Aiheet
Väestö ja yhteiskunta

Äänestysaktiivisuus matala ensimmäisissä aluevaaleissa

Tilasto:
Viiteajankohta:
31.12.2022
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
katsaus

Aluevaalien 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Erityisesti nuorten äänestysaktiivisuus jäi Tilastokeskuksen tietojen mukaan matalaksi.

Tilastokeskuksen katsauksessa tarkastellaan aluevaaleissa 2022 äänioikeutettuja ja äänestäneitä eri taustatekijöiden mukaan. Tiedot perustuvat oikeusministeriön äänioikeusrekisteriin ja Tilastokeskuksen yksilötason aineistoihin. Tarkastelun kohteena katsauksessa ovat yhtäältä kaikki aluevaaleissa 2022 äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet, toisaalta äänioikeutetut ja äänestäneet kunnissa ja äänestysalueilla, joissa käytettiin sähköistä äänioikeusrekisteriä vuoden 2022 vaaleissa.

Sähköinen äänioikeusrekisteri mahdollistaa äänestysaktiivisuuden tarkastelun vaalipäivän äänien osalta. Tämä tieto antaa täydellisen kuvan äänestysaktiivisuudesta, sillä sen avulla voidaan huomioida myös äänestämättä jättäneet. Tämä ei ole mahdollista vain ennakkoon äänestäneet sisältävän aineiston kohdalla. Tässä katsauksessa viitataan ennakkoon äänestäneillä kaikkiin, koko maassa ennakkoon äänestäneisiin ja kaikilla äänestäneillä em. alueilla asuneisiin vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneisiin äänioikeutettuihin.

Katsauksessa esitetyt tiedot kaikista äänestäneistä eivät kata koko maata tai kaikkia äänioikeutettuja. Kaikilla äänestäneillä viitataankin tässä katsauksessa äänestäneisiin niillä alueilla, joilta tieto oli saatavissa. Tässä katsauksessa esitettyjä tietoja ei ole muokattu mitenkään, esim. painottamalla aineistoa taustatekijöiden perusteella, vaan jakaumat esitetään sellaisina, kuin ne aineistossa ovat. Toisin sanoen, kaikista äänestäneistä alueilla esitetyt tiedot koskevat niitä kuntia, äänestysalueita ja äänioikeutettuja, joista tieto oli saatavilla.

Analyysin aineisto

Katsauksen analyyseissa on mukana kaksi toisistaan erillistä, mutta osittain päällekkäistä äänestäjäryhmää. Katsauksen tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään näistä äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

Ryhmä 1: Ennakkoon äänestäneet

  • kaikki aluevaaleissa ennakolta äänestäneet
  • koko maassa

Ryhmä 2: Kaikki äänestäneet alueilla

  • ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet
  • äänestysalueilla, joilla käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri

Katsauksessa käytetyt äänestäjäryhmät eivät ole toisensa poissulkevia. Koko maan ennakkoon äänestäneet sisältää myös em. alueilla ennakkoon äänestäneet äänioikeutetut. Kaikki äänestäneet alueilla kattaa myös kaikki ko. alueilla asuneet ennakolta äänestäneet. Näin ollen ryhmä ”ennakkoon äänestäneet” kuvaa nimensä mukaisesti ennakkoon äänestäneitä äänioikeutettuja koko maassa, ryhmä ”kaikki äänestäneet alueilla” kattaa vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneet rajatussa määrässä äänestysalueita.

Aluevaaleissa 2022 oli 3 927 728 äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakolta 1 041 794, eli 26,5 % kaikista äänioikeutetuista. Äänestysalueilla, joista saadaan tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli 2 030 418 äänioikeutettua. Täydellinen äänestystieto saadaan siis 51,7 % äänioikeutetuista.

