Varhaiskasvatustilastossa kuvataan varhaiskasvatukseen osallistumista. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka tarjoaa lapselle kasvatusta, opetusta ja hoitoa sekä painottaa erityisesti pedagogiikkaa. Varhaiskasvatustoimintaa on toiminta, joka perustuu varhaiskasvatuslakiin (540/2018) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatukseen osallistuneilla lapsilla tarkoitetaan tässä tilastossa niitä lapsia, jotka ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen tilastovuonna ja joiden varhaiskasvatuspäätös ja varhaiskasvatussuhde ovat olleet voimassa vuoden viimeisenä päivänä (poikkileikkaustiedot 31.12. tilanteesta). Kukin lapsi lasketaan mukaan lapsimäärään vain kerran. Tilasto sisältää päiväkoti- ja perhepäivähoitoon osallistuneet lapset. 

Varhaiskasvatustilasto on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Tiedot perustuvat Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardan henkilöpohjaisiin tietoihin varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista. Tilastossa on tietoja varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten lukumäärästä, sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, syntyperästä, äidinkielestä, varhaiskasvatuksen toiminta- ja järjestämismuodosta sekä varhaiskasvatuksen kokopäiväisyydestä. Tiedot kuvaavat päiväkoti- ja perhepäivähoitoon osallistuneita lapsia 31.12. poikkileikkaustilanteessa.Tilastoaineistot sisältävät kansalliset ja kansainväliset luokitukset sekä erilaiset alue- ja demograafiset luokitukset. Tietoja käytetään muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisiin tietotarpeisiin, joista tärkeimmät on määritelty EU:n koulutustilastoasetuksessa (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta). Vuoden 2020 tilastotietoihin asti varhaiskasvatuksen tietoja on julkaissut THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). 

Tilastoon sisältyvät myös Ahvenanmaan summapohjaiset tiedot, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå).

Tilastolain mukaisesti tilaston perustana olevat henkilötiedot ovat salaisia. Niistä tehdyt tilastot ovat pääsääntöisesti julkisia. Tilastolain (23.4.2004/280 muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Tieto- ja tilastopalvelut-palvelualue tuottaa kyseisiä tilastoja muun muassa koulutuksesta.

Varhaiskasvatukseen osallistuneilla lapsilla tarkoitetaan varhaiskasvatustilastossa Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan perustuvissa tiedoissa niitä lapsia, jotka ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen tilastovuonna ja joiden varhaiskasvatuspäätös ja varhaiskasvatussuhde ovat olleet voimassa vuoden viimeisenä päivänä (poikkileikkaustiedot 31.12. tilanteesta). Kukin lapsi lasketaan mukaan lapsimäärään vain kerran. Jos lapsella on useita varhaiskasvatussuhteita niistä valitaan voimassa olevista varhaiskasvatussuhteista se, joka on kokoaikainen. Jos lapsella ei ole kokoaikaista varhaiskasvatussuhdetta valitaan viikkotuntimäärältään suurin varhaiskasvatussuhde. Tilasto sisältää päiväkoti- ja perhepäivähoitoon osallistuneet lapset. 

Varhaiskasvatustilaston tiedot perustuvat Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan ja siitä saatuihin henkilöpohjaisiin tietoihin. Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) sisältää valtakunnallisesti tietoja varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatustoimijat eli kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat tallentavat Vardaan tiedot varhaiskasvatustoimijoista ja toimipaikoista, varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ja heidän huoltajistaan ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Varda otettiin käyttöön vaiheittain vuosina 2019-2020. Vardan ylläpidosta vastaa Opetushallitus ja ohjauksesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Tietovarannosta säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). 

Tilastoon sisältyvät myös Ahvenanmaan summapohjaiset tiedot, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå). Tiedot kuvaavat päiväkoti- ja perhepäivähoitoon osallistuneita lapsia 31.12. poikkileikkaustilanteessa.

Aluetieto tilastoidaan varhaiskasvatuksen pääasiallisen toimipaikan kunnan mukaan.

Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Tilastoyksikkönä on varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi.

Tilastossa käytetty mittayksikkö on varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten lukumäärä.

Varhaiskasvatustilaston tietoja julkaistaan vuosittain kalenterivuodelta. Viiteajankohta on poikkileikkausajankohdan 31.12. tieto.

Viitealueena on koko Suomi. Tiedot ovat saatavilla kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.

Varhaiskasvatustilastossa on tietoja varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Tilaston aineistot ovat kokonaisaineistoja, ja ne sisältävät kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien lasten tiedot. 

