Globaalit arvoketjut -tilasto kuvaa yritysten osallistumista globaaleihin arvoketjuihin. Globaali arvoketju koostuu kaikista rajat ylittävistä toiminnoista, joita vaaditaan tuotteen tai palvelun tuomiseksi aina ideasta eri tuotantovaiheiden kautta loppukäyttäjälle. Yritysten arvo- ja tuotantoketjujen yksi ilmentymä on toimintojen ulkoistaminen. Tilasto antaa kuvan siitä, mitä tehtäviä Suomessa toimivat yritykset siirtävät ulkomaille, mille alueelle ja mitä syitä tai esteitä ulkoistusten taustalla on. Tilastossa on myös laajemmin tietoa kotimaisten yritysten toiminnasta ulkomaisilla markkinoilla ja toiminnan luonteesta. Lakisääteisessä tietosisällössä on vaihtuva osuus, jonka puitteissa yrityksiltä kerätään tietoja viiteajankohdalla vallinneista ajankohtaisista aiheista globaaleihin arvoketjuihin liittyen. Lakisääteisen tietosisällön lisäksi osaa tilaston tietosisällöstä on kehitetty ja julkaistu Euroopan unionin myöntämällä rahoituksella.

Globaalit arvoketjut -tilaston perusjoukon muodostavat Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset, jotka työllistävät vähintään 50 työntekijää. Yritykset on valittu tilastoon, mikäli ne toimivat markkinaehtoisesti sekä niillä on liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, tasetta, henkilöstöä tai investointeja viiteajanjakson viimeisenä vuotena.

Globaalit arvoketjut -tilaston tilastoyksikkö on yritys (yritysyksikkö). Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä (y-tunnus). Jos yritys koostuu useammasta oikeudellisesta yksiköstä, niin yritysyksikön tiedot muodostetaan pohjautuen Eurostatin ohjeistukseen.

Oikeudellisia yksiköitä ovat:

• Ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä
• Oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja taloudellinen yhdistys),
• Markkinaehtoiset liikelaitokset.

Oikeudellinen yksikkö on hallinnollinen raportointiyksikkö ja Globaalit arvoketjut -tiedonkeruun raportointiyksikkö.

• Osuus yrityksistä, %
• Yritysten lukumäärä
• Työllisten määrä

Globaalit arvoketjut ei ole indeksipohjainen tilasto. Tiedot ovat joko viiteajanjakson mittaisia (kolme vuotta) tai viiteajanjakson viimeistä vuotta koskevia.

Globaalit arvoketjut -tilaston viiteajanjakso on indikaattorin mukaan joko kolme peräkkäistä kalenterivuotta tai näistä viimeisin kalenterivuosi.

Globaalit arvoketjut -tilasto julkaistaan koko maan tasolla.

Globaalit arvoketjut kattaa vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset toimialoilta B-N (Toimialaluokitus 2008). 

Asetuspohjaisten tietojen julkaisun ensimmäinen viiteajanjakso on 2021–2023, joka on samalla Globaalit arvoketjut -tilaston ensimmäinen viiteajanjakso. Ennen Globaalit arvoketjut -tilaston perustamista tietoja on tuotettu vapaaehtoisesti EU-rahoitteisten projektien yhteydessä viiteajanjaksoilta 2001–2006, 2009–2011, 2015–2017 ja 2018–2020. Aihealueen tilastollinen tutkimus kehittyi vapaaehtoisten projektien myötä ja tuolloin tiedustelujen viiteajanjaksot, otosten koot ja lomakkeet saattoivat muuttua kyselyittäin. Viiteajanjaksojen 2015–2017 sekä 2018–2020 tuloksia on julkaistu kokeellisena tilastona: Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen. Tätä vanhempia tietoja on tarjolla maksullisena Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta.

Globaalit arvoketjut -tilastosta julkaistaan tietoja kerran kolmessa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. 

