Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Heinäkuussa luottamus talouteen oli, kuten tavallista, selvästi vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -10,2). Heikointa luottamus oli Pohjois-Suomessa (-21,3). Väestöryhmistä opiskelijat olivat optimistisimpia (-4,2). Heinäkuussa selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-27,3). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Sekä nykytilan arvio että odotus kuluttajan omasta taloudesta synkkeni heinäkuussa kesäkuuhun ja varsinkin viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Odotus myös Suomen taloudesta vuoden kuluttua heikkeni selvästi vuodentakaisesta mutta pysyi suunnilleen ennallaan kesäkuuhun nähden.

Heinäkuussa kaikki näkemykset sekä omasta että Suomen taloudesta olivat hyvin pessimistiset. Odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua oli ankein koko mittaushistoriassa 1995–2022.

Sisältöä ladataan

Heinäkuussa peräti 75 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain 7 % näki sen parempana. Kuluttajista jo 28 % arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Vain 22 % kuluttajista piti omaa talouttaan heinäkuussa viimevuotista vahvempana.

Heinäkuussa 13 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Yli puolet eli 58 % kuluttajista puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 22 % kuluttajista ja jo selvästi useampi eli 31 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni heinäkuussa mutta säilyi kuitenkin pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Kuluttajista 21 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja aiempaa useampi eli 38 % taas arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Samalla työllisten eli palkansaajien ja yrittäjien arvio työttömyyden tai lomautuksen uhasta omalla kohdallaan parani ja oli melko valoisa heinäkuussa. Työllisistä 8 % uskoi uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 11 % arvioi riskin kasvaneen. Toisaalta noin puolet eli 52 % työllisistä koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Inflaatio

Heinäkuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta nousi mittaushistorian korkeimmaksi. Sen sijaan odotus inflaatiosta vuoden kuluttua laski hieman kesäkuun ennätyslukemasta.

Kuluttajat arvioivat heinäkuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 7,1 % viime vuoden heinäkuusta ja nousevat 6,1 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 84 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 69 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Heinäkuussa ajankohtaa pidettiin erittäin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana myös säästämiselle. Kuluttajista enää vain 19 % arvioi ajankohdan otolliseksi lainan ottamiselle ja vain 44 % piti säästämistä kannattavana. Aikomusta lainanottoon esiintyi kuten pitkällä ajalla keskimäärin kuluttajien keskuudessa. Heinäkuussa 16 % kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat edelleen hyväksi heinäkuussa ja mahdollisuuksia säästämiseen ennakoitiin olevan tulevina kuukausina keskimääräisesti. Rahaa oli heinäkuussa jäänyt säästöön 60 %:lla kuluttajista ja 71 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Heinäkuussa aikaa pidettiin jokseenkin huonoimpana koskaan kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 14 %:n mielestä ajankohta oli otollinen hankinnoille.

Kuluttajilla oli heinäkuussa hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana. Ostoaikeet vähenivät kesäkuuhun ja selvemmin vuodentakaisiin verrattuna. Heinäkuussa 10 % kuluttajista aikoi lisätä ja 44 % vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin heinäkuussa jo vähemmän kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Sama pätee asunnon osto- tai rakentamisaikeisiin vuoden sisällä. Asunnon peruskorjausta koskevat suunnitelmat vähenivät nekin heinäkuussa keskimääräiselle tasolle.

Heinäkuussa vain 13 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi enää vain 12 % kuluttajista. Kuluttajista 18 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Tilaston aineisto

Heinäkuussa vastaukset saatiin 967 henkilöltä. Vastauksista 74 % tuli verkkolomakkeelta (otoksesta verkkovastausten osuus 33 %). Tutkimuksen vastauskato oli 55,5 %. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan, ja tässä myös mahdollisen ylipeiton (pysyvästi ulkomailla tai laitoshoidossa, kuolleet).