Kaikkiin äänioikeutettuihin ei pystytä yhdistämään kaikkia yksilötason taustatekijöitä. Yksittäisten analyysissä käytettyjen taustamuuttujien kohdalla em. äänioikeutettujen lukumäärät saattavat olla em. lukuja pienempiä. Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että kuvioissa ja taulukoissa esitetyt tietyt jakaumat saattavat vaihdella hieman muuttujittain.

Aineiston kattavuus

Äänestysalueet ja kunnat, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, eivät jakaudu täysin tasaisesti koko maan tasolla. Tietoa myös vaalipäivän äänestämisestä saatiin yhteensä 156 kunnasta, 112 kunnasta tieto saatiin kaikilta äänestysalueilta, osasta äänestysalueita tieto saatiin 44 kunnasta.

Tietojen kattavuus kuitenkin vaihtelee hyvinvointialueittain. Kattavin tieto saatiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta, 100 % äänioikeutetuista. Sähköisen äänioikeusrekisterin kattavuus oli heikoin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, 3,6 % äänioikeutetuista.

Sähköisen äänioikeusrekisterin kattavilta alueilta saatu aineisto vastaa varsin hyvin kaikkia äänioikeutettuja. Tarkasteltavilla alueilla äänioikeutetut eivät eroa keskeisten sosio-ekonomisten taustatekijöiden suhteen kaikista äänioikeutetuista. Erot äänioikeutettujen iän, sukupuolen, koulutuksen, pääasiallisen toiminnan ja kielen suhteen ovat marginaalisia alueiden ja koko maan välillä. Myös aluevaalien puoluekannatus on koko maassa ja tarkasteltavilla alueilla hyvin samankaltaista.

Äänioikeutettujen taustatekijöitä aluevaaleissa 2022

Äänioikeutetut, koko maaÄänestysalueet, joilta kaikki äänestystieto
Ikä k/a51,550,9
Sukup., miehiä (%)49,349,3
tulot, mediaani (e)22 281,022 259,0
koulutus: perusaste (%)23,823,5
koulutus: keskiaste (%)44,244,4
koulutus: alin korkea-aste (%)9,59,4
koulutus: alempi korkea-aste (%)12,212,6
koulutus: ylempi korkeak., tutk. (%)10,310,1
työllisiä (%)50,050,3
työttömiä (%)7,67,7
opiskelijoita (%)6,56,9
eläkeläisiä (%)32,031,1
muut tv. ulkopuol. (%)3,63,6
suomenkielisiä (%)89,289,3
ruotsinkielisiä (%)4,54,5
muunkielisiä (%)6,36,3
SDP kannatus (%)19,319,7
PS kannatus (%)11,110,9
KOK kannatus (%)21,620,6
KESK kannatus (%)19,219,5
VIHR kannatus (%)7,47,8
VAS kannatus (%)8,08,6
RKP kannatus (%)4,94,8
KD kannatus (%)4,24,0
LIIK kannatus (%)1,81,6
MUUT kannatus (%)1,11,1

Tässä luvussa esitetyt seikat on syytä ottaa huomioon yleistettäessä sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänestäneistä saatuja tietoja koko maahan.

Nuoret miehet passiivisia äänestäjiä

Vuoden 2022 aluevaaleissa äänesti ennakkoon 1 041 794 äänioikeutettua, mikä on 26,5 % kaikista Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Tilastokeskuksen aluevaalien julkaistuissa vaalitulostilastoissa ilmoittama ennakkoäänestysprosentti on 55,8. Ennakkoäänestysprosentti saadaan laskemalla ennakkoon äänestäneiden osuus äänestäneistä. Tässä katsauksessa yllä mainitusta poiketen äänestäneitä tarkastellaan suhteessa äänioikeutettuihin, joten ilmoitetut prosenttiluvut ovat ennakkoäänestysprosenttia pienempiä.

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänensä vaaleissa antoi 47,0 % äänioikeutetuista.

Ikä vaikuttaa selvästi äänestysaktiivisuuteen. Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä 74-vuotiaiden joukossa, joista 46,2 % äänesti ennakkoon. Ennakkoon äänestäneiden osuus laski alle 30 prosentin 86-vuotiaiden ikäryhmässä.