Globaalit arvoketjut on otantatutkimus ja tutkimusasetelmaan liittyy aina tilastollisia epävarmuustekijöitä, joista keskeisimmät ovat mittausvirhe ja vastauskato.

Viiteajanjakson päätyttyä:

• Tiedot kerätään noin neljän kuukauden kuluttua.
• Tiedot julkaistaan 18 kuukauden kuluttua.
• Tiedot toimitetaan Eurostatille viimeistään 21 kuukauden kuluttua viiteajanjakson päättymisestä.

Globaalit arvoketjut -tilaston tietojen julkaisemisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkaisukalenterin mukaisina päivinä.

Kunkin viiteajanjakson tiedot julkaistaan pääsääntöisesti vain kerran. Aikataulutettuja revisioita ei täten ole.

Yrityksiltä kerättävät tiedot ovat pääsääntöisistä laadullisia eivätkä suoraan vastaa yritysten omassa raportoinnissa käyttämiä tietoja. Näin ollen tiedonkeruuvastaajien välillä voi olla eroa sen mukaan, miten kutakin kysymystä tulkitaan. Tulkinnallisten virheiden todennäköisyyttä pyritään vähentämään lomakesuunnittelulla ja ohjeistuksella.

Mittausvirhe on kyseessä, jos vastaaja ei ole esimerkiksi ymmärtänyt mitä kysyttävällä käsitteellä kuten globaalilla arvoketjulla tai ulkoistamisella ulkomaille tarkoitetaan. Mittausvirhe pyritään minimoimaan kuvaamalla käsitteet lomakkeen yhteydessä ja erillisellä dokumentilla. 

Vastauskato on yksikkökadon osalta otettu huomioon tulosten laskennassa korotuskertoimia käyttämällä. Korotusten jälkeenkin kato aiheuttaa epävarmuutta, mikäli puuttuvien vastausten ominaisuudet ovat oleellisesti erilaiset kuin saatujen vastausten. 

Yksikkökato viiteajanjakson 2021–2023 osalta oli 28%.

Lähtökohtaisesti tiedonkeruukysymykset ovat pakollisia, jolloin eräkatoa ei juurikaan esiinny. Tulkinnallisten väärinymmärrysten aiheuttama mittausvirhe aiheuttaa eräkatoa tilanteissa, joissa tiedonkeruulomakkeen suodatus ohittaa jatkokysymykset.

Globaalit arvoketjut -aihealueen tietotuotanto perustuu Eurostatin ohjeistukseen ja käsitteet ovat vertailukelpoisia muiden Euroopan tilastovirastojen tietoihin. Euroopan tilastovirastojen tuotantotapoja vertaillaan säännöllisesti Eurostatin koordinoimana.

Globaalit arvoketjut aihealueen ensimmäinen asetuspohjainen viiteajanjakso ja samalla tilaston ensimmäinen julkaistu viiteajanjakso on 2021–2023.

Osa kysymyksistä koskee koko viiteajanjaksoa, osa ainoastaan viiteajanjakson viimeisintä vuotta.

Tietoja on tuotettu aikaisemmin vapaaehtoisesti EU-rahoitteisten projektien yhteydessä viiteajanjaksoilta 2001–2006, 2009–2011, 2015–2017 ja 2018–2020. Aihealueen tilastollinen tutkimus on kehittynyt vapaaehtoisten projektien myötä ja tiedustelujen viiteajanjaksot, otosten koot ja lomakkeet saattoivat muuttua kyselyittäin. Viiteajanjaksojen 2015–2017 sekä 2018–2020 tuloksia on julkaistu kokeellisena tilastona: Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen.

Globaalit arvoketjut -aihealueella on liitäntäpintaa ulkomaankaupan tilastoihin sekä tytäryhtiötilastoihin ja ulkomaisten suorien sijoitusten tilastoon. Tietoja vertaillaan soveltuvin osin keskenään ja globaalit arvoketjut -aihealueen tietoja tuotetaan osin hyödyntäen jo olemassa olevia muiden aihealueiden tietoja.

