Aiheet
Työ, palkat ja toimeentulo

Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,6 % huhti-kesäkuussa

Tilasto:
Viiteajankohta:
30.6.2022
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
katsaus

Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 huhti-kesäkuussa 2,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot laskivat 4,6 % edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.

Kokoaikaisten palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 huhti-kesäkuussa yksityisellä sektorilla 2,2 %, valtiolla 2,0 % ja kuntasektorilla 1,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kuntasektorin yksityistä sektoria ja valtiota matalampi ansiotason nousu vuoden toisella neljänneksellä johtui siitä, että kuntasektorilla sopimuskorotukset ajoittuivat vuonna 2022 myöhempään ajankohtaan kuin vuonna 2021.

Kuntasektorin palkansaajien reaaliansiot laskeneet vuoden 2010 tasolle

Palkansaajien ansiotason reaaliarvoa voidaan mitata deflatoimalla ansiotasoindeksi kuluttajahintaindeksin kehityksellä. Näin saadaan nimellisansioiden reaalinen kehitys, joka kertoo ansioiden ostovoimasta kulloiseenkin hintatasoon verrattuna.

Kuluttajahintojen kiihtynyt nousuvauhti on heikentänyt palkansaajien reaaliansioiden kehitystä selvästi tämän vuoden aikana. Keskimääräinen reaalisen ansiotason huippu saavutettiin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin reaaliansiot olivat keskimäärin 6,4 % suuremmat kuin vuonna 2010. Tämän jälkeen hintojen nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin nimellisansioiden nousu. Tämän vuoden toisella neljänneksellä reaaliansiot olivat enää 1,6 % suuremmat kuin vuonna 2010.

Viivakuvio palkansaajien reaaliansioiden kehittymisestä työantajasektoreittain vuodesta 2010 vuoteen 2022 neljännesvuosittain tarkasteltuna. Kuviossa perusvuotena on 2010, jonka indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Keskimääräinen reaalisen ansiotason huippu saavutettiin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin kaikkien palkansaajien pisteluku oli 106,4. Tämän vuoden toisella neljänneksellä se oli enää 101,6. Heikointa kehitys oli kuntasektorilla, jossa vuoden 2022 toisella neljänneksellä pudottiin suunnilleen vuoden 2010 tasolle.

Heikointa kehitys oli kuntasektorilla, jossa vuoden 2022 toisella neljänneksellä pudottiin suunnilleen vuoden 2010 tasolle. Kuntasektorin jyrkimpään laskuun vaikutti myös se, että kunnissa on tänä vuonna maksettu sopimuskorotuksia myöhemmin kuin vuonna 2021. Kuntasektorilla pudottiin vuoden 2010 tasolle myös vuonna 2017, jolloin kilpailukykysopimus alensi julkisen sektorin ansiotasoa kolmeksi vuodeksi.

Palkansaajien ostovoimaan vaikuttavat myös muutokset tuloveroasteessa. Oheinen vertailu ei sisällä verotuksessa tapahtuneita muutoksia, joten käteen jäävien ansiotulojen ostovoiman kehitys on voinut poiketa jonkin verran nimellisansioiden reaalikehityksestä.

Yksityisen sektorin johtajien ansiot ovat nousseet eniten vuodesta 2010

Tilastokeskus on laskenut vuodesta 2010 lähtien säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä, jossa kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokan ansiokehitys lasketaan erikseen. Ammatin pääluokkia on kymmenen.

Alla olevassa kuviossa havainnollistetaan ammatin pääluokan mukaan vakioitua ansiokehitystä työnantajasektoreittain vuodesta 2010 vuoteen 2021. Ammatin pääluokat on jaettu kuviossa neljään luokkaan siten, että johtajat on pidetty omana luokkanaan ja erityisasiantuntijat sekä asiantuntijat on yhdistetty yhdeksi luokaksi. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä palvelu- ja myyntityöntekijät on yhdistetty toimihenkilöt ja palvelutyöntekijät -luokaksi ja työntekijöiden luokan muodostavat maanviljelijät, metsätyöntekijät ym., rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijät sekä muut työntekijät.

Vuodesta 2010 vuoteen 2021 eniten nousivat yksityisen sektorin johtajien ansiot (38 %) sekä kuntasektorin johtajien ansiot (26 %). Seuraavaksi eniten nousivat yksityisen sektorin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ansiot (23 %).

Mitattuun ammattiluokittaiseen keskiansiokehitykseen on voinut vaikuttaa ammattiluokituksen menetelmissä tapahtuneet muutokset. Johtajien osuus on supistunut yksityisellä sektorilla ja kuntasektorilla, mihin on vaikuttanut se, että johtajien luokittelua on tarkennettu. Jos muihin ammatin pääluokkiin uudelleen luokiteltujen johtajien keskiansiot ovat alemmat kuin johtajilla keskimäärin, tällöin jäljelle jäävien johtajien keskiansio muodostuu suuremmaksi kuin ennen luokitusmuutosta.

Myös valtiolla johtajien osuus on supistunut, mutta se ei ole näkynyt nopeutuneena ansiokehityksenä verrattuna muihin ammattiluokkiin. Valtiolla ansiot nousivat vuodesta 2010 vuoteen 2021 eniten toimihenkilöiden ja palvelutyöntekijöiden luokassa (23 %) ja vähiten johtajilla (19 %).

Julkisella sektorilla ammattirakenne on muuttunut kohti paremmin palkattuja ammatteja

Vertaamalla ammattivakioitua indeksiä ja säännöllisen ansion indeksiä voidaan tarkastella, miten muutokset ammattirakenteessa vaikuttavat keskiansioiden kehitykseen muun muassa eri työnantajasektoreilla. Keskimäärin työmarkkinoilla ammattirakenteen muutos ei ole juurikaan vaikuttanut ansiotason kehitykseen ammatin pääluokan mukaan tarkasteltuna, koska vuodesta 2010 vuoteen 2021 ammatin pääluokalla vakioitu indeksi nousi vain 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin säännöllisen ansion indeksi ilman ammattivakiointia.

Sen sijaan yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä on selkeä ero kehityksessä. Yksityisellä sektorilla ammattirakennevakioitu indeksi nousi 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vakioimaton indeksi, mutta kuntasektorilla ammatin pääluokalla vakioitu indeksi nousi 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän ja valtiolla 2,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vakioimaton indeksi.

Julkisella sektorilla ammattirakenne on siis selvästi muuttunut kohti paremmin palkattuja ammatteja, mikä voi johtua muun muassa organisaatioiden aputoimintojen ulkoistamisesta. Yksityisellä sektorilla ei ole sen sijaan selvää suuntaa, vaan rakennemuutosten vaikutukset ovat vaihdelleet vuosittain.

Ennakkotietojen mukaan palkansaajien ansiot ovat heinä-syyskuussa 2,5 % suuremmat kuin vuotta aikaisemmin

Palkansaajien nimellisansiot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 heinä-syyskuussa 2,5 % suuremmat kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Ansiotasoindeksin 2015=100 pisteluku on vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä 112,8. Tilastokeskus laatii ansiotasoindeksin kolmannen neljänneksen ennakkotiedon työntekijän eläkelain (2006/395) perusteella.

Vuoden 2022 tiedot perustuvat arvioihin sopimusvaikutuksista ja palkkaliukumista

Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2021 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2022 indeksit ovat ennakollisia, ja ne perustuvat arvioihin sopimusvaikutuksista ja palkkaliukumista.

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Jukka Tapio
yliaktuaari
029 551 3429
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.