Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Aiheet
Kansantalous

Yrityskaupat ja uudelleen sijoitetut voitot kasvattivat suoria sijoituksia 2021

Tilasto:
Viiteajankohta:
16.9.2022
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
katsaus

Lisääntynyt aktiivisuus pääomamarkkinoilla näkyi vuonna 2021, kun ulkomaisten suorien sijoitusten virrat, kannat ja tuotot kasvoivat ensimmäiseen koronavuoteen 2020 verrattuna selvästi. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen kohdistuvien pääomavirtojen ajurina toimivat lukuisat yrityskaupat, joissa suomalaisyhtiöitä myytiin ulkomaalaisomistukseen. Sijoituskantaa Suomesta ulkomaille kasvatti ennen kaikkea uudelleen sijoitettujen voittojen kertymä 6,1 mrd. euroa.

Pääomavirtojen taustalla vilkas yrityskauppavuosi

Ulkomailta Suomeen kohdistuvien suorien sijoitusten virroista oman pääoman ehtoiset sijoitukset kattoivat 8,2 mrd. euroa ja vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset 0,7 mrd. euroa. Pyöristyserosta johtuen luvut eivät summaudu tarkalleen nettolukuun 9,0 mrd. euroa. Vuoden aikana tapahtuneet yrityskaupat selittävät yli kaksi kolmasosaa kokonaisvirrasta. Maittain tarkasteltuna eniten sijoituksia Suomeen virtasi nettomääräisesti Luxemburgista (2,9 mrd. €), Ruotsista (2,4 mrd. €) ja Sveitsistä (1,5 mrd. €).

Tässä katsauksessa termi ”virta” viittaa tilaston tietokantataulukoista löytyvään ”Rahoitustaloustoimet pl. uudelleen sijoitetut voitot” -muuttujaan.

Lukuja tarkastellessa on pidettävä mielessä, että vastapuolimaana näkyy omistusketjussa ensimmäisen ulkomaisen kohteen sijaintimaa. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset sijoittajat hallinnoivat usein suomalaisia omistuksiaan jonkin eurooppalaisen finanssikeskuksen kautta. Näin ollen esimerkiksi yhdysvaltalaisyritysten suorittamat yritysostot eivät välttämättä näy tilastossa pääomavirtana Yhdysvalloista Suomeen. Vuoden 2020 suorien sijoitusten katsauksessa on vertailtu tarkemmin ulkomailta Suomeen kohdistuvien sijoitusten maajakaumaa välittömän ja perimmäisen sijoittajan mukaisesti.

Suomesta ulkomaille kohdistuvien sijoitusten virta oli yhteensä 1,9 mrd. euroa, josta oman pääoman ehtoista rahoitusta oli 4,9 mrd. euroa ja vieraan pääoman ehtoista -3,0 mrd. euroa. Negatiivinen etumerkki on tulkittavissa siten, että suomalaiset sijoittajat lainasivat ulkomaisilta tytäryhtiöiltään vuoden aikana enemmän kuin antoivat niille lainaa, eli velat kasvoivat saamisia enemmän. Eniten pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta Irlantiin (2,2 mrd. €), Uruguayhin (1,1 mrd. €) ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (0,7 mrd. €).

Positiivisen oman pääoman ehtoisen nettovirran taustalla ei ollut yhtä hallitsevaa tekijää, vaan virta koostui reaali-investointien lisäksi yrityskaupoista ja konsernin sisäisestä pääoman hallinnasta. Julkaistavassa tilastossa ei ainakaan toistaiseksi eritellä virtoja tyypin (yrityskaupat, uusinvestoinnit, laajennusinvestoinnit) mukaan, eikä Tilastokeskus voi kommentoida virtatyyppien tasoja tämän tarkemmin suojatakseen yksittäisten tiedonantajiensa tietoja.

Voimakkaasti yksinkertaistaen voi sanoa, että oman pääoman ehtoiset virrat liittyvät vieraan pääoman ehtoisia virtoja useammin yrityskauppoihin tai reaali-investointeihin. Vieraan pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien virrat puolestaan liittyvät usein monikansallisten suuryritysten sisäisiin pääomajärjestelyihin. Tulkinta ei kuitenkaan ole yleispätevä. Ulkomainen yritysostaja voi esimerkiksi perustaa Suomeen uuden yhtiön, jota se lainoittaa vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella, jonka Suomeen perustettu yhtiö sitten käyttää varsinaisen yrityskaupan toteuttamiseen. Samoin monikansallisten konsernien sisäisistä järjestelyistä voi aiheutua merkittäviä oman pääoman ehtoisia virtoja, joilla ei kuitenkaan voida katsoa olevan suurempaa reaalitaloudellista merkitystä.

Sijoituskannat ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille kasvoivat

Ulkomailta Suomeen kohdistuvien suorien sijoitusten kannan arvo kasvoi vuoden 2021 aikana 2,5 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa 76,2 mrd. euroa. Tästä oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvo oli 64,4 mrd. euroa ja vieraan pääoman 11,8 mrd. euroa. Maittain tarkasteltuna sijoituksia kohdistui Suomeen eniten Ruotsista (22,9 mrd. €), Alankomaista (11,7 mrd. €) ja Luxemburgista (9,9 mrd. €).

Sijoituskannan arvon maltillista kasvua pääomavirtoihin nähden selittää suurelta osin se, että yrityskauppatilanteissa virraksi kirjataan koko toteutunut kauppahinta, mutta tilastovuoden loppukantana käytetään ostetun yhtiön oman pääoman kirjanpitoarvoa. Näin taataan tietojen sisäinen konsistenssi, koska kaikki muutkin pörssinoteeraamattomat yhtiöt arvostetaan tilastossa niiden oman pääoman kirjanpitoarvon mukaan. Tietyn ajanjakson aikana kertynyt virta- ja kantatietojen erotus näkyy tilastossa muina kannan muutoksina.