Globaalit arvoketjut aihealueen tietotuotanto perustuu sekä yritystiedonkeruun kautta saataviin tietoihin että muiden tietoaineistojen hyödyntämiseen.
 
Aihealueen perusjoukko kattaa kaikki vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset toimialoilta B-N (Toimialaluokitus 2008). Tiedonkeruu osoitetaan kaikille vähintään 100 henkeä työllistäville yrityksille ja 50–99 henkeä työllistävistä yrityksistä muodostetaan otos.  Kehikko perustuu yritysrekisterin tietoihin. Otanta tehdään yksinkertaisena ositettuna satunnaisotantana. Otannan osittajina ovat toimiala sekä konsernisuhde.
 

Tiedonkeruulomake pohjautuu Eurostatin tuottamaan lomakepohjaan. Lomakepohjan kansallisen version sisältö on kehitetty yhteistyössä Tilastokeskuksen lomakesuunnittelu ja testaus -toiminnon henkilöiden kanssa.

Tiedonhankinnassa on käytetty sähköistä lomaketta.
 
Viiteajanjakson 2021–2023 yhteydessä toteutettiin lomaketestaus, jonka pohjalta lomaketta pystyttiin kehittämään käyttäjäystävällisemmäksi.
 
Tiedonkeruussa on tyypillisesti vähintään kaksi muistutuskierrosta varsinaisen kyselyn lisäksi. Muistutuskierroksia voidaan toteuttaa postitse, sähköpostitse tai puhelimitse.
 
Tiedonkeruuyksikkö on oikeudellinen yksikkö (y-tunnus), vaikka tilastoyksikkö on yritys. Yritysyksikön tiedot muodostetaan oikeudellisten yksiköiden tietojen pohjalta Eurostatin ohjeiden mukaisesti.

Tiedot tuotetaan joka kolmas vuosi.

Globaalit arvoketjut aihealueen tiedonkeruusta tehtiin vastausrasitemittaus keväällä 2025. Vastaajista reilu viidesosa käytti vastaamiseen enintään puoli tuntia. Vastausajan mediaani oli 75 minuuttia. Suurimmalla osalla (72 %) vastauskokemus oli vaivaton tai neutraali. Vastaajilla oli mahdollisuus antaa avointa palautetta, jota hyödynnetään edelleen kyselyn kehittämisessä. 

Tietoja täydennetään yksikkötasotason tarkistusten myötä saaduilla lisätiedoilla suoraan aineistoon. Imputointeja tehdään menetelmällisesti olemassa olevaan konsistenssiaineistoon perustuen. Osa tilaston lakisääteisestä sisällöstä tuotetaan lähtökohtaisesti olemassa olevien tietojen perusteella. Otoksen korottaminen perutusjoukon tasolle ottaa huomioon myös vastauskadon. Ositteet ja korotuskertoimet perustuvat kokoluokkaan, toimialaan ja konsernityyppiin.

Tiedonkeruuaineistoa tarkistetaan kahdella eri tavalla. Tiedonkeruuvastauksen sisäistä koherenssia tarkastetaan tapauksissa, joissa tietyn vastausvaihtoehdon voidaan päätellä olevan epälooginen suhteessa vastaajan antamaan toiseen kyselyvastaukseen. Tiedonkeruuvastauksien ulkoista koherenssia tarkistetaan soveltuvien kysymysten osalta suhteessa hallinnollisiin aineistoihin tai muihin tiedonkeruuaineistoihin sikäli, kun yrityksestä löytyy tietoja. Tiedonkeruun toteutuksen aikana tärkeimpiä ongelmakohtia on mahdollista tarkistaa. Validointien tuloksia pyritään ottamaan huomioon myös seuraavien tiedonkeruiden lomakesuunnittelussa.

