Korjausrakentamisen suhdannekuvaaja kuvaa talonrakentamisen suhdanteiden kehitystä koko maassa korjaus- ja uudisrakentamiseen jaettuna. Tiedot kerätään eri tietolähteistä ja ne julkaistaan neljännesvuosittain. Talonrakentamisen kehitystä mitataan rakennusyritysten liikevaihdon ja urakkailmoitusten perusteella.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaajan perusjoukon muodostavat ne Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimialojen 41 Talonrakentaminen ja 43 Erikoistunut rakennustoiminta (pl. 43120 Rakennuspaikan valmistelutyöt, Tol 2008) yritykset, jotka työllistävät vähintään 5 henkilöä.

Tilaston perusyksikkönä on rakennusyritys.

Tilaston tiedot julkaistaan indeksipistelukuina ja muutosprosentteina. 

Perusajankohta on 2021.

Tilaston viiteajankohta on neljännesvuosi.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaaja julkaistaan koko maan tasolla.

Niistä perusjoukkoon kuuluvista yrityksistä, jotka työllistävät vähintään 60 henkilöä tai joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai taseen arvo yli 300 miljoonaa euroa, tilaston otokseen tulevat ne, jotka ovat vastanneet rakennusyritysten korjausrakentamisen tiedonkeruuseen. Suurien, kynnysrajan ylittävien, rakennusyritysten osalta peittävyys on hyvä. Kynnysrajan alittavista perusjoukkoon kuuluvista yrityksistä otokseen on valittu kaikki.

Ositteiden muodostamiseen käytetään yrityksen kokoa ja toimialaluokitusta. Suuret yritykset muodostavat itsenäisesti oman ositteensa. Pienet alle 5 henkilön yritykset eivät kuulu tilaston piiriin. Pienet rakennusalan yritykset ovat usein keskittäneet toimintansa nimenomaan korjausrakentamiseen, esimerkiksi rakennusalan asennuksiin ja viimeistelyyn.
Vuonna 2021 suurin osa rakennusyrityksistä (86 %) on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Alle 5 henkilöä työllistävien rakennusyritysten liikevaihto on kuitenkin vain 17 % koko rakentamisen liikevaihdosta.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaajan aikasarjat alkavat vuoden 2021 1. neljänneksestä.

Tilaston erilliset tilastojulkistukset ovat neljännesvuosittaisia.

Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassaolevan rakennuksen tai sen osien kuntoa.

Tilastokeskuksen eri tilastoissa korjausrakentaminen jaetaan perusparantamiseen ja kunnostukseen. Kunnostuksesta käytetty termi vaihtelee eri tilastoissa. Esim. kulutustutkimuksessa käytetään tästä käsitettä ylläpitokorjaukset.

Kansantalouden tilinpidossa rakennuksen perusparantaminen luetaan kiinteän pääoman muodostukseen ja tarkoittaa rakennuksen perustavaa laatua olevaa parantamista. Rakennuksen arvo nousee perusparannuksen jälkeen uuden veroiseksi.

Kunnostus on vähäisempi toimenpide kuin perusparannus. Kunnostusta ovat talojen tai niiden osien säännöllinen korjaus- ja kunnossapito (joita kutsutaan mm. vuosikorjauksiksi).

Rakennusten laajennukset lasketaan uudisrakentamiseen.

Kotimaan liikevaihdolla tarkoitetaan verohallinnon maksuvalvonta-aineiston kotimaisen verollisen myynnin määrää. Verollisen myynnin määrä sisältää kotimaan myynnin lisäksi (rakennus)palvelujen oman käytön.

Rakennustyön tilaajan on ilmoitettava tilaamiensa urakoiden tiedot Verohallinnolle. Ilmoitus tarvitaan vain, kun yksittäisen urakkasopimuksen arvo on yli 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Jokaisesta sopimuksesta on annettava oma urakkailmoitus. Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen.

Uudisrakentamiseksi katsotaan rakentamisluvanvarainen uuden rakennuksen rakentaminen, rakennusten laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutostyö. Uudisrakentaminen tuottaa uutta tilaa joko kokonaan uusien rakennusten muodossa, olemassa oleviin rakennuksiin tehtyinä laajennuksina tai uudelleen rakennettuina rakennuksina.

Yrityksittäin korjausrakentamisen osuus voi vaihdella vuosittain erittäin paljon. Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilaston julkaisuviiveen takia joudutaan korjausrakentamisen osuudesta käyttämään tilastovuoteen verrattuna enintään kaksi vuotta vanhaa tietoa korjausrakentamisen osuudesta. Vuoden 2023 alussa tuorein saatavilla oleva tieto koskee vuotta 2021.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaaja julkaistaan noin 70 päivän kuluttua viiteajankohdan päättymisestä.

Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaajan tiedot ovat alueellisesti vertailukelpoisia koko maan osalta.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaajan aikasarjat ovat vertailukelpoisia. Yritysjoukon päivityksen yhteydessä päivitystä edeltänyt aikasarja uudelleen lasketaan vanhalla yritysrakenteella. Päivityksen jälkeinen aikasarja ketjutetaan vanhasta aikasarjasta, uudella yritysrakenteella lasketuin muutoskeroimin.