Sijoituskanta Suomesta ulkomaille oli vuoden 2021 lopussa 125,0 mrd. euroa, josta oman pääoman ehtoisten sijoitusten osuus oli 128,3 mrd. euroa ja vieraan pääoman -3,3 mrd. euroa. Velkavarojen negatiivinen etumerkki tarkoittaa, että suomalaisyhtiöiden velat ulkomaisille tytäryhtiöilleen ylittivät saamisten arvon. Sijoituskannan arvolla mitattuna suurimmat vastapuolimaat olivat Ruotsi (28,5 mrd. €), Alankomaat (21,5 mrd. €) ja Irlanti (17,8 mrd. €).

Sijoituskanta kasvoi vuoden aikana 7,2 mrd. euroa, mikä selittyy valtaosin uudelleen sijoitettujen voittojen korkealla tasolla 6,1 mrd. euroa. Tilastotermi ”uudelleen sijoitetut voitot” kuvaa sitä osuutta suoran sijoituksen kohdeyritysten yhteenlasketusta tuotosta, jota ei makseta osinkoina suorille sijoittajille.

Sijoitusten tuotot ennätystasolla

Vuoden 2021 aikana suorista sijoituksista ulkomaille kertyi tuottoja suomalaisille sijoittajille yhteensä 14,0 mrd. euroa. Kokonaistuotosta osinkoina maksettiin Suomeen 7,6 mrd. euroa ja korkoina 0,3 mrd. euroa. Uudelleen sijoitettujen voittojen osuus oli 6,1 mrd. euroa. Maittain tarkasteltuna eniten tuottoa suomalaisille sijoittajille kertyi sijoituksista ruotsalaisiin (5,4 mrd. €), alankomaalaisiin (1,6 mrd. €) ja tanskalaisiin (1,4 mrd. €) yhtiöihin.

Tilaston tietoja tulkitessa on syytä pitää mielessä, että välittömän kohde- tai sijoittajamaan mukaisissa tiedoissa vastapuolimaana näkyy omistusketjussa ensimmäisen ulkomaisen yhtiön sijaintimaa. Esimerkiksi jos suomalaisyhtiöllä on tytäryhtiö Alankomaissa, ja sillä on tytäryhtiöitä ympäri maailmaa, kaikkien näiden yhtiöiden yhteenlasketut tuotot näkyvät tilastossa Alankomaiden kohdalla.

Ulkomaisille omistajille suorista sijoituksista Suomeen kertynyt tuotto oli 8,7 mrd. euroa. Osinkoina ulkomaille maksettiin 5,5 mrd. euroa ja korkoina 0,5 mrd. euroa. Uudelleen sijoitettujen voittojen osuus oli 2,7 mrd. euroa. Maittain tarkasteltuna eniten tuottoja Suomesta kertyi ruotsalaisille (3,4 mrd. €), alankomaalaisille (1,5 mrd. €) ja luxemburgilaisille (1,0 mrd. €) sijoittajille.

Nämä omaisuustulot kirjautuvat Suomen vaihtotaseen ensitulon erään ja niiden nettovaikutus Suomen vaihtotaseeseen oli 5,3 mrd. euroa vuonna 2021. Nettotuotto putosi hieman edellisvuoden 5,8 mrd. eurosta, mutta säilyi historiallisesti korkealla tasolla. Vaikka sekä ulkomaisten sijoittajien Suomesta saama tuotto että suomalaisten sijoittajien ulkomailta saama tuotto kasvoivat selvästi, netto pieneni, koska ensin mainittu kasvoi jälkimmäistä enemmän. Sijoituskannan arvoon suhteutettuna tuotot olivat korkealla tasolla: sijoitukset ulkomailta Suomeen tuottivat 11,4 % ja sijoitukset Suomesta ulkomaille 11,2 %.

Tuottolukuja tarkastellessa on hyvä muistaa, että ”suomalaisille sijoittajille” kertyneet tuotot ei ole yhtä kuin Suomelle tai suomalaisille kertyneet tuotot. Esimerkiksi suhteellisen harvalla suomalaisella pörssiyhtiöllä on ulkomaista omistajaa yli 10 % omistusosuudella, jolloin niiden ulkomaisten tytäryhtiöiden tekemä tuotto näyttää jäävän kokonaisuudessaan Suomeen, jos tarkastellaan vain suorien sijoitusten tilastoja. Euroclearin omistajatilastoista kuitenkin selviää, että useilla Suomen suurista pörssiyhtiöistä on varsin kansainvälinen omistuspohja. Suuri osa ”suomalaisille sijoittajille” kertyneestä suorien sijoitusten tuotosta valuukin portfoliosijoitusten tuottona takaisin ulkomaille. Maksutaseessa portfoliosijoituksina pidetään ulkomaisia sijoituksia, joissa omistusosuus tai äänivalta jää sijoituksen jälkeen alle 10 %:iin.

Tietokantataulukossa 12gu osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot on niputettu saman muuttujan alle. Vuoden 2020 suorien sijoitusten katsauksen luvussa 1.3 on laskukaava, jonka avulla osinkojen, korkojen tai uudelleen sijoitettujen voittojen maakohtaisista tasoista kiinnostuneet voivat itse laskea ne auki.

Kuviot

Katso keskeiset tilastotiedot kuvioista.
16.09.2022

Ulkomaisten suorien sijoitusten nettovirrat suuntaperiaatteen mukaan 2021

16.09.2022

Ulkomaisten suorien sijoitusten sijoituskannat 2013-2021

16.09.2022

Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2021

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Petri Kinnarinen
yliaktuaari
029 551 3428
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.