Sähköisen äänioikeusrekisterin avulla saatu tieto kaikkien äänestäneiden osuudesta äänioikeutetuista antaa ilmiöstä ennakkoon äänestämistä kattavamman kuvan. Vuoden 2022 vaaleissa 18-vuotiaiden äänestysprosentti oli näillä alueilla 34,2. Äänestysprosentti putosi 25,1 prosenttiin 20-vuotiaiden ryhmässä. Tämän jälkeen äänestysprosentti kasvoi verrattain tasaisesti 46-vuotiaiden ikäryhmän 49,4 prosenttiin. Äänestysprosentti oli korkeimmillaan 70-vuotiaiden ryhmässä (63,7 %). Äänestysprosentti laski alle 60 prosentin 79-vuotiaiden ryhmässä, 20-vuotiaiden taso saavutettiin 91-vuotiaiden ikäryhmässä.

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin niin ennakkoon koko maassa kuin alueillakin, lukuun ottamatta vanhinta tarkasteltua ikäryhmää. Koko maassa äänioikeutetuista naisista äänesti ennakkoon 28,9 %, 4,8 prosenttiyksikköä miehiä enemmän.

Kaikki äänestäneet huomioiva äänestysprosentti oli niin ikään naisilla suurempi. Alueilla naisista äänesti 49,5 %, 5,0 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa, paitsi 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli nuorimmissa ikäryhmissä. Naisten äänestysprosentti oli 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä lähes 10 prosenttiyksikköä miesten vastaavaa suurempi.

Ennakkoon äänestäneiden ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja iän mukaan aluevaaleissa 2022, %

YhteensäMiehetNaiset
Ennakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueillaEnnakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueillaEnnakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä26,547,024,144,528,949,5
18-1912,029,69,824,914,434,4
20-2412,926,29,521,516,631,2
25-3414,232,812,029,016,737,0
35-4416,942,414,838,919,246,2
45-5421,949,919,647,024,352,9
55-6431,856,228,853,834,758,6
65-7444,963,243,062,146,764,2
75-37,350,340,355,435,246,8

Korkea koulutus lisäsi äänestämisen todennäköisyyttä

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä koko maassa ennakkoon äänestäneistä oli eniten eläkeläisiä (31,7 %). Työllisiä oli ennakkoon äänestäneistä hieman vähemmän (28,4 %). Työllisiä oli ennakkoon äänestäneiden joukossa vähemmän ja eläkeläisiä enemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin äänioikeutettujen joukossa.

Kaikista äänestäneistä kaikkiin pääasiallisen toiminnan ryhmiin kuuluvien osuus äänestäneistä jäi alle ryhmien suhteellisen koon kaikissa äänioikeutetuissa.

Korkea koulutus lisää äänestämisen todennäköisyyttä. Aluevaaleissa keskimääräistä useammin ennakkoon äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Sama ilmiö näkyy myös kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 25,5 prosenttiyksikköä kaikkia ja 40,5 prosenttiyksikköä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita äänioikeutettuja suurempi.

Lähes kaikissa koulutusryhmissä äänestysaktiivisuus kasvoi iän myötä, poikkeuksena nuorin ja vanhin tarkasteltu ikäryhmä. Yli 80 prosentin äänestysaktiivisuuteen päästiin aluevaaleissa vain ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 65–74-vuotiaiden joukossa.

Alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta enää uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa toisen asteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Ennakkoon ja kaikkien äänestäneiden osuus iän ja koulutusasteen mukaan aluevaaleissa 2022, %

YhteensäPerusasteToinen asteAlin korkea-asteAlempi korkeakouluasteYlempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus
YhteensäKaikki äänestäneet, alueilla47,032,041,567,058,872,5
Ennakkoon äänestäneet, koko maa26,520,122,742,229,839,4
18-24Kaikki äänestäneet, alueilla27,123,828,9tieto on puuttuva49,5tieto on puuttuva
Ennakkoon äänestäneet, koko maa12,610,014,1tieto on puuttuva29,8tieto on puuttuva
25-34Kaikki äänestäneet, alueilla32,810,827,018,548,961,6
Ennakkoon äänestäneet, koko maa14,25,210,49,722,131,4
35-44Kaikki äänestäneet, alueilla42,415,334,544,854,766,3
Ennakkoon äänestäneet, koko maa16,96,512,917,421,628,5
45-54Kaikki äänestäneet, alueilla49,921,741,458,962,274,2
Ennakkoon äänestäneet, koko maa21,99,717,926,326,733,6
55-64Kaikki äänestäneet, alueilla56,233,350,767,170,079,3
Ennakkoon äänestäneet, koko maa31,818,428,338,838,946,0
65-74Kaikki äänestäneet, alueilla63,249,461,175,779,583,7
Ennakkoon äänestäneet, koko maa44,933,642,955,858,963,5
75-Kaikki äänestäneet, alueilla50,340,453,766,470,076,0
Ennakkoon äänestäneet, koko maa37,329,139,451,054,860,6

Äänestäneiden perheasemaa tarkastellaan rajattujen perheaseman luokkien avulla. Huomiota kiinnitetään avio- tai avoliitossa eläviin ja perheettömiin, lasten lukumäärän sekä äänioikeutettujen ikään.

Avo/avioliitossa elävät äänestivät alueilla selvästi perheettömiä aktiivisemmin, äänestysprosentti oli lähes 17 prosenttiyksikköä suurempi kuin perheettömillä. Avo/avioliitossa elävien, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, äänestysprosentti oli yli 9 % matalampi kuin niiden, joiden lapset olivat täysi-ikäisiä. Yhden vanhemman perheen vanhempien äänestysaktiivisuus jäi 34,7 prosenttiin.

Tarkasteltaessa nuorten, 18–24-vuotiaiden äänioikeutettujen äänestysaktiivisuutta, voidaan havaita, että kotona (vanhempiensa kanssa) asuvien äänestysprosentti oli hieman korkeampi kuin saman ikäisten perheisiin kuulumattomien. Perheisiin kuulumattomat sisältävät sekä yksin että muun tai muiden henkilöiden kanssa asuvat. Ero ryhmien äänestysaktiivisuudessa oli 3,4 prosenttiyksikköä.

Äänestäneiden ikäryhmittäinen tarkastelu ei oleellisesti muuta kuvaa perheaseman vaikutuksesta. Pääsääntöisesti äänestysprosentti kasvoi kaikissa perheaseman ryhmissä iän myötä, lukuun ottamatta vanhinta, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmää. Perheaseman kohdalla ryhmä “Muu” sisältää kotona asuvat yli 24-vuotiaat, aikuisen lapsen kanssa asuvat yhden vanhemman perheen vanhemmat, laitosväestön ja luokittelemattomat henkilöt sekä henkilöt, joiden perheasemasta ei ole tietoa.

Ennakkoon ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan aluevaaleissa 2022, %

