Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Aiheet
Kansantalous

Kotitalouksien säästämisasteessa kasvua vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä

Tilasto:
Viiteajankohta:
2022, 1. vuosineljännes
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
katsaus

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi tammi-maaliskuussa edellisestä neljänneksestä. Sekä kulutusmenot että käytettävissä oleva tulo pienenivät hieman. Kotitalouksien investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Yritysten voittoaste kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä. Voittoasteen kasvu johtuu toimintaylijäämän arvonlisäystä nopeammasta suhteellisesta kasvusta. Yrityssektorin investointiaste laski -2,2 prosenttