyritysten tilinpäätöstilastoon ei sisälly ulkomaisia sivuliikkeitä. Suurimmat ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty rajaamaan tilaston ulkopuolelle.

Yritysdemografia-tilaston aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten sekä kasvuyritysten perustuvat verohallinnon rekistereihin, tulorekisteriin ja Tilastokeskuksen yritystiedusteluihin. 
Uusien yritysten rekisteröinnit saadaan Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon ylläpitämästä yritystietojärjestelmästä (YTJ). 

Tilastokeskuksen yritysten rakennekyselyllä saadaan tietoa palkansaajien määrästä ja toimialasta.

Yritysdemografia-tilasto julkaistaan osittain oikeudellisiin yksiköihin ja osittain yritysyksiköihin perustuen. Uusien yritysten rekisteröinnit julkaistaan oikeudellisiin yksiköihin perustuen. Kasvuyritysten sekä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tiedot julkaistaan yritysyksiköihin perustuen.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä. Jos yritys on muodostettu useammasta oikeudellisesta yksiköstä, niin yksiköiden välisiä liiketoimia on eliminoitu. Kasvuyritysten osalta yritysyksiköt muodostuvat tavallisesti vain yhdestä oikeudellisesta yksiköstä.

Oikeudellisia yksiköitä ovat:

• Ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä
• Oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja taloudellinen yhdistys),
• Markkinaehtoiset liikelaitokset.

Oikeudellinen yksikkö on hallinnollinen raportointiyksikkö ja omien tiedonkeruiden raportointiyksikkö.

Tilaston tietokantatauluissa mittayksikköinä käytetään prosenttia ja henkilöstön määrää.

Yritysdemografia-tilasto ei ole indeksipohjainen tilasto. Tiedot ovat neljännesvuosi- sekä vuosikohtaisia.

Yritysdemografia-tilaston viiteajankohta on kalenterivuosineljännes sekä kalenterivuosi.

Yritysdemografia-tilasto julkaistaan koko maan tasolla.
Uusien yritysten rekisteröinnit kuvaa Suomessa rekisteröidyt uudet yritykset, jotka tuottavat tavaroita tai palveluita markkinoille. Tilastoon on rajattu seuraavat oikeudelliset muodot:  
•    Julkinen keskinäinen vakuutusyhtiö,
•    Keskinäinen vakuutusyhtiö,
•    Kommandiittiyhtiö,
•    Osuuskunta,
•    Osuuspankki,
•    Osakeyhtiö,
•    Julkinen osakeyhtiö,
•    Säästöpankki, julkinen vakuutusosakeyhtiö,
•    Vakuutusosakeyhtiö,
•    Yksityinen elinkeinonharjoittaja,
•    Avoin yhtiö,
•    Elinkeinoyhtymä,
•    Keskinäinen eurooppavakuutusyhtiö
•    Eurooppayhtiö

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä kasvuyritystiedot kattavat toimialat B-R sekä S94, kaikki oikeudelliset muodot ja omistajatyypit sekä yrityssektorin sektoriluokat. Tilastoon tulevat kaikki markkinaehtoiset yritykset, jotka ovat työllistäneet tilastovuonna tai joilla on tilastovuonna ollut liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, investointeja tai tasetta.

Toimialalta A (Maatalous, metsätalous ja kalatalous) ovat mukana tilat, joilla on tilastovuonna ollut maataloustulosta, muuta liikevaihtoa, tasetta, investointeja tai jotka ovat työllistäneet tilastovuonna. Maataloudesta saadaan kattavasti vain henkilötiedot.
Toimialalta 02 mukana ovat ne yksiköt, joilla on tilastovuonna ollut metsätaloustulosta, muuta liikevaihtoa, tasetta, investointeja tai jotka ovat työllistäneet tilastovuonna.

Tupakkatuotteiden valmistuksen toimialalla (TOL 12000) toimii kaksi pientä yritystä. Näiden tietoja ei julkaista omalla toimialallaan eivätkä yritykset sisälly toimialojen yhteenlaskettuihin lukuihin.

Rekisteröinnit sisältävät kaikki myönnetyt uudet yritystunnukset, joiden yritysmuoto on julkinen keskinäinen vakuutusyhtiö, keskinäinen vakuutusyhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, osuuspankki, osakeyhtiö, julkinen osakeyhtiö, säästöpankki, julkinen vakuutusosakeyhtiö, vakuutusosakeyhtiö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, elinkeinoyhtymä, keskinäinen eurooppavakuutusyhtiö tai eurooppayhtiö. Tilastoon on valittu nämä yritysmuodot, sillä niiden voidaan ajatella tavoittelevan tuotteiden tai palveluiden tuottamista markkinoille.

Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietoja on saatavilla tilastovuodesta 2023 alkaen. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietoja julkaistiin aiemmin erillisenä tilastona. Nämä tiedot eivät ole yhteneviä Yritysdemografia-tilaston tietojen kanssa. Yritysdemografia-tilaston aloituksen yhteydessä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tiedot muutettiin yhteneviksi muiden yritysten rakennetilastojen (Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Alueellinen yritystoimintatilasto sekä Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto) sekä Eurostatin julkaisemien lukujen kanssa.
Kasvuyritysten tietoja on saatavilla vuodesta 2017 alkaen. Kasvuyritysten tietoja julkaistiin aiemmin kokeellisena tilastona.
Rekisteröintien tiedot ovat tilastovuodesta 2019 lähtien.

Yritysdemografia-tilastosta julkaistaan aloittaneiden ja lopettaneiden sekä rekisteröintien tiedot neljännesvuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Kasvuyritysten tiedot julkaistaan kerran vuodessa.

Avoimen yhtiön perustajia on vähintään kaksi, jotka voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Jokainen avoimen yhtiön yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Avoin yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Keskinäinen vahinkovakuutusyhdistys on osakkaiden keskinäiseen vastuuseen perustuva vakuutuslaitos, jonka toiminta-alue käsittää enintään 40 kuntaa yhtenäisellä alueella tai joka harjoittaa ainoastaan kalastusvälineiden vakuutusta. Yhdistyksen yhdistysjärjestyksen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö ja yhdistys merkitään kaupparekisteriin.

Keskinäiset vakuutusyhtiöt ovat joko henkivakuutusyhtiöitä tai vahinkovakuutusyhtiöitä ja hoitavat nimensä mukaan pääsääntöisesti joko henkivakuutusliikettä (ml. eläkevakuutus) tai vahinkovakuutusliikettä. Vakuutusyhtiöiden toimintaa valvoo Vakuutustarkastusvirasto.

Kommandiittiyhtiössä on sekä vastuunalainen että äänetön yhtiömies. Molempia voi olla yksi tai useampia. Äänettömät yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista vain yhtiöön sijoittamansa pääoman määrällä. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista koko omaisuudellaan. Yhtiösopimuksessa on mainittava äänettömien yhtiömiesten panosten suuruus ja se, miten äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus lasketaan. Kommandiittiyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiön nimestä tulee käydä ilmi yhtiömuoto joko lyhennelmänä tai lyhentämättömänä sanana.

Tätä oikeudellista muotoa käytetään, jos konkurssipesä pyytää, ja sille annetaan y-tunnus. Muutoin yrityksen oikeudellinen muoto ei muutu konkurssin yhteydessä.

Kunta, joka on rekisteröity yrityksen kotikunnaksi.

Laivanisännistöyhtiö on pelkästään kauppamerenkulun harjoittamiseen tarkoitettu yhtiömuoto. Laivanisännistöyhtiö syntyy, kun kaksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä liittyy yhteen harjoittaakseen merenkulkua ansiotarkoituksessa yhteiseen lukuun aluksella, jonka nämä osakkaat (isännät) itse omistavat määräosuuksin.

Luonnollinen henkilö harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä. Tähän ryhmään kuuluvat ammatinharjoittajat, yksityiset elinkeinonharjoittajat, useimmat maatilatalouden ja metsätalouden harjoittajat sekä liikkeenharjoittajat.

Muut yhtiöt sekä ulkomaiset yhteisöt tai niiden sivuliikkeet Suomessa.

Oikeudellisella muodolla yksilöidään juridisen henkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.

