Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Aiheet
YrityksetDigitalisaatioKoulutus ja tutkimus

Innovaatiotoiminta yleistynyt kattamaan yhä suuremman osan yrityksistä

katsaus | Innovaatiotoiminta 2020

Yritysten innovaatiotoimintaa kartoittavan tutkimuksen kohteena olleista yrityksistä kaikkiaan 69 % ilmoitti innovaatiotoiminnasta ajanjaksolla 2018–2020. Osuus oli aiempia tutkimuksia korkeampi. Teollisuudessa innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus oli 74 % ja palvelualoilla 65 %. Uusia tai parannettuja liiketoimintaprosesseja otti käyttöön 55 % yrityksistä, kun edellisessä tutkimuksessa osuus oli 48 %. Tuoteinnovaatioiden markkinoille tuonnista ilmoitti 39 %, mikä oli muutaman prosenttiyksikön edellistutkimusta korkeampi.

Lähes viidennes yrityksistä oli ottanut käyttöönsä innovaatioita, joilla oli ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä ympäristöhyötyjä. Yleisimmin innovaatioiden tuottamina ympäristöhyötyinä mainittiin vähentynyt energian käyttö tai pienentynyt CO2-hiilijalanjälki eli vähentyneet CO2-kokonaispäästöt.

Yritysten innovaatiotoimintaa kartoittava tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi ja sen kohteena ovat vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset kaivostoiminnassa, tehdasteollisuudessa, energiasektorilla sekä palvelualoista tukkukaupassa, liikenteessä, informaatio- ja viestintäsektorilla ja rahoitus- ja vakuutuspalveluissa sekä arkkitehti- ja insinööripalveluissa, tutkimus- ja kehittämistoimialalla sekä mainostoiminnassa ja markkinatutkimuksessa.

Innovaatiotoimintaa harjoittavien osuus kohonnut lähelle 70 % tutkituista yrityksistä

Innovaatiotutkimuksen kohteena olleista yrityksistä 69 % ilmoitti innovaatiotoiminnan harjoittamisesta vuosien 2018–2020 aikana. Osuus oli aiempia tutkimuksia korkeampi.

Tutkimusjaksolle osui koronapandemian alkuvaihe, mikä osaltaan saattoi vaikuttaa yritysten innovaatiotoimintaan – toisaalta vaikeuttamalla yritysten toimintaa, toisaalta tarjoamalla uusia kehittämismahdollisuuksia, jopa edellyttäen tekemään kehittämistoimenpiteitä ja innovaatioita.

Yli 60 % yrityksistä eli valtaosa innovaatiotoimintaa harjoittaneista ilmoitti innovaatioista tutkimusjaksolla. Prosessi-innovaatioiden käyttöönotto oli tuoteinnovaatioiden markkinoille tuontia yleisempää. Prosessi-innovaatioista raportoi 55 % yrityksistä. Tuoteinnovaatioita toi markkinoille 39 % yrityksistä.

Hieman useampi kuin joka kymmenes ilmoitti lakkautetuista tai keskeytyneistä innovaatiohankkeista tutkimusjakson aikana. Lähes joka kolmannella tutkituista yrityksistä oli innovaatiotoimia meneillään tutkimusjakson loppuessa.

Innovaatiotoiminta oli edelleen teollisuudessa yleisempää kuin palvelualoilla. Teollisuuden aloilla innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus oli 74 % ja palvelualoilla 65 %. Palveluinnovaatioita ilmoitettiin palvelualojen yritysten toimesta teollisuutta yleisemmin. Satunnaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa ilmoittaneiden osuudet olivat yhtä suuret teollisuudessa ja palveluissa. Muutoin innovaatiotoiminnan eri osa-alueet olivat teollisuudessa palvelualoja yleisempiä.

Innovaatiotoiminnan harjoittaminen on yleistynyt yritysten kaikissa kokoluokissa, suhteellisesti eniten tutkimuksen pienimmässä kokoluokassa eli 10–49 henkilöä työllistävien yritysten keskuudessa. Vuosina 2018–2020 innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus oli tässä kokoluokassa 65 %, keskikokoisten eli 50–249 henkilöä työllistävien kokoluokassa 77 % ja vähintään 250 henkilöä työllistävien kokoluokassa 87 %.

Teollisuudessa innovaatiotoiminta oli yleisintä tekstiilien valmistuksessa, tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa, kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa ja toimialaluokan ’muu valmistus’ yritysten joukossa. Palvelualoilla innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuudet olivat korkeimmat radio- ja televisiotoiminnassa, ohjelmistoalalla, vakuutusalalla ja mainostoiminnassa ja markkinatutkimuksessa.

Innovaatiotoimintaa harjoittavaksi yritykseksi katsotaan yritys, jolla on kolmen vuoden tutkimusjaksolla ollut innovaatioita, eli joka on tuonut markkinoille tai ottanut käyttöönsä uusia tai parannettuja tuotteita tai prosesseja tai jolla on ollut näiden käyttöönottoon tähtäävää toimintaa, mukaan lukien tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Markkinoiden kannalta uusia tuotteita joka neljännellä tutkimuksen yrityksistä

Tuoteinnovaatioiden markkinoille tuonnista vuosina 2018–2020 ilmoitti kaikkiaan 39 % yrityksistä, mikä oli muutaman prosenttiyksikön edellistutkimusta korkeampi. Koko teollisuudessa osuus (41 %) oli hienoisesti palvelualoja (38 %) korkeampi.

