Aiheet
Väestö ja yhteiskunta

Suomen ennakkoväkiluku oli 5 559 198 syyskuun 2022 lopussa

Tilasto:
Viiteajankohta:
30.9.2022
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
katsaus

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 559 198. Maamme väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana 10 957 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 21 245 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 11 884 vähemmän kuin kuolleita.

Syntyneitä oli edellisvuotta vähemmän

Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi 34 227 lasta, mikä on 3 539 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli 46 111, mikä on 4 239 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi–syyskuussa elävänä syntyneiden määrä oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin ja kuolleiden määrä vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian suurin.

Ennakkotietojen mukaan syntyvyys laski edellisvuodesta. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2021–syyskuu 2022) kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35, kun kalenterivuonna 2021 se oli 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä samalla tasolla kuin vuonna 2019, jolloin se oli ennätyksellisen alhainen. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana 31 238 henkeä ja Suomesta ulkomaille 9 993 henkeä. Maahanmuuttoja oli 3 640 enemmän ja maastamuuttoja 44 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 6 068 ja maastamuuttajista 6 579.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi–syyskuun aikana ennakkotietojen mukaan 230 159. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 623 muuttoa vuoden 2022 kuntajaon mukaan.

Ennakkotietojen mukaan tammi–syyskuussa solmittiin 17 313 avioliittoa, joista 16 974 oli eri sukupuolta olevien parien ja 339 samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Saman sukupuolen avioliitoista 242 oli kahden naisen ja 97 kahden miehen avioliittoja.

Väkiluku nousi eniten Uudellamaalla

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–syyskuussa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku nousi tammi–syyskuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 12 674 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 879 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, molemmissa 7,3 ‰ väestöstä. Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,6 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 1 489 henkeä. Satakunnan väkiluku väheni 1 195 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 10,1 ‰, koki Kainuu.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 10 623 henkeä, ja Pirkanmaa, 4 656 henkeä. Myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa, 8,8 ‰, sekä Uusimaa, 6,2 ‰.

Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kokonaisnettomuutosta kokivat Kymenlaakso, 358 henkeä, ja Kainuu, 169 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kainuussa, 2,4 ‰, ja Kymenlaaksossa, 2,2 ‰.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–syyskuun aikana 109 440. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Uusimaa ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 2 828 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 5,3 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 647 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kainuussa, 6,7 ‰ väestöstä.

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.
27.10.2022

Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2022M01*-2022M09*

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Joonas Toivola
yliaktuaari
029 551 3355
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.