YhteensäAvo/avioliittoAvo/avioliitto, ei lapsiaAvo/avioliitto, alle 18 v. lapsiaAvo/avioliitto, ei alle 18 v. lapsiaYhden vanh. perhe, alle 18 v. lapsiaPerheetönMuu
YhteensäKaikki äänestäneet, alueilla47,155,357,550,359,934,738,529,7
Ennakkoon äänestäneet, koko maa26,629,736,018,430,416,025,118,1
18-24Kaikki äänestäneet, alueilla27,227,228,121,3tieto on puuttuva9,225,711,5
Ennakkoon äänestäneet, koko maa12,611,812,66,3tieto on puuttuva4,014,37,1
25-34Kaikki äänestäneet, alueilla33,038,539,637,2tieto on puuttuva19,028,423,5
Ennakkoon äänestäneet, koko maa14,315,017,112,8tieto on puuttuva8,114,311,9
35-44Kaikki äänestäneet, alueilla42,648,042,949,335,033,832,124,6
Ennakkoon äänestäneet, koko maa17,017,618,617,312,614,916,414,2
45-54Kaikki äänestäneet, alueilla50,155,849,459,355,444,537,534,0
Ennakkoon äänestäneet, koko maa22,022,723,522,123,521,020,619,2
55-64Kaikki äänestäneet, alueilla56,362,362,063,063,650,245,341,0
Ennakkoon äänestäneet, koko maa31,833,835,326,931,125,428,725,0
65-74Kaikki äänestäneet, alueilla63,269,269,563,264,955,652,942,7
Ennakkoon äänestäneet, koko maa45,048,649,234,540,832,838,831,0
75-Kaikki äänestäneet, alueilla50,360,861,2tieto on puuttuva52,1tieto on puuttuva42,023,3
Ennakkoon äänestäneet, koko maa37,344,444,9tieto on puuttuva34,2tieto on puuttuva31,717,8

Äänestäminen yleisempää ylemmissä tuloluokissa

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2020. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Katsauksen aineistossa äänioikeutettujen tulot on jaettu desiileihin. Tulojen desiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko kymmeneen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on jokaisessa kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 391 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, sijoittuu näin muodostettuihin ryhmiin noin 202 000 äänioikeutettua kuhunkin.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 14 000 äänioikeutetulta. Myös vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 7 600 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli noin 22 300 euroa, tarkastelluilla rajatuilla alueilla vastaava mediaanitulo oli niin ikään noin 22 300 euroa. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen koko maassa kuuluneiden äänioikeutettujen käytettävissä olevat tulot olivat vähintään 40 353 euroa, tarkastelluilla alueilla vastaavasti 39 926 euroa vuodessa. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneiden tulot olivat koko maan äänioikeutettujen kohdalla enintään 10 162 euroa ja alueilla 10 087 euroa vuodessa.

Aluevaaleissa 2022 äänioikeutettujen tulodesiilien alarajat, euroa

Ennakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueilla
1. desiili0,00,0
2. desiili10 162,010 087,0
3. desiili13 951,013 958,0
4. desiili16 476,016 506,0
5. desiili19 150,019 158,0
6. desiili22 281,022 259,0
7. desiili25 420,025 373,0
8. desiili28 619,028 529,0
9. desiili32 851,032 676,0
10. desiili40 352,039 925,0

Koko maan tasolla tuloilla ei ollut suurta vaikutusta ennakkoon äänestämiseen. Alimmissa tulodesiileissä ennakkoon äänestäminen oli suhteellisesti vähäisempää ja ylimmissä desiileissä yleisempää kuin muissa tuloluokissa. Kolmannesta tulodesiilistä kahdeksanteen desiiliin ennakkoon äänestämisen asteessa ei tapahtunut suuria muutoksia.

Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä alueilla, tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli huomattavasti selvempi. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulodesiiliin kuuluneista äänesti kaikkiaan 65,7 %. Sen sijaan alimmassa tulodesiilissä äänestysaktiivisuus jäi 29,5 %. Ero pieni- ja suurituloisimpien äänestysaktiivisuudessa oli siten yli 36 prosenttiyksikköä.

Äänioikeutettujen ammattia tarkastellaan ammattiluokituksen avulla. Aineistossa käytetty ammattitieto on vuodelta 2019. Ammatti päätellään vuoden viimeisenä päivänä henkilöille, jotka ovat pääasiallisen toiminnan mukaan työllisiä. Vuoden 2022 vaalien äänioikeutetuista ammattitieto löytyy koko aineistossa noin 1 970 000 äänioikeutetulle. Tarkastelluilla alueilla vastaava tieto on noin 1 020 000 äänioikeutetulla.