Tietoja on saatavissa vuodesta 2021 alkaen. Aikaisemmat aikasarjat perustuvat THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) keräämiin tietoihin.

Varhaiskasvatustilaston tietoja julkaistaan vuosittain kalenterivuodelta. Viiteajankohta on poikkileikkausajankohdan 31.12. tieto.

Kerholuonteinen varhaiskasvatustoiminta, jota tarjotaan lapsille tai lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Avoin varhaiskasvatustoiminta on pääsääntöisesti suunnattu lapsille, jotka eivät osallistu osa- tai kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Avointa varhaiskasvatustoimintaa ovat esimerkiksi leikkipuistotoiminta, lasten leikki- ja kerhotoiminta ja avoin päiväkotitoiminta. Lainsäädännössä ei säädetä avoimen varhaiskasvatustoiminnan henkilöstön mitoituksesta tai kelpoisuusehdoista.

Varhaiskasvatus, johon lapsen on sovittu osallistuvan yli 5 tuntia päivässä

Varhaiskasvatus, johon lapsen on sovittu osallistuvan 5 tuntia tai vähemmän päivässä

Perhepäiväkoti on varhaiskasvatuksen toimipaikka, jossa varhaiskasvatusta toteuttaa säädetyn kelpoisuuden omaava henkilö ja jossa on samanaikaisesti läsnä enintään säädetty määrä lapsia. Perhepäiväkodissa varhaiskasvatuksesta vastaa yksi perhepäivähoitaja. Perhepäivähoito on varhaiskasvatustoimintaa, jota toteutetaan perhepäiväkodissa

Päiväkoti on varhaiskasvatuksen toimipaikka, jossa varhaiskasvatusta toteuttaa säädetyn kelpoisuuden omaava henkilöstö. Päiväkotitoiminta on varhaiskasvatustoimintaa, jota toteutetaan päiväkodissa.

Ryhmäperhepäiväkoti on varhaiskasvatuksen toimipaikka, jossa varhaiskasvatusta toteuttaa säädetyn kelpoisuuden omaava henkilöstö tarkoitukseen hyväksytyssä tilassa ja jossa on samanaikaisesti läsnä enintään säädetty määrä lapsia. Ryhmäperhepäiväkodissa varhaiskasvatuksesta vastaa kaksi tai useampi perhepäivähoitajaa tai muuta ammatilliseen varhaiskasvatushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Ryhmäperhepäivähoito on perhepäivähoitoa, jota antaa kaksi tai kolme perhepäivähoitajaa yhdessä

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta adoptiovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää kunnan tai kuntayhtymän järjestämänä, kunnan tai kuntayhtymän ostamana ostopalveluna, kunnan tai kuntayhtymän antamalla palvelusetelillä, yksityisen hoidon tuella tai yksityisenä varhaiskasvatuksena ilman yksityisen hoidon tukea

Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta.

Fyysinen kokonaisuus, jossa varhaiskasvatuksen palveluntuottaja harjoittaa varhaiskasvatuslain mukaista toimintaa. Varhaiskasvatuksen toimipaikka on esimerkiksi päiväkoti, perhepäiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti, joka sijaitsee yhdessä katuosoitteessa. Esimerkiksi päiväkodin sivutoimipaikat ovat kukin omia toimipaikkojansa.

Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta, joka tarjoaa lapselle kasvatusta, opetusta ja hoitoa sekä painottaa erityisesti pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää perhepäivähoitona tai ryhmäperhepäivähoitona.

Organisaatio tai henkilö, joka järjestää tai tuottaa varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatustoimija voi olla esimerkiksi kunta, kuntayhtymä, yksityinen kunnan sopimustoimittaja, palvelusetelillä toimiva varhaiskasvatuksen palveluntuottaja, perhepäivähoitaja tai muu yksityinen rekisteröity varhaiskasvatustoimija. Työsuhteisen hoitajan palkkaaminen kotiin yksityisen hoidon tuella tai kotihoidon tuella ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta eivätkä palkatut henkilöt ole varhaiskasvatustoimijoita.

Varhaiskasvatus, jota järjestetään myös varhaiskasvatuksen toimipaikkojen normaalin aukioloajan lisäksi. Normaaliksi varhaiskasvatusajaksi on määritelty arkisin (ma-pe) tapahtuva varhaiskasvatus klo 6.00-18.00 välisenä aikana.

Varhaiskasvatustoimijoiden ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet lähdeaineistoissa vaikuttavat tilaston laatuun. Virhe voi syntyä, kun toimijat tallentavat tiedot Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan tai kun tiedot poimitaan Tilastokeskuksessa tietovarannon rajapinnalta. 