Kolme neljästä tuotteita innovoineesta oli itse kehittänyt tuoteinnovaatioita, ja lähes puolet oli kehittänyt innovaatioita yhdessä muiden kanssa. Harvinaisempaa oli se, että yritys muokkasi muiden kehittämiä tuoteinnovaatioita tai kehittäjinä toimivat muut yritykset tai organisaatiot.

Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden osuudet toimialan yrityksistä olivat korkeimmat tekstiilien valmistuksessa, 77 % yrityksistä, ja tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa, 73 %.

Palveluinnovaatioita raportoitiin yleisemmin kuin tavarainnovaatioita. Lähes kolmannes tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista ilmoitti sekä tavara- että palveluinnovaatioista.

Palveluinnovaatioita ilmoittaneiden osuus on ollut kasvussa samalla kun tavarainnovaatioita ilmoittaneiden osuus on pysytellyt noin neljäsosassa yrityksistä. Tähän on vaikuttanut niin palvelualojen yritysmäärän osuuden kasvu tutkimuksen kohdejoukossa kuin palveluinnovaatioita ilmoittaneiden osuuden lisäys myös teollisuudessa.

Neljäsosa tutkimuksen yrityksistä – reilu 60 % tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista – ilmoitti sellaisista tuoteinnovaatioista, jotka olivat uusia yrityksen markkinoille, eli vastaavia tuotteita ei aiemmin ollut kilpailijoilla. Sellaisista tuoteinnovaatioista, joita vastaavia oli jo yrityksen markkinoilla ja jotka siten olivat uusia vain omalle yrityksille, raportoi noin kolmannes kaikista tutkimuksen yrityksistä ja 87 % tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista.

Markkinoiden näkökulmasta uudet, markkinoille vuosina 2018–2020 tuodut uudet ja parannetut tuotteet kerryttivät yritysten yhteenlaskettua liikevaihtoa 5 % osuudella vuonna 2020

Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto edusti tutkimuksen kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta 64 % vuonna 2020.

Vuosien 2018–2020 aikana markkinoille tuoduista ja ainoastaan yrityksen kannalta uusista tuotteista saatu liikevaihto edusti vuonna 2020 reilua viidennestä tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden liikevaihdosta. Markkinoiden kannalta uusista tuotteista saatu liikevaihto vastasi vastaavasti kahdeksaa prosenttia tuoteinnovaatioita käyttöön ottaneiden yritysten liikevaihdosta.

Kaikkien yritysten yhteenlasketusta kokonaisliikevaihdosta osuudet olivat vastaavasti 14 % ja 5 %.

Teollisuudessa innovaatioista saatu liikevaihto edusti suurempaa osaa yritysten kokonaisliikevaihdosta kuin palvelualoilla.

Prosessi-innovaatioita edellistutkimusta yleisemmin

Innovaatiotutkimuksen kohteena olleista yrityksistä reilut puolet, 55 %, ilmoitti ottaneensa käyttöön liiketoimintaprosesseihin liittyviä innovaatioita tutkimusajanjaksolla 2018–2020. Teollisuudessa prosessi-innovaatioiden käyttöönotto (58 %) oli hieman palvelualoja (53 %) yleisempää.

Prosessi-innovaatioita käyttöönottaneiden osuudet olivat korkeimmat lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistuksessa, juomien valmistuksessa, kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa ja tekstiilien valmistuksessa.

Yleisimmin prosessi-innovaatioita ilmoitettiin tieto- ja viestintäteknologiaan tai tiedonkäsittelyn menetelmiin liittyen. Seuraavaksi yleisimmin prosessi-innovaatiot kohdistuivat tuotantomenetelmiin ja työnjaon vastuiden, päätöksenteon ja henkilöstöhallinnon organisoimiseksi.

Edellistutkimukseen verrattuna prosessi-innovaatioiden käyttöönotosta ilmoittaneiden osuus kohosi merkittävästi. Suhteellisesti eniten kasvoi tieto- ja viestintäteknologiaan tai tiedonkäsittelyn menetelmiin liittyviä prosessi-innovaatioita käyttöönottaneiden yritysten osuus. Tuotantomenetelmiin liittyviä prosessi-innovaatioita käyttöönottaneiden yritysten osuus kasvoi niin ikään – etenkin teollisuudessa, ja tuotantomenetelmiin liittyvien innovaatioiden lailla myös markkinointimenetelmiin liittyvien innovaatioiden käyttöönotosta raportoitiin edellisvuotta yleisemmin – etenkin palvelualoilla.

Tuoteinnovaatioiden lailla merkittävä osa prosessi-innovaatioita käyttöönottaneista oli kehittänyt niitä itse.

Toimia innovaatioiden kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi kolmasosalla yrityksistä, joka viidennellä implementointia odottavia valmistuneita innovaatiotoimia

Useampi kuin joka kymmenes tutkimuksen yrityksistä – viidennes innovaatiotoimintaa harjoittaneesta oli keskeyttänyt tai lakkauttanut innovaatiohankkeita vuosien 2018–2020 aikana.