Kaikkien sellaisten äänioikeutettujen, joista on aineistossa ammattitieto, äänestysprosentti tarkastelluilla alueilla oli 49,0. Ammattiryhmistä korkein äänestysprosentti oli erityisasiantuntijoilla, 67,5 %. Yli 60 prosentin taso ylittyi myös johtajien kohdalla. Äänestysprosentti oli keskimääräistä pienempi eri työntekijäryhmissä, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä lukuun ottamatta.

Matalin ammattiryhmän mukaan mitattu äänestysaktiivisuus oli muiden työntekijöiden ryhmässä, jossa äänestysprosentti jäi 30,2 prosenttiin, eli yli noin 19 prosenttiyksikköä ammattiryhmien keskiarvon alapuolelle. Muut työntekijät -luokka sisältää avustavia, rutiiniluonteisia tai vähän koulutusta vaativia tehtäviä.

Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus oli matala

Äänioikeutettujen ja äänestäneiden taustaa tarkastellaan kielen ja syntyperän avulla. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien äänestysaktiivisuus oli alueilla äänestäneiden kohdalla kaikkien äänioikeutettujen tasoa korkeampaa. Suomen- ja saamenkielisistä äänesti 1,8 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 12,0 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja enemmän.

Aluevaaleissa äänioikeus on sidoksissa asuinpaikkaan, eli muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia äänioikeutettuja on enemmän kuin esim. eduskuntavaaleissa. Kaikista äänioikeutetuista suomen- ja saamenkielisiä oli 89,2, ruotsinkielisiä 4,5 ja muunkielisiä 6,3 %. Alueilla, joista saatiin tieto kaikista äänestäneistä äänioikeutettujen kielijakauma vastaa kaikkia äänioikeutettuja.

Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja kielen mukaan aluevaaleissa 2022

YhteensäMiehetNaiset
Ennakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueillaEnnakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueillaEnnakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä26,547,024,144,528,949,5
Suomi, saame27,848,825,346,330,251,1
Ruotsi29,659,026,556,132,761,9
Muu kieli6,813,56,612,67,014,5

Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Ennakkoon koko maassa vieraskielisistä äänesti 6,8 %. Vastaavasti kaikista alueilla äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 13,5 %, yli 33 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja vähemmän.

Kieliryhmien äänestysaktiivisuuden tarkempi tarkastelu osoittaa, että korkein kaikista alueilla annetuista äänistä laskettu äänestysprosentti oli ruotsia äidinkielenään puhuvilla (59,0 %). Suomen- ja saamenkielisten äänestysprosentti oli vastaavasti 48,8. Kuvioon 7 on valittu lukumääräisesti suurimmat kieliryhmät niillä alueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä. Tällä tavalla rajattuna suurin äänestysprosentti vieraskielisistä oli saksankielisillä, 37,9 %. Muiden kieliryhmien äänestysprosentti jäi selvästi alle 30 prosentin.

Ikäryhmittäin ja syntyperän mukaan tarkasteltuna nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäryhmiä matalammaksi sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten joukossa. Tämä näkyy niin koko maassa ennakkoon äänestäneiden kuin kaikkien alueilla äänestäneidenkin kohdalla. Kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli noin 35 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus jäi alle 30 prosentin kaikissa paitsi vanhimmassa tarkastellussa ikäryhmässä.

Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista syntyperän ja iän mukaan aluevaaleissa 2022, %

Koko väestöSuomalaistaustaisetUlkomaalaistaustaiset
Ennakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueillaEnnakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueillaEnnakkoon äänestäneet, koko maaKaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä26,547,027,949,27,214,0
18-2412,627,113,228,45,28,7
25-3414,232,815,335,65,29,4
35-4416,942,418,446,25,913,0
45-5421,949,923,252,87,216,2
55-6431,856,232,857,99,619,4
65-7444,963,245,663,915,326,3
75-37,350,337,550,619,830,0

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Sami Fredriksson
yliaktuaari
029 551 2696
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.