Tilastokeskus julkaisee vuosittain korjausrakentamisen tietoja. Niistä ei ole erotettavissa neljännesvuosittaista tietoa. Kuukausittain Tilastokeskus julkaisee rakentamisen liikevaihtokuvaajaa. Sen tiedoista ei voida kuitenkaan erottaa korjaus- ja uudisrakentamisen liikevaihtoa. Lisäksi Tilastokeskus julkaisee luvanvaraista uudisrakentamista kuvaavaa rakennus- ja asuntotuotantotilastoa. Siitä ei ole saatavilla luvanvaraisen korjausrakentamisen tietoja.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaaja käyttää lähdetietoinaan kolmea aineistoa:

1.    Rakennusyritysten korjausrakentamisen vuositilaston tietoja

Tilasto perustuu tilastovuoden 2012 tiedoista alkaen otoksen perusteella vähintään 5 henkilön rakennusyrityksille lähetettävään tiedusteluun. Otokseen kuuluvat kaikki vähintään 60 henkilöä työllistävät yritykset tilastovuodesta 2019 lähtien (aiemmin 50 henkilöä) sekä yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai tase ylittää 300 miljoonaa euroa. Kynnysrajan alittavat, mutta vähintään 5 henkilöä työllistävät yritykset on valittu otokseen satunnaisotannalla.

Tilaston otoskehikko on muodostettu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedoista. Tiedustelu tehdään yhdessä yritysten tilinpäätöstilaston kanssa ja sen tilinpäätöstietokantaa käytetään yritysten taustatietojen analysoinnissa. Tilinpäätöstilastossa on myös tietoja Verohallinnon elinkeinoveroaineistosta.

2.    Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto

Indeksin laskennassa käytetään Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa. Aineisto sisältää kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositietoja ilmoittavien yritysten arvolisäverotiedot. Kuukausittain tietonsa raportoivat ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 100 000 euroa. Neljännesvuosiraportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 30 001–100 000 euroa. Vuositason raportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on korkeintaan 30 000 euroa.

3.    Verohallinnon rakentamisilmoitusten urakkatiedot

Rakennustyön tilaajayrityksen on ilmoitettava tilaamiensa urakoiden tiedot Verohallinnolle. Ilmoitus on annettava, jos yritys tilaa toiselta yritykseltä seuraavia rakennustöitä: 

• talonrakentaminen ja siihen liittyvä valmistelu-, purku- ja asennustyö tai muu arvonlisäverolaissa tarkoitettu rakentamispalvelu
• rakennustelineiden pystytys- ja purkutyö
• työvoiman vuokraus rakennustöitä varten.

Ilmoitus tarvitaan vain, kun yksittäisen urakkasopimuksen arvo on yli 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Jokaisesta sopimuksesta on annettava oma urakkailmoitus. Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen.

Ensimmäinen urakkailmoitus annetaan, kun rakennustyö alkaa työmaalla. Jos työstä maksetaan ennakkoon, annetaan ilmoitus jo siltä kuukaudelta, jonka aikana ennakkomaksu on maksettu.

Urakkatiedot on ilmoitettava viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden 5. päivänä. Esimerkiksi heinäkuun tiedot pitää ilmoittaa viimeistään syyskuun 5. päivä.  Viimeinen urakkailmoitus annetaan siltä kuukaudelta, jolta maksetaan viimeinen laskun urakasta.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaajalla ei ole omaa tiedonkeruuta.

Suuret, kynnysrajan ylittävät (katso: Kattavuus), yritykset muodostavat itsenäisesti ositteen ja sitä pienemmille yrityksille käytetään rakennusyritysten korjausrakentamisessa muodostettua ositusta, joka huomioi yrityksen koon ja toimialan. 

Ositteille muodostetaan korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen osuudet käyttämällä Rakennusyritysten korjausrakentamisen tiedonkeruun vuositietoja.

Tilaston rakennusyrityksille haetaan kohdekuukausittain Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta kotimaan liikevaihtotieto sekä Verohallinnon rakentamisilmoitusten urakkatiedoista yrityksen tekemien urakoiden arvotieto. Nämä tiedot kerrotaan ositteittaisilla korjaus- ja uudisrakentamisen osuuksilla, jolloin saadaan yrityksille muodostettua kuukausittaiset korjaus- ja uudisrakentamisen arvotiedot. Arvotietoja verrataan vuodentakaisiin arvotietoihin, jotka ovat kertyneet yhtä pitkään kuin kohdekuukauden arvotieto. Tiedoista muodostetaan pistelukujen aikasarjat, joiden vuoden 2021 kuukausikeskiarvo on 100.  
Urakkatiedot kertyvät useiden kuukausien ajan ja niihin kertyy korjaus- ja poistoilmoituksia. Aineiston käsittelyssä otetaan viimeisin saatu urakkailmoitus käyttöön ja vanhentuneet ilmoitukset poistetaan. Muutoskertoimia laskettaessa urakkatietojen kertymisviive otetaan huomioon käyttämällä vertailuaineistoa, joka on aikanaan ehtinyt kertyä yhtä pitkään kuin laskettavan kohdekuukauden aineisto.

Aineistoa tarkistetaan erilaisten tarkistuslistojen avulla. Tarkistuslistoissa keskitytään suuriin havaintoihin. Aineistosta korjataan virheet asiantuntija-arvion perusteella.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilastotuotannon prosessin vaiheet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Tilaston tiedot julkaistaan niin karkealla tasolla, ettei yksittäisten vastaajien tietosuoja ole vaarassa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tiedot julkistetaan tilaston kotisivuilla.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaajan tiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa. Tärkein syy tietojen tarkentumiseen on lähdeaineistona käytettävän Verohallinnon rakentamisilmoitusten urakkatietojen kertyminen ja korjautuminen vielä useita kuukausia kohdekuukauden jälkeen.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaajan laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin vaiheessa. Tuloksia verrataan muihin rakentamisen ja korjausrakentamisen tietolähteisiin.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.