Yli 40 % innovaatiotoimintaa harjoittaneista oli innovaatiotoimia meneillään tutkimusjakson loppuessa vuoden 2020 lopussa. Teollisuudessa meneillään olleista innovaatiotoimista ilmoitti puolet yrityksistä, palvelualoilla 38 %.

Kaikkiaan keskeytyneitä tai toistaiseksi valmistumattomia innovaatiotoimia ja -hankkeita oli joka kolmannella aineiston yrityksestä, ja lähes puolella innovaatiotoimintaa vuosina 2018–2020 harjoittaneesta; teollisuudessa yli puolella ja palvelualoilla 43 %.

Muun innovaatiotoiminnan lailla keskeytyneistä ja keskeneräisistä innovaatiotoimista raportoiminen yleistyi yrityskoon kasvaessa.

Tutkimuksessa kysyttiin erikseen myös innovaatiotoimista, jotka valmistuivat vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta uusia tuotteita tai prosesseja ei vielä tuotu markkinoille tai otettu käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä. Näin voi olla esimerkiksi sen vuoksi, että valmistuneet toimet koskivat vain osaa uudesta tai parannetusta tuotteesta tai liiketoimintaprosessista tai sen vuoksi, että markkinoille tuonti tai muu käyttöönotto oli suunniteltu tapahtuvaksi myöhemmin.

Tällaisia valmistuneita innovaatiotoimia oli noin joka viidennellä kaikista tutkimuksen yrityksistä ja lähes joka kolmannella innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Muun innovaatiotoiminnan lailla valmistuneista innovaatiotoimista ilmoitettiin teollisuudessa palvelualoja yleisemmin.

Omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa oli 67 % innovaatiotoimintaa harjoittaneesta aikavälillä 2018–2020. Tämä oli 46 % kaikista tutkimuksen kohteena olleista yrityksistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) on yleiskuvassa yleistynyt, mutta t&k:ta harjoittaneiden tai sitä tilanneiden osuudet innovaatiotoimintaa kaikkiaan ilmoittaneista ovat säilyneet jokseenkin samalla tasolla tutkimuksesta toiseen.

Tutkimuksen yrityksistä kaikkiaan 23 % raportoi säännöllisestä omasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Satunnaisesta t&k:sta raportoi niin ikään 23 % yrityksistä.

Muilta yrityksiltä tai organisaatioilta t&k:ta tilasi vajaa kolmannes yrityksistä – 46 % innovaatiotoimintaa harjoittaneista.

Innovaatiomenoja raportoitiin kahden vuoden takaiseen tapaan 6,8 miljardia euroa

Yritysten ilmoittamat innovaatiomenot pysyttelivät vuonna 2020 edellistutkimuksen raportoimalla tasolla, 6,8 miljardissa eurossa. Teollisuuden aloilla innovaatiomenoja kertyi reilu 4,2 miljardia euroa ja palvelualoilla vajaa 2,6 miljardia euroa.

Ilmoitetuista innovaatiomenoista valtaosa on edelleen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja. Omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät menot muodostivat 70 % innovaatiotoiminnan kokonaismenoista ja tilattuun tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuneet menot reilu 10 % kokonaismenoista. Teollisuudessa t&k-menot edustivat suurempaa osaa innovaatiomenoista kuin palvelualoilla.

Valtion rahoitustukea saaneiden osuus kasvoi koronapandemian väliaikaisen rahoitustuen myötä

Innovaatiotutkimuksen kohdejoukon yrityksistä julkista rahoitustukea sai toimintaansa kaikkiaan 42 %, kun edellisessä tutkimuksessa vastaava tukea saaneiden osuus oli 25 %. Innovaatiotoimintaan tukea käytti tuoreimmassa tutkimuksessa liki kolmannes yrityksistä, kun edellisessä tutkimuksessa innovaatiotoimintaan tukea käyttäneiden osuus oli 18 % yrityksistä.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneista lähes puolet, 46 %, käytti julkista rahoitustukea innovaatiotoiminnan rahoitukseen.

Yleisin julkisen rahoitustuen muoto on rahoitustuki valtiolta. Sitä sai vuosina 2018–2020 kaikkiaan 38 % yrityksistä – lähes puolet innovaatiotoimintaa harjoittaneista ja 16 % yrityksistä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa. Paikallis- tai alueviranomaisten myöntämä rahoitustuki on tätä harvinaisempi, ja rahoitusta sai vuosina 2018–2020 vajaa kymmenen prosenttia tutkimuksen kaikista yrityksistä.

EU-rahoitustukea saa käytännössä vain muutama prosentti yrityksistä.