Globaalit arvoketjut -aihealueen tietojen tuottamisessa hyödynnetään Eurostatin laatimaa opasta "European business statistics compilers’ manual for global value chains".

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Globaalit arvoketjut tilaston laatimista ohjaa lisäksi seuraavat lait ja asetukset:

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (2019/2152) sekä tätä teknisillä yksityiskohdilla täydentävä EU:n komission globaaleja arvoketjuja koskeva täytäntöönpanoasetus, joka päivitetään kolmen vuoden välein. EU lainsäädännön soveltamista tukeakseen Eurostat on laatinut globaalit arvoketjut aihealueen tietojen tuottajille oppaan "European business statistics compilers’ manual for global value chains".
2. Tilastoyksikköasetus, yritystoiminnan tilastoinnissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus, Euroopan neuvoston asetus (696/93).
3. Toimialaluokitusasetus, Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, Nace Rev.2:een, jota on täydennetty kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Globaalit arvoketjut -tietoaineiston suojaamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia taulukkomuotoisten yritystietojen suojausohjeita. Lähtökohta aineiston julkistamisessa on otostutkimusten tapaan olla julkaisematta tietoa otokseen kuuluvista tilastoyksiköistä. Suojaamisessa ensisijainen menettely on kynnysarvosäännön noudattaminen. Mikäli tilastoon sisältyisi euromääräisiä tietoja, nämä suojattaisiin lisäksi noudattaen dominanssisääntöä. Salattavat tiedot peitetään.

Globaalit arvoketjut -aineisto toimitetaan tutkijakäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalveluun. Aineistossa ei ole mukana tunnistetietoja. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Eurostatille toimitettavissa taulukoinneissa arat solut merkitään suojatuiksi (myös sekundäärinen suojaus), jolloin Eurostat ei julkaise näitä tietoja. Tietoja voidaan kuitenkin käyttää EU-tasoisten summatietojen laskennassa. Suojausmerkinnöissä noudatetaan Eurostatin antamia ohjeita.
 

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tiedot julkaistaan joka kolmas vuosi tilaston omalla verkkosivulla sekä StatFin-tietokannassa. Eurostat julkaisee maiden tulokset omilla verkkosivuillaan. Mikroaineisto voidaan luovuttaa ilman tunnistetietoja tutkimuskäyttöön.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Aineisto on mahdollista saada yksikkötasolla, suojatussa muodossa ilman tunnistetietoja, tutkimuskäyttöön. Tiedot suojataan kynnysarvoja ja tarvittaessa dominanssisääntöjä noudattaen. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Globaalit arvoketjut -aihealueen Eurostatille toimitettavasta yksityiskohtaisesta tietosisällöstä säädetään jokaiselle viiteajanjaksolle päivitettävässä täytäntöönpanoasetuksessa. Tässä yhteydessä on mahdollista huomioida tietojen hyödyntäjien muuttuneita tietotarpeita. Tietosisällön hyödyntäjiä ovat muun muassa tutkijat ja julkishallinnon asiantuntijat.

Globaalit arvoketjut -tilaston jokaisesta aineistosta tuotetaan Eurostatin ohjeiden mukainen laaturaportti. Olennaiset vastaavat laatunäkökohdat kuvataan myös tässä, Tilastokeskuksen laatudokumentaatioon liittyvässä laaturaportoinnissa.

Laatua arvioidaan tilastoprosessin kahdessa vaiheessa. Tiedon keruuvaiheessa tarkastellaan tilaston yksikköaineiston koherenssia suhteessa muihin yritysaineistoihin ja koherenssia vastaajan täyttämien vastauksien välillä. Tilaston julkistusta edeltävässä validoinnissa tehdään laajemmin lopulliset korjaukset ja imputoinnit yksikkötason aineistoon olemassa olevan aineiston pohjalta.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.