Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Aiheet
Kansantalous

Julkisyhteisöjen alijäämä oli 1,3 miljardia euroa vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä

Tilasto:
Viiteajankohta:
2022, 1. vuosineljännes
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
katsaus

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 2,1 miljardia euroa vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 0,4 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 1,7 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 1,3 miljardia euroa. Edellisestä neljänneksestä kausitasoitetut tulot kasvoivat kuitenkin kausitasoitettuja menoja vähemmän. Näin ollen julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni hieman edellisestä neljänneksestä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Viivakuvio julkisyhteisöjen rahoitusaseman trendin kehityksestä 1999Q1-2022Q1 (mrd euroa). Julkisyhteisöt  kokonaisuudessaan olivat ylijäämäisiä vuoteen 2008 saakka, mutta ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2009 sukelluksen lisäksi trendissä näkyy rahoitusaseman heikkeneminen vuosina 2012-2014 ja 2019-2020. Viimeisimmillä neljänneksillä julkisyhteisöjen (kokonaisuudessaan) rahoitusaseman trendi on ollut nouseva. Alasektoreista paikallishallinto on tyypillisesti  ollut alijäämäinen ja valtionhallinto alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Työeläkelaitokset ovat olleet ylijäämäisiä. Muut sosiaaliturvarahastot ovat olleet suhdanteista riippuen joko ylijäämäisiä tai alijäämäisiä. Neljän viimeisimmän neljänneksen aikana rahoitusasema parani trendinomaisesti valtionhallinnolla ja työeläkelaitoksilla, mutta heikkeni paikallishallinnolla ja loivasti muilla sosiaaliturvarahastoilla.

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja.

Valtion kokonaistulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 15,3 miljardia euroa ja kokonaismenot 18,1 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 1,2 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten tuloverot ja tuoteverot. Tuloveroista kasvoivat sekä kotitalouksien että yhteisöjen tuloverot. Yhteisöjen tuloveroon koronapandemian vuoksi tehty kymmenen prosenttiyksikön siirto paikallishallinnon hyväksi poistui vuoden 2022 alussa. Tuoteveroista kasvoi etenkin arvonlisävero. Euromääräisesti merkittävimmin kertymiltään pieneni varainsiirtovero. Kokonaismenot vähenivät 0,6 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Menoista väheni eniten pääomansiirrot sekä maksetut tulonsiirrot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava alijäämä (nettoluotonotto) oli valtiolla 2,7 miljardia euroa vuoden neljännellä neljänneksellä.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 15,3 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna tulot ovat kasvaneet 5,0 %. Tuloista eniten kasvoivat tulonsiirrot valtiolta. Myös kotitalouksien kunnille maksamat tuloverot kasvoivat edellisen vuoden vastaavalta neljännekseltä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 14,4 miljardia euroa. Ne kasvoivat 6,2 % edellisen vuoden vastaavalta neljännekseltä. Menoissa suurinta kasvu oli kiinteän pääoman bruttomuodostuksessa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,9 miljardia euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä se oli 1,0 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat vuoden neljännellä neljänneksellä 8,3 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,7 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,6 miljardia euroa eli 7,7 % ja kokonaismenot kasvoivat 0,5 miljardia euroa eli 6,2 %. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut eläkkeet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,6 miljardia euroa ja kasvua oli noin 0,1 miljardia vuoden takaiseen vastaavaan neljännekseen nähden.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 5,2 miljardia euroa. Tulot laskivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 5,3 %. Suurimmista tuloeristä sektorin saamat sosiaaliturvamaksut laskivat 60 miljoonaa euroa ja tulonsiirrot valtiolta vähenivät 225 miljoonaa euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 5,2 miljardia euroa ja ne vähenivät vuodentakaisesta neljänneksestä 2,3 prosenttia. Menoja laskivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, jotka vähenivät vuodentakaisesta 147 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 10 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja.

Valtionhallinnolla kokonaistulot pienenivät 1,2 % edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenojen muutos oli 0,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 3,2 % edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 3,9 prosenttia.

Työeläkelaitosten kokonaistulot nousivat edellisestä neljänneksestä 0,9 % ja kokonaismenot kasvoivat 5 %.

Muiden sosiaaliturvarahastojen kausitasoitetut kokonaistulot laskivat 0,7 % ja kokonaismenot laskivat 0,9 % edelliseen neljännekseen verrattuna.

Tietojen tarkentuminen

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Julkaisun tiedot perustuvat 10.6.2022 käytettävissä olleisiin tietolähteisiin.

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Elina Ikola
Yliaktuaari
029 551 3364
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.