Koronapandemian aikaisen erityisrahoituksen myötä julkisen rahoitustuen saajien määrä kasvoi pienemmissä yrityskokoluokissa ja julkisen rahoitustuen saajien osuudet tasoittuivat eri kokoluokissa.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvä yhteistyö yleisempää kuin muuhun innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö

Innovaatiotutkimuksen kohteena olleista yrityksistä reilu kolmannes ilmoitti yhteistyöstä muiden yritysten ja organisaatioiden kanssa. Innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä oli 29 % kaikista yrityksistä ja muuta kuin innovaatioyhteistyötä joka neljännellä yrityksellä. Osuudet olivat yleisesti samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa, teollisuudessa hieman korkeammat, palvelualoilla hieman pienemmät.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä noin puolet ilmoitti yhteistyön tekemisestä vuosina 2018–2020. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai muuhun innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä oli 43 % innovaatiotoimintaa harjoittaneista, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisessä tutkimuksessa. Innovaatiotoimintaa harjoittaneet ilmoittivat yhteistyöstä edellistutkimusta vähemmän ennen kaikkea palvelualoilla.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät yhteistyöhankkeet olivat yleisempiä kuin muuhun innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö. Teollisuudessa innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä tehneistä 92 % ilmoitti t&k-yhteistyöstä, palvelualoilla osuus oli 81 %. Muuhun innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö oli hieman yleisempää palvelualoilla, siitä ilmoitti 54 % innovaatioyhteistyötä tehneistä. Teollisuudessa osuus oli 49 %.

Yleisimmin innovaatioyhteistyötä tehtiin konsulttien, kaupallisten laboratorioiden ja yksityisten tutkimuslaitosten tai laitteiden, materiaalien, komponenttien ja ohjelmistojen toimittajien kanssa. Yritysasiakkaat niin ikään ovat tärkeitä kumppaneita.

Teollisuudessa innovaatiotoimintaa harjoittaneet ilmoittivat yhteistyöstä pääsääntöisesti yleisemmin kuin palvelualoilla, mutta kilpailijoiden, julkisen sektorin asiakkaiden, henkilöasiakkaiden sekä myös voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kanssa tehty yhteistyö näyttäytyi jokseenkin yhtä yleisesti teollisuudessa ja palveluissa.

Kuten aiemmissa tutkimuksissa, lähes kaikilla innovaatioyhteistyötä tehneillä oli yhteistyökumppaneita kotimaassa. Lähes joka viides, 19 %, innovaatiotoimintaa harjoittaneesta teki innovaatioyhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Kotimaisten kumppaneiden kanssa yhteistyötä tehneiden osuus säilyi edellistutkimuksen tasolla teollisuuden aloilla, palvelualoilla vastaavasti Suomen ulkopuolella sijainneiden kumppaneiden kanssa yhteistyöstä ilmoittaneiden osuus pysytteli edellisen tutkimuksen lukemissa.

Lainsäädännössä sekä innovaatiotoimintaa edistäviä että estäviä ja haittaavia elementtejä

Vuosina 2018–2020 innovaatiotutkimuksen yrityksistä hieman vajaa viidesosa, 18 %, arvioi lainsäädännöllä olleen innovaatiotoimintaa synnyttäviä tai mahdollistavia piirteitä. Hieman useampi kuin joka viides, 23 %, arvioi lainsäädännöllä olleen innovaatiotoimintaa estäviä tai haittaavia piirteitä. Yleisimmin myönteiseksi innovaatiotoiminnalle koettiin ympäristölainsäädäntö, yleisimmin taas kielteisenä innovaatiotoiminnalle tietosuojalainsäädäntö.

Useimmat lainsäädännön osa-alueista koettiin innovaatiotoimintaa edistävänä tai haittaavana tekijänä yleisemmin teollisuudessa kuin palvelualoilla, mutta tietosuojalainsäädäntö oli jonkin verran palvelualoilla teollisuutta enemmän innovaatiotoimintaan vaikuttava sääntelyn osa-alue.

Energian käytön ja päästöjen vähentäminen yleisin ympäristöhyöty innovaatioista

Innovaatiotutkimuksen kohteena olleista yrityksistä 47 % ilmoitti sellaisten innovaatioiden markkinoille tuonnista tai käyttöönotosta vuosina 2018–2020, joilla koettiin olleen ympäristöhyötyjä. Kaikkiaan 18 % yrityksistä raportoi innovaatioista, joiden ympäristöhyödyt olivat ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä.

Innovaatioiden ympäristöhyötyjä ilmoitettiin teollisuudessa yleisemmin kuin palveluissa. Kaikkiaan ympäristöhyödyistä ilmoitti teollisuudessa 56 % yrityksistä, palveluissa 40 %. Ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä ympäristöhyötyjä tuottaneista innovaatioista raportoi 25 % teollisuuden yrityksistä ja 13 % palvelualojen yrityksistä.

Ympäristöhyötyjä tuottava innovaatio on yrityksen uusi tai parannettu tuote tai liiketoimintaprosessi, joka synnyttää positiivisia tai vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia verrattuna yrityksen aikaisempiin tuotteisiin tai prosesseihin ja joka on tuotu potentiaalisten käyttäjien saataville tai otettu käyttöön. Ympäristöhyöty voi olla innovaation ensisijainen tavoite tai muiden tavoitteiden sivutuote.

Innovaation ympäristöhyödyt voivat syntyä tavaran tai palvelun tuotannon aikana tai sen kulutuksen tai lopputuotekäytön aikana. Tuotteen (loppu)käyttäjä voi olla yksityinen kuluttaja, toinen yritys tai esimerkiksi julkinen hallinto.

Tuotannonaikaisia ympäristöhyötyjä raportoitiin vuosilta 2018–2020 hieman yleisemmin kuin lopputuotekäytön aikaisia ympäristöhyötyjä. Teollisuudessa tuotannonaikaisia ympäristöhyötyjä tuottaneista innovaatioista ilmoitti puolet yrityksistä, ja lopputuotekäytön aikaisia ympäristöhyötyjä tuottaneista innovaatioista 44 %. Palvelualoilla vastaavat osuudet olivat 37 % ja 32 %.