Jäsentensä eduksi taloudellista toimintaa harjoittava yhteisö, jonka jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Jäsenet osallistuvat toimintaan käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluita. Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään yksi. Osuuskunta merkitään kaupparekisteriin. Osuuspankki on pankkitoimintaa harjoittava osuuskunta.

Kaikille yrityksille ja varsinaisille toimipaikoille määritellään itsenäisesti toimiala toimialaluokituksen tarkimmalla tasolla.

Yritysrekisterissä yrityksen päätoimiala määräytyy yrityksen eri toimialoilla toimivissa toimipaikoissa syntyvän arvonlisäyksen perusteella. Arvonlisäys vastaa läheisesti jalostusarvoa. Yrityksen kunkin toimialan arvonlisäys saadaan kertomalla kunkin toimipaikan työllisten määrä toimipaikan toimialan keskimääräisellä arvonlisäyksellä ja suhteuttamalla saatu luku toimipaikan toiminta-aikaan tilastovuoden tilikaudella. Päätoimiala määritellään vaiheittain toimialaluokituksen kirjaintasolta tarkimmalle tasolle. Yrityksen päätoimialaksi määräytyy yleensä sen toimipaikan toimiala, jossa tilikauden arvonlisäys on suurin.

Yrityksen päätoimiala voi muuttua esimerkiksi yhtiöittämisen seurauksena, kun yrityksen kokonaisarvonlisäyksen kannalta merkittävä osa yritystä itsenäistyy.

Säästöpankki ja säästöpankkiosakeyhtiö ovat luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1993/1607) tarkoitettuja talletuspankkeja, joiden erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Toimiluvan säästöpankeille myöntää valtiovarainministeriö ja ne ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Yhteisö, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallistuville tai jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen. Yhdistyslaki ei koske näiden yhdistysten toimintaa vaan se perustuu yhdistystä perustettaessa sovittuihin toimintaperiaatteisiin tai erityislainsäädäntöön. Tällaisia yhdistyksiä ovat mm. metsänhoitoyhdistykset ja hypoteekkiyhdistykset.

Verotusyhtymiin kuuluvat: 1) verotusyhtymät, 2) yhteisvastuulliset pidätysvelvolliset, kuten rekisteröimättömät yhtiöt, säätiöt tai yhdistykset, 3) yhteismetsät, 4) maatilat, 5) elinkeinoyhtymät ja 6) muut verotuksen yksiköt.

Yhteisetuudet, kuten kalastuskunnat ja tiekunnat.

Tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä päivittyvät ajan myötä. 
Rekisteröintien lukumäärien muutokset ovat vähäisiä. 
Kasvuyritysten tietoja ei säännöllisesti revisoida. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.

Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tiedot julkaistaan noin 100 päivää tilastoajanjakson päättymisestä. 
Rekisteröinnit julkaistaan noin 50 päivää tilastoajanjakson päättymisestä.
Kasvuyritysten tiedot julkaistaan 12 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.

Yritysdemografia-tilaston tiedot julkaistaan julkaisukalenterin mukaisina päivinä.

Yritysdemografia-tilaston tietoja on saatavilla kaikilta toimialatasoilta.

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto.

Tiedot kattavat koko Suomen. Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelposia.

Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten sekä kasvuyritysten tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 2021 lähtien. Vuodesta 2021 alkaen tilastoon on otettu mukaan verohallinnon arvion mukaan arvioverotetut yritykset, jotka aiemmin jätettiin tilaston ulkopuolelle. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen henkilöstömäärät sekä palkkasummat on laskettu uudella menetelmällä. Myös yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty jättämään tilaston ulkopuolelle vuodesta 2021 alkaen. Nämä uudistukset heikentävät tietojen vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin nähden.

