Bruttokansantuotteen volyymi on kasvanut vuoden 2021 toiselta neljännekseltä lähtien, eikä kasvu pysähtynyt ainakaan vielä huhti-kesäkuussa 2022. Yksityinen kulutus kasvoi reilusti, mikä heijastui positiivisena kehityksenä palvelutoimialoilla. Hintojen nousu jatkui toisella vuosineljänneksellä ja näkyi erityisesti teollisuustoimialoilla ja ulkomaankaupassa siten, että näiden erien käypähintainen arvo kasvoi paikoin kymmeniä prosentteja vuodentakaiseen verrattuna, kun hinnanvaihteluista puhdistettu volyymin kehitys oli huomattavasti maltillisempaa.

Tuotanto

Toimialojen arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 1,2 % edellisestä
neljänneksestä ja 3,2 % vuodentakaisesta.

Sisältöä ladataan

Sisältöä ladataan

Teollisuuden (toimialat B–E) tuotanto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä tammi-maaliskuun tasolta. Kemian- ja metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi edellisestä neljänneksestä, mutta metsäteollisuuden volyymi pysyi tammi-maaliskuun tasolla. Lisäksi hinnat nousivat selvästi, mikä näkyy näillä toimialoilla harvinaisen suurina käypähintaisen arvonlisäyksen kasvulukuina vuodentakaiseen verrattuna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden volyymi sen sijaan pieneni sekä edelliseen neljännekseen että vuodentakaiseen verrattuna.

Rakentamisessa vuoden 2020 puolivälistä jatkunut kasvu päättyi huhti-kesäkuussa 2022, kun kasvua ylläpitänyt talonrakentaminen kääntyi laskusuuntaan. Maa- ja vesirakentamisen volyymi on pienentynyt jo vuoden 2021 toisesta vuosineljänneksestä lähtien.

Kaupan arvonlisäys väheni toisella vuosineljänneksellä. Muiden palvelutoimialojen kehitys oli sen sijaan pääosin duurivoittoista. Majoitus- ja ravitsemistoiminta piristyi vapauduttuaan koronarajoituksista. Sen sijaan liikenteen toimiala ei ole onnistunut kipuamaan koronakriisiä edeltäneelle tasolleen. Informaation ja viestinnän sekä liike-elämää palvelevien (M–N) toimialojen kehitys jatkui vahvana. Myös rahoituksen ja vakuutuksen toimialalla arvonlisäys kasvoi reippaasti.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä kansantalouden kokonaiskysyntä kasvoi 1,6 % tammi-maaliskuun tasolta. Yksityinen kulutus ja julkiset kulutusmenot kasvoivat. Viennin volyymi kasvoi niukasti, samoin yksityiset investoinnit. Julkiset investoinnit olivat kasvaneet ensimmäisellä vuosineljänneksellä reilusti mutta palasivat nyt vuodentakaiselle tasolleen. Varastojen muutos oli sekä ensimmäisellä että toisella vuosineljänneksellä poikkeuksellisen suuri.

Sisältöä ladataan

Sisältöä ladataan

Viennin volyymi kasvoi toisella vuosineljänneksellä vain vähän: tavaroiden vienti pysyi tammi-maaliskuun tasolla, palveluiden vienti kasvoi 0,8 %. Tuonnin volyymi kasvoi 2,3 %. Hintojen nousu kasvatti ulkomaankaupan käypähintaista arvoa, sillä viennin arvo kasvoi 27 % ja tuonnin arvo 39 % vuodentakaisesta, kun vastaavat volyyminmuutokset olivat viennissä 1,7 % ja tuonnissa 12 %.

Yksityinen kulutus kasvoi huhti-kesäkuussa 2,3 % tammi-maaliskuun tasolta. Eniten kasvoivat
kulutusmenot palveluihin ja puolikestäviin (vaatteet, jalkineet) tavaroihin. Julkiset kulutusmenot kasvoivat huhti-kesäkuussa 1,7 % edellisestä neljänneksestä.

Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi supistui huhti-kesäkuussa 1,8 % edellisestä neljänneksestä. Yksityiset investoinnit kasvoivat 0,5 %, mutta julkisen sektorin investoinnit vähenivät 11 %. Investoinnit niin asuin- ja muihin talorakennuksiin kuin myös maa- ja vesirakennuksiin vähenivät. Kone- ja laiteinvestoinnit pysyivät edellisen neljänneksen tasolla.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisiä oli huhti-kesäkuussa 0,7 % enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,3 %. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan huhti-kesäkuussa 7,2 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,0 %.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 1,3 % edellisen neljänneksen tasolta. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 1,0 % edellisestä neljänneksestä.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi toisella vuosineljänneksellä 21,8 % vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli nimellisesti 5,5 % suurempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Ennakkotiedot perustuvat 24.8.2022 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2021 vastaavat 22.6.2022 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja.

Vuoden 2022 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 30.11.2022, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 15.11.2022.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon dokumentaatio on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: https://www.stat.fi/tilasto/dokumentaatio/ntp.