Kaikkiaan 15 % yrityksistä ilmoitti ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tuotannon aikaisista ympäristöhyödyistä innovaatioista. Kolmetoista prosenttia taas raportoi lopputuotekäytön aikaisista ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä innovaatioiden ympäristöhyödyistä.

Yleisimmin ympäristöhyötyjen ilmoitettiin liittyneen energian käytön ja CO2-päästöjen pienenemiseen. Energian käytön ja päästöjen väheneminen oli innovaatioiden tuottama hyöty sekä tuotannossa että lopputuotekäytössä, ja ympäristöhyödyt todettiin sekä teollisuudessa että palvelualoilla.

Maine ja markkinatekijät tärkeitä syitä ottaa käyttöön ympäristöinnovaatioita

Yrityksiltä, jotka ilmoittivat ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä innovaatioiden tuottamista ympäristöhyödyistä, tiedusteltiin tekijöistä, jotka vaikuttivat yrityksen päätökseen ottaa käyttöön ympäristöinnovaatioita.

Päätöksiin ottaa käyttöön ympäristöhyötyjä tuottavia innovaatioita vaikuttivat ennen kaikkea markkinaseikat. Yritykset ilmoittivat yleisimmin syiksi yrityksen maineen parantamisen sekä nykyisen ja tulevan kysynnän.

Innovaatioidensa ympäristöhyödyt ympäristönsuojelun kannalta merkittäviksi arvioineista yrityksistä kolmannes punnitsi ympäristöinnovaatioiden nykyisen tai tulevan kysynnän merkitykseltään suureksi tekijäksi ympäristöinnovaatioiden käyttöönotolle. Lisäksi 31 % arvioi ympäristöinnovaatioiden kysynnän kohtalaiseksi tekijäksi ympäristöinnovaatioiden käyttöönotolle.

Kaikkiaan 29 % merkittäviä ympäristöhyötyjä tuottaneita innovaatioita käyttöönottaneista arvioi yrityksen maineen parantamisen merkitykseltään suureksi tekijäksi ympäristöinnovaatioiden käyttöönotolle, 44 % mainitsi maineen parantamisen kohtalaisena tekijänä.

Harvemmin ympäristöinnovaatioiden syyksi arvioitiin julkisia hankintasopimuksia tai julkista rahoitusta ja tukea ja vallitsevia ympäristöveroja, -veloituksia ja -maksuja.

Ympäristöinnovaatioiden käyttöönoton taustalla vaikuttavat syyt näyttäytyvät merkityksiltään hyvin samansuuntaisina teollisuudessa ja palveluissa.

Aineiston suurimmilla yrityksillä ympäristöinnovaatioiden käyttöönottoon vaikuttivat vuosina 2018–2020 maineen ja kysyntätekijöiden ohella yleisimmin vallitseva ympäristölainsäädäntö ja odotettavissa olevat ympäristösäädökset ja -verot. Myös sektorin vapaaehtoiset toimet ja aloitteet ympäristölle suotuisista käytännöistä erottuvat tärkeiksi tekijöiksi isoissa yrityksissä.

Julkiset hankintasopimukset, julkinen rahoitus tai vallitset ympäristöverot ja -maksut näkyivät suurina tekijöinä ympäristöinnovaatioiden käyttöönotolle jokseenkin yhtä yleisesti eri kokoluokissa.

Ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät arvioitiin merkittäviksi hieman yleisemmin teollisuudessa kuin palveluissa

Tutkimuksen yrityksistä joka viides arvioi vähintään jonkin kyselyssä mainitun ilmastonmuutokseen liittyvän tekijän merkitykseltään suureksi liiketoiminnalleen. Teollisuudessa osuus oli hieman korkeampi kun palveluissa osuuksien oltua 24 ja 18 %.

Yleisimmin ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät arvioitiin korkeintaan kohtalaisen merkittäviksi yrityksen liiketoiminnalle. Teollisuudessa näin arvioi 39 % yrityksistä, palvelualoilla 35 %.

Mainituista seikoista yleisimmin yritysten liiketoimintaan koettiin vaikuttavan kasvavat kustannukset ja panosten hinnat, mutta myös julkisen hallinnon toimet ilmastonmuutokseen liittyen. Annetuista tekijöistä äärimmäiset sääolosuhteet arvioitiin kaikkein harvimmin liiketoimintaan vaikuttaneiksi vuosina 2018–2020.

Noin joka kymmenes, 11 % yrityksistä, arvioi kasvavat kustannukset tai panosten hinnat ilmastonmuutoksen seurauksena merkitykseltään suureksi omalle liiketoiminnalleen. Tähän voivat liittyä esimerkiksi korkeammat vakuutusmaksut, veden korkeampi hinnoittelu tai prosessien tai tuotantolaitosten tai toimitilojen sopeuttaminen. Ilmastonmuutoksen vuoksi kasvavat kustannukset arvioi kohtalaiseksi tekijäksi liiketoiminnalleen 27 % yrityksistä.