Tiedot ovat yhteneviä muiden yritysten rakennetilastojen (Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Alueellinen yritystoimintatilasto sekä Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto) sekä Eurostatin julkaisemien lukujen kanssa. 
Tiedot eivät ole yhteneviä entisen aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilaston kanssa. Entisen aloittaneet ja lopettaneet -tilaston ''yrityskanta'' oli Verohallinnon yrityksiä koskevien rekisteröintitietojen perusteella johdettu, kyseisenä ajankohtana toiminnassa olleiden yritysten lukumäärä, joka kattaa liiketoiminnasta tai kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä työnantajina toimivat yritykset. Nykyisen yritysdemografia-tilaston (sekä muiden yritysten rakennetilastojen) ''yritysten lukumäärä'' on yritysmäärä vuoden keskiarvotietona. Nykyinen tilasto kattaa kaikentyyppiset yritykset, siis muutkin kuin alv-velvolliset tai työnantajayritykset, ja siihen lasketaan mukaan kaikki markkinaehtoiset yritykset, jotka ovat työllistäneet tilastovuonna tai joilla on tilastovuonna ollut liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, investointeja tai tasetta. 
Rekisteröintien tiedot sen sijaan ovat yhtenevät vanhan aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilaston kanssa.

Yritysdemografia-tilaston neljännesvuositason tiedot summautuvat vuositason tietoihin.

Yritysdemografia-tilaston aineisto perustuu Verohallinnon rekistereihin sekä Tilastokeskuksen omiin kyselyihin. Lähdeaineistojen tiedot pohjautuvat oikeudellisten yksiköiden tietoihin. Alla on kerrottu tarkemmin näistä lähdeaineistoista. Tietoja täydennetään omilla kyselyillä.
Uusien yritysten rekisteröinnit saadaan Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon ylläpitämästä yritystietojärjestelmästä (YTJ).
Verohallinnon rekisterit
Verohallinnon eri rekistereistä saadaan yritysten aloitus- ja lopetustiedot, kotikunta, alustava toimialatieto uusille yrityksille ja palkat. Rekisteriaineistot tulevat Tilastokeskukseen kerran kuukaudessa.

Tilastokeskuksen omat tiedonkeruut
Yritysrekisterin toimipaikkatiedusteluissa kerätään vuosittain yritysten ja yhteisöjen toimipaikkojen osoitteet, nimet, palkansaajien työpanos henkilötyövuosina, taloudellista toimintaa kuvaava toimiala ja tiedot toimipaikkojen toiminnan aloitus-, lopetus- ja siirtymispäivämääristä.   

Toimipaikkatiedustelujen piirissä on vuosittain yhteensä noin 13 500 yritystä ja yhteisöä. Tiedustelut lähetetään vuosittain yrityksille ja yhteisöille, joilla on toimintaa useassa eri osoitteessa ja ne työllistävät vähintään 5 henkilötyövuotta. Noin kolmen vuoden välein tiedustelu lähetetään yrityksille ja yhteisöille, joilla on Yritysrekisterin tietojen mukaan toimintaa ainoastaan yhdessä osoitteessa. 

Tiedusteluun kuulumattomille tai vastaamattomille yrityksille ja yhteisöille palkansaajien työpanos estimoidaan.

Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärä estimoidaan kausittaisella aikasarjamallilla (SARIMA). Malli käyttää hyväkseen menneiden vuosineljännesten lukuja sekä aputietoja, joiden avulla malli ennustaa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärän. Aputietoina on mm. yritysten hallinnolliset aloitukset ja lopetukset. Kausittaista mallia käyttämällä voidaan huomioida aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärän vaihtelu, joka johtuu vuodenajasta. Esimerkiksi loma-ajat ja erilaiset sesongit vaikuttavat lukuihin.

Yritysdemografia-tilaston dokumentaatio löytyy tilaston kotisivulta.

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Yritysdemografia-tilaston tilastointia ohjaa lisäksi seuraavat lait ja asetukset
1.    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)
2.    Tilastoyksikköasetus, yritystoiminnan tilastoinnissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus, Euroopan neuvoston asetus No 696/93.
3.    Toimialaluokitusasetus, Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopa unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, Nace Rev.2:een, jota on täydennetty kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Yritysdemografia-tilaston tietoja julkaistaan aggregaattitasoilla. Kaikki tilaston muuttujat ovat julkista tietoa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Yritysdemografia-tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain ja vuosittain tilaston omalla verkkosivulla ja StatFin-tietokannassa.
Osa tiedoista toimitetaan myös tutkijapalvelun käyttöön.
Lisäksi toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin Suomen saama arvosana oli very good.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.