Varhaiskasvatustilaston lähdeaineistoina käytetään Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardasta saatavia ja sitä täydentäviä aineistoja. Varhaiskasvatustoimijoiden ilmoittamien tietojen mahdolliset puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun heikentävästi.

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Varhaiskasvatustilasto julkistetaan noin 11 kk viiveellä tilastointiajankohdasta (31.12.).

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoja. Tilasto sisältää tiedot päiväkoti- ja perhepäivähoitoon osallistuvista lapsista. 

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Tilastossa käytetään soveltuvin osin Kansallista koulutusluokitus 2016:a, joka pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen. Tilaston tiedot ovat saatavissa kaikilla kuntapohjaisilla ryhmittelytiedoilla koko Suomen alueelta. 

Varhaiskasvatuksen tilastoinnissa siirryttiin tilastovuodesta 2021 lähtien käyttämään Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardan tietoja. Tietoja täydennetään Ahvenanmaan tiedoilla, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå). Vuoden 2020 tilastotietoihin asti varhaiskasvatuksen tietoja on julkaissut THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat varhaiskasvatusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. 

Varhaiskasvatustilaston tiedot perustuvat Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan. Ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. 

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan perustuvat tiedot ovat saatavissa vuodesta 2021 alkaen. Aikaisemmat aikasarjatiedot perustuvat THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) keräämiin tietoihin. Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan perustuvat tiedot ja THL:n keräämät tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Varhaiskasvatustilaston yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat kuitenkin varhaiskasvatusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.

Varhaiskasvatustilaston aineistot ovat hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvia kokonaisaineistoja. Varhaiskasvatustilasto perustuu Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan ja siitä saatuihin henkilöpohjaisiin tietoihin. Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) sisältää valtakunnallisesti tietoja varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatustoimijat eli kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat tallentavat Vardaan tiedot varhaiskasvatustoimijoista ja toimipaikoista, varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ja heidän huoltajistaan ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Varda otettiin käyttöön vaiheittain vuosina 2019-2020. Vardan ylläpidosta vastaa Opetushallitus ja ohjauksesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Tietovarannosta säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Tietoja täydennetään Ahvenanmaan tiedoilla, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå). Ahvenanmaan tiedot ovat summapohjaisia. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen välisen sopimuksen mukaan Tilastokeskus saa Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardasta rajapinnan kautta tiedot varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, toimijoista, toimipaikoista ja henkilöstöstä. Tietoja täydennetään Ahvenanmaan tiedoilla, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå). 

Tiedot poimitaan kerran tilastovuotta kohden Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardasta.

Varhaiskasvatustilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa Tietosuojaperiaatteet ja Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Tilastoaineistot ovat hallinnollisia aineistoja, jotka eivät aiheuta vastausrasitetta.

Varhaiskasvatuksen aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot. Tietoja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Jos aineistosta löytyy korjattavaa, asiasta ilmoitetaan Opetushallitukselle. Lisäksi joitakin korjauksia saatetaan joutua tekemään suoraan tilastoitavaan aineistoon. Aineistoja täydennetään luokituksilla ja rekistereillä.

Tiedot ovat lopulliset, kun tilasto on julkaistu.

Varhaiskasvatustilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana varhaiskasvatustietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Varhaiskasvatustilaston aineistot ovat hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvia kokonaisaineistoja. Varhaiskasvatuksen tilastoinnissa siirryttiin tilastovuodesta 2021 lähtien käyttämään Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardan tietoja. Ennen Varda-tietovarannon käyttöä tiedot on tilastoinut ja kerännyt THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) suorilla tiedonkeruilla suoraan toimijoilta.

Ks. Varda-tietovarannon kuvaus rekisteröityjen ryhmistä ja henkilötietoryhmistä:
https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/varda-palvelun-tietosuojaseloste

 

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Varhaiskasvatustoimijoiden lapsimäärätiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämä toiminta on julkisen viranomaisen rahoittamaa tai valvomaa (Tilastolaki 12 §). 

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista muun muassa aluetiedosta. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietoja käytetään mm. varhaiskasvatuksen ja koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa. Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. 

Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla varhaiskasvatuksen aineistoja. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Tietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Tietoja käytetään muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Tilastokeskus tarkkailee tilastojen käyttäjätyytyväisyyttä säännöllisesti ja sitä seurataan järjestelmällisesti.

Varhaiskasvatustilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Varhaiskasvatustilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana varhaiskasvatustietojen laatu varmistetaan useiden erilaisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.