Arviot siitä, että ilmastonmuutoksen hillintään tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen auttavien tuotteiden asiakaskysynnän kasvu vaikuttaa yritykseen, tai siitä, että julkisen hallinnon toimet ilmastonmuutokseen liittyen vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan, yleistyivät yrityskoon kasvaessa.

Ilmastonmuutoksen seurauksena kasvavat kustannukset koskettavat yrityksiä sen sijaan suhteellisesti tasaisemmin kaikissa kokoluokissa, kuten tekevät myös sääolosuhteiden vaikutukset.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset arvioivat ilmastonmuutoksen vaikuttavan yrityksen liiketoimintaan hieman yleisemmin kuin yritykset, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa.

Patentointi ja tavaramerkki yleisimmät suojauskeinot

Innovaatiotutkimuksessa tiedustelluista suojauskeinoista yritykset käyttivät vuosina 2018–2020 yleisimmin tavaramerkin rekisteröintiä, joista ilmoitti 12 % yrityksistä. Se oli yleisin suojaustoimenpide niin teollisuudessa kuin palvelualoilla.

Toiseksi yleisin suojaustoimenpide oli edellistutkimuksen tavoin patentointi, mikä on palveluja yleisemmin teollisuuden alojen käytössä. Teollisuuden yrityksistä patenttihakemuksen oli tehnyt 14 % yrityksistä.

Kaikkiaan eri suojaustoimenpiteitä käytti lähes viidennes, 19 % yrityksistä, teollisuudessa 24 ja palvelualoilla 15 %.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneista suojaustoimia käytti 26 %, teollisuudessa noin kolmannes ja palvelualoilla 22 %. Innovaatiotoimintaa harjoittaneista teollisuuden yrityksistä lähes viidenneksellä oli patenttihakemuksia ja niin ikään lähes viidennes rekisteröi tavaramerkin. Palvelualoilla tavaramerkin rekisteröi 15 % innovaatiotoimintaa harjoittaneista.

Immateriaalioikeuksia lisensoi muille muutama prosentti tutkimuksen yrityksistä ja viisi prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Omia immateriaalioikeuksia myi tai siirsi muille neljä prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Immateriaalioikeuksien vaihtaminen oli niiden myyntiä ja lisensointia harvinaisempaa.

Kaikkiaan immateriaalioikeuksien lisentointi muille, myynti tai muu siirtäminen olivat yleisempi toimenpide palvelualoilla kuin teollisuudessa.

Vuosina 2018–2020 immateriaalioikeuksia osti tai lisensoi neljä prosenttia yrityksistä, kuusi prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Hankinnat tehtiin pääosin yksityisen sektorin toimijoilta.

Yhteistyötä innovaatiotoiminnan lisäksi monin muin tavoin tutkimusorganisaatioiden kanssa

Kaikkiaan 23 % yrityksistä ilmoitti tutkimusorganisaatioiden kanssa tehdystä yhteistyöstä vuosina 2018–2020. Tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan tässä yliopistoja, ammattikorkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia, ja yhteistyö kattaa sekä innovaatioyhteistyön että muun yhteistyön.

Innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä ilmoitti 14 % yrityksistä ja muuta yhteistyötä 16 %. Yliopistojen kanssa tehdystä yhteistyöstä ilmoitti 15 % yrityksistä ja ammattikorkeakoulujen kanssa 14 %. Tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä oli tehnyt yhdeksän prosenttia yrityksistä. Yhteistyötä harjoittaneiden osuudet olivat hienoisesti edellistutkimusta alemmat.

Teollisuudessa tutkimusorganisaatioyhteistyö oli palvelualoja yleisempää. Teollisuudessa yhteistyöstä ilmoitti 29 % yrityksistä, palvelualoilla 18 %. Teollisuudessa innovaatioyhteistyötä teki 21 %, palvelualoilla joka kymmenes. Muuta yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa teki teollisuuden yrityksistä 19 %, palvelualojen yrityksistä 13 %.

Yleisimmin tutkimusorganisaatioyhteistyön tuloksena mainittiin tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen mukaan lukien patentit ja muut immateriaalioikeudet, uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöönotto, näkemys tulevaisuuden kehitystrendeistä ja markkinoista sekä uudet tai parannetut tuotteet – kutakin lähes yhtä yleisesti noin joka kymmenennen yrityksen toimesta tutkimuksen kaikista yrityksistä laskettuna.

Yliopistoyhteistyöstä yleisimmin mainitut tulokset olivat tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen mukaan lukien patentit ja muut immateriaalioikeudet sekä näkemys tulevaisuuden kehitystrendeistä ja markkinoista.

Ammattikorkeakoulujen kanssa tehdystä yhteistyöstä syntyneinä tai syntyvinä tuloksina mainittiin yleisimmin tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen mukaan lukien patentit ja muut immateriaalioikeudet, uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöönotto sekä uudet tai parannetut tuotteet.

Yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa realisoituu samoihin tuloksiin, mutta tutkimuslaitokset luovat yliopistojen ohella myös kansainvälistä viitekehystä yrityksille.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä ilmoittaneet raportoivat yleisemmin eri tuloksista kuin ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyötä tehneet.

Tutkimusorganisaatioyhteistyön yleisimmät yhteistyömuodot annetuista vaihtoehdoista liittyivät opiskelijoiden harjoitteluun ja opinnäytetöihin, uusien osaajien rekrytointiin ja koulutusyhteistyöhön.

