Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Kesäkuussa luottamus talouteen oli, kuten tavallista, selvästi vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -4,3). Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (-19,1). Väestöryhmistä opiskelijat olivat optimistisimpia (-2,3). Kesäkuussa selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-25,6). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Näkemykset taloudesta heikkenivät kesäkuussa toukokuuhun ja varsinkin viime vuoden kesäkuuhun verrattuna. Odotukset kuluttajan omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat erittäin pessimistiset, omasta taloudesta synkimmät koko mittaushistoriassa 1995–2022. Kuluttajien arvio myös oman taloutensa nykytilasta oli kesäkuussa hyvin heikko.

Sisältöä ladataan

Kesäkuussa peräti 74 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain 7 % näki sen parempana. Kuluttajista jo 27 % arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Vain 22 % kuluttajista piti omaa talouttaan kesäkuussa vuoden takaista vahvempana.

Kesäkuussa 13 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Yli puolet eli 58 % kuluttajista puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti kesäkuussa 25 % kuluttajista ja jo hieman useampi eli 27 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa säilyi kesäkuussa ennallaan pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Kuluttajista 23 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 35 % taas arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Samalla työllisten eli palkansaajien ja yrittäjien arvio työttömyyden tai lomautuksen uhasta omalla kohdallaan oli muuttumaton ja melko valoisa kesäkuussa. Työllisistä 8 % uskoi uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 12 % arvioi riskin kasvaneen. Toisaalta puolet eli 51 % työllisistä koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Inflaatio

Kesäkuussa kuluttajien nykytilan arvio ja odotus inflaatiosta nousivat yhä korkeammiksi. Odotus inflaatiosta vuoden kuluttua oli korkein koskaan mittaushistoriassa.

Kuluttajat arvioivat kesäkuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 6,6 % vuoden takaisista ja nousevat 6,3 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 79 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja yhtä moni eli 79 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Kesäkuussa ajankohtaa pidettiin hyvin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana säästämisellekin. Kuluttajista enää vain 23 % arvioi ajankohdan hyväksi lainan ottamiselle ja vain 43 % piti säästämistä kannattavana. Kiinnostusta lainanottoon esiintyi kuten pitkällä ajalla keskimäärin kuluttajien keskuudessa. Kesäkuussa 16 % kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat edelleen hyväksi kesäkuussa ja mahdollisuuksia säästämiseen ennakoitiin olevan yhä melko paljon tulevina kuukausina. Rahaa oli kesäkuussa jäänyt säästöön 61 %:lla kuluttajista ja 75 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Kesäkuussa aikaa pidettiin huonoimpana koskaan kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 13 %:n mielestä ajankohta oli otollinen hankinnoille.

Kuluttajilla oli kesäkuussa hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana. Ostoaikeet vähenivät toukokuuhun ja selvemmin vuoden takaiseen verrattuna. Kesäkuussa 11 % kuluttajista aikoi lisätä ja 43 % vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin kesäkuussa yhtä paljon kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Lisäksi kuluttajilla oli edelleen melko runsaasti asunnon osto- tai rakentamisaikeita vuoden sisällä. Myös asunnon peruskorjausta koskevia suunnitelmia ilmeni kesäkuussa suhteellisen paljon.

Kesäkuussa 14 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi samoin 14 % kuluttajista. Kuluttajista 19 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Tilaston aineisto

Toukokuussa vastaukset saatiin 990 henkilöltä. Vastauksista 74 % tuli verkkolomakkeelta (otoksesta verkkovastausten osuus 34 %). Tutkimuksen vastauskato oli 54,8 %. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan, ja tässä myös mahdollisen ylipeiton (pysyvästi ulkomailla tai laitoshoidossa, kuolleet).