Asuintilojen lämmitys

Noin kaksi kolmasosaa asumisen energiasta kuluu asuintilojen lämmitykseen. Lämmitystarpeen vaihtelu on merkittävin asumisen energian kulutusta selittävä tekijä. Vuonna 2021 energiaa asuintilojen lämmitykseen kului reilu 46 TWh. Tilojen lämmityksen kulutus oli 18 % edellisvuoden kulutusta suurempi. Vuosi 2020 oli poikkeuksellisen lämmin.

Tilojen lämmityksen tärkeimmät energialähteet olivat kaukolämpö (30 %), puu (27 %) ja sähkö (25 %), joiden osuus oli 82 % tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia (13 %). Lämpöpumppujen käyttämä sähkö on osa sähkönkulutusta.

Lämmin käyttövesi

Noin 15 % asumisen energiasta kuluu käyttöveden lämmitykseen. Lämpimänä vuonna osuus nousee, kylmänä laskee. Vuonna 2021 käyttöveden osuus oli 15 % ja energiaa lämmittämiseen kului noin 10 TWh. Käyttöveden lämmityksen tärkeimmät energialähteet olivat kaukolämpö (56 %), sähkö (24 %) ja lämpöpumppuenergia (11 %). Näiden osuus oli 91 % käyttöveden lämmitysenergian kulutuksesta.

Kotitalouslaitteet

Noin 13 % asumisen energiasta on kotitalouslaitteiden kulutusta. Vuonna 2021 energia kului noin 9 TWh. Kotitalouslaitteiden kulutus jaetaan ruoanlaittoon, valaistukseen ja muihin sähkölaitteisiin. Vuonna kulutusosuudet asumisesta olivat ruoanlaitto 1 %, valaistus 2 % ja muut sähkölaitteet 10 %. Kotitalouslaitteiden kulutus on lähes kokonaan sähköä. Ruoanvalmistuksessa käytetään pieni määrä maakaasua ja nestekaasua.

Saunojen lämmitys

Noin 4-5 % asumisen energiasta käytetään saunojen lämmitykseen. Saunojen lämmitykseen käytetystä noin 3 TWh:sta vajaat kaksi kolmasosaa oli puuta ja reilu kolmannes sähköä.

Asumisen energiankulutuksen energialähteet

Asumisen energiankulutuksen vajaasta 69 TWh:ta reilu kolmannes oli sähköä, vajaa kolmannes kaukolämpöä ja noin viidennes puuta vuonna 2021. Lämpöpumpuilla tuotetun nettoenergian osuus oli noin kymmenes. Kevyen polttoöljyn osuus oli 3 % ja maakaasun 1 %.

Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 %.