Yhteistyötä tehneistä yli 80 % ilmoitti yhteistyöstä opiskelijoiden harjoitteluun ja opinnäytetöihin liittyen. Valtaosalla yhteistyön merkitys oli säilynyt vuosina 2018–2020 ennallaan, mutta noin joka neljäs ilmoitti harjoittelun ja opinnäytetöiden merkityksen kasvaneen aiemmasta.

Suhteellisesti eniten käytetyistä yhteistyömuodoista on yleistynyt uusien osaajien rekrytointi.

Joka kymmenes tutkimuksen kaikista yrityksistä ilmoitti rekrytointiyhteistyön kasvaneen, teollisuudessa osuus oli 13 % ja palveluissa yhdeksän prosenttia.

Rekrytointiyhteistyön vähentymisestä sen sijaan ilmoitti kolme prosenttia eli käytännössä rekrytointiyhteistyö oli selkeästi aiempaa yleisempää.

Myös kehittämistoimien osalta oli nähtävissä yhteistyön yleistymistä, mutta ei siinä määrin kuin koulutus- ja rekrytointiyhteistyössä.

Markkinoiden ja asiakastarpeiden tunteminen ensiarvoisen tärkeää liiketoiminnassa

Yleisimmin erittäin tärkeinä osaamisalueina yritysten innovaatiotoiminnalle yritykset kokivat markkinoiden ja asiakastarpeiden tuntemuksen, digitalisaation ja datan hyödyntämisen (mukaan lukien ohjelmointi ja kyberturvallisuus) sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen.

Kaikkiaan 23 % yrityksistä arvioi markkinat ja asiakastarpeiden tuntemuksen erittäin tärkeäksi – tärkeimmäksi 5-portaisella vastausasteikolla – ja osaamisen myös riittäväksi. Viisi prosenttia arvioi, ettei yrityksessä ollut riittävästi osaamista, vaikka markkinat ja asiakastarpeiden tuntemus koettiin erittäin tärkeäksi.

Yrityksistä 27 % koki markkinat ja asiakastarpeiden tuntemuksen tärkeäksi arviointiasteikon seuraavalla portaalla (4) ja myös osaamiseltaan riittäväksi yrityksessä. Niin ikään viisi prosenttia arvioi osaamisen riittämättömäksi, vaikka osaamisalue oli tärkeä (arviointiasteikon porras 4).

Digitalisaation ja datan hyödyntämisen arvioi erittäin tärkeäksi osaamisalueeksi 13 % yrityksistä, ja myös niin, että yrityksessä oli riittävästi osaamista. Kahdeksan prosenttia sen sijaan arvioi, ettei osaamista ollut vuosina 2018–2020 riittävästi, vaikka digitalisaation ja datan hyödyntäminen koettiin erittäin tärkeäksi.

Osaamisalueiden merkitys kasvoi ja osaamisalueiden toteaminen tärkeäksi yleistyi yrityskoon kasvaessa. Kuitenkin esimerkiksi yhteistyö- ja verkosto-osaaminen koettiin tärkeäksi varsin samalla lailla yleisesti pienimpien ja keskisuurten yritysten keskuudessa.

Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen koettiin niin ikään teollisuuden aloilla ja palvelualoilla yhtä yleisesti tärkeänä. Myös markkinoiden ja asiakastarpeiden tuntemus koettiin teollisuudessa ja palvelualoilla merkitykseltään samankaltaisesti. Innovaatiotoiminnan johtamiseen ja organisointiin liittyvä osaaminen kuten myös aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen liittyvä osaaminen arvioitiin yhtä yleisesti erittäin tärkeäksi palveluissa ja teollisuudessa.

Koronapandemia aiheutti toimenpiteitä yrityksissä ja luonteeltaan valtaosa muutoksista tai niiden vaikutuksista vaikuttaa pysyviltä

Innovaatiotutkimuksessa tiedusteltiin tutkimusorganisaatio- ja osaamisosioiden ohella kansallisesti myös koronapandemian vaikutuksista yrityksissä. Koronapandemiaan liittyneet kysymykset koskivat ajanjaksoa pandemian alusta eli keväästä 2020 kyselyn ja tiedonkeruun toteutusajankohtaan, loppuvuoteen 2021 saakka.

Koronapandemian vuoksi tehtyjä toimenpiteitä koskeva kysymys kattoi muun muassa tuotteiden, tuotannon ja toiminnan sekä jakelun digitalisointia, kumppanuuksia ja tuotannon siirtoa Suomeen, asiakkaita ja markkina-alueita sekä tarjontaan tehtyjä muutoksia.

Kaikkiaan 68 % yrityksistä raportoi vähintään yhdestä mainitusta toimesta. Osuus oli sama sekä teollisuudessa että palvelualoilla.

Lähes viidennes yrityksistä, 18 %, ilmoitti toimista, jotka tai joiden vaikutukset olivat luonteeltaan lyhyt- tai väliaikaisia, esimerkiksi vain pandemian ajan kestäviä.

Kaikkiaan 62 % yrityksistä ilmoitti toimista, jotka tai joiden vaikutukset olivat luonteeltaan pidempikestoisia tai toistaiseksi voimassa olevia.

Yleisimmin yritykset ilmoittivat tuotannon tai toiminnan digitalisoinnista, mikä kattoi myös esimerkiksi etätyön laajentamisen ja erilaisten digitaalisten järjestelmien käyttöönoton. Toiminnan digitalisoinnista raportoi kaikkaan 55 % yrityksistä. Luonteeltaan ja vaikutuksiltaan väliaikaisesta toiminnan digitalisoinnista raportoi yhdeksän prosenttia yrityksistä, pidempikestoisesta tai toistaiseksi tehdystä digitalisoinnista lähes puolet, 47 % yrityksistä.

Seuraavaksi yleisimmät toimet olivat digitaalisten jakelukanavien avaaminen tai lisääminen, uusien kumppanuuksien tai alihankintaketjujen hankinta, uusien markkina-alueiden tai asiakasryhmien hankinta kotimaassa ja tuotteiden digitalisointi tai uusien digitaalisten tuotteiden tuottaminen.

Digitalisointi oli yleisempää palvelualoilla kuin teollisuudessa, muutoin eri toimenpiteitä tehtiin lähes yhtä yleisesti teollisuudessa ja palvelualoilla.

Koronapandemian vaikutukset ovat nähtävissä kaikissa kokoluokissa. Digitalisointi – niin tuotteiden, tuotannon ja toiminnan kuin jakelunkin digitalistointi – yleistyi yrityskoon kasvaessa.

Digitalisoinnista poiketen monet pysyväksi arvioidut muutokset näkyivät eri kokoluokissa lähes yhtä lailla; kumppanuudet ja alihankintaketjut – noin reilu viidennes yrityksistä kokoluokasta riippumatta, tuotannon muokkaaminen uuteen käyttötarkoitukseen – 13 % yrityksistä pienimmässä ja suurimmassa kokoluokassa, keskikokoisissa yhdeksän prosenttia, tuotannon siirtäminen ulkomailta Suomeen – pari prosenttia yrityksistä kaikissa kokoluokissa ja esimerkiksi joidenkin tuotteiden tuotannon lopettaminen – kuusi prosenttia yrityksistä kaikissa kokoluokissa.

Tutkimuksen pienimmän kokoluokan yritykset suuntasivat katsetta kotimaahan ja ilmoittivat myynnin suuntaamisesta kotimaisille asiakkaille ja uusien markkina-alueiden tai asiakasryhmien hankinnasta kotimaassa muiden kokoluokkien yrityksiä yleisemmin.

Vuosina 2018–2020 innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset ilmoittivat pandemian vuoksi tehdyistä toimista keskimääräistä yleisemmin.

Koronapandemian vaikutuksista innovaatiotoimintaan tiedusteltiin yleisesti innovaatiotoiminnan toteuttamisesta ja ajoituksesta, innovaatioiden kehittämisen aloittamisesta tai lisäämisestä sekä pandemian vaikutuksista innovaatioyhteistyöhön – sen aloittamiseen tai lisäämiseen muiden yritysten, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa.

Kaikkiaan 16 % yrityksistä ilmoitti tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämisestä koronapandemian vuoksi. Vastaava lisäys tapahtui kaikissa kokoluokissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaisesta lisäyksestä ilmoitti viisi prosenttia ja pidempiaikaisesta lisäyksestä 11 %.

Tuoteinnovaatioiden kehittämisen aloittamisesta pandemian seurauksena ilmoitti 13 %, joista valtaosa arvioi toiminnan aloitetun toistaiseksi. Niin ikään prosessi-innovaatioiden kehittämisen aloitti noin 12 % pandemian seurauksena ja näistäkin valtaosa pysyvämpiluonteisesti.

Näitä hieman suurempi osa yrityksistä ilmoitti tuote- ja prosessi-innovaatioiden kehitystyön lisäämisestä.

Pandemia johti myös yhteistyön aloittamiseen ja lisäämiseen yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yleisimmin yhteistyön aloittamisesta ja lisäämisestä mainittiin muiden yritysten kanssa.

Kuviot

Katso keskeiset tilastotiedot kuvioista.

Tuoteinnovaatioita (tavaroita tai palveluita) markkinoille tuoneet yritykset 2016-2018 (2018) ja 2018-2020 (2020), osuus kaikista yrityksistä, %

Julkista rahoitustukea saaneet yritykset 2016-2018 ja 2018-2020, osuus kaikista yrityksistä, %

Prosessi-innovaatioita käyttöönottaneet yritykset 2016-2018 (2018) ja 2018-2020 (2020), osuus kaikista yrityksistä, %

Innovaatiotoiminta toimialan mukaan 2018-2020, osuus yrityksistä (%)

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Innovaatiotoiminta yrityksen kokoluokan mukaan 2016-2018 ja 2018-2020, osuus yrityksistä (%)

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Kokoluokka
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kokoluokka
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kokoluokka
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Toimiala
  • Kokoluokka
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kokoluokka
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Kokoluokka
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Kokoluokka
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Kokoluokka
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kokoluokka
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Toimiala
  • Kokoluokka
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
  • Kokoluokka
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Innovaatiotoiminnan harjoittaminen
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Palvelusähköposti
tiede.teknologia@stat.fi
Mervi Niemi
suunnittelija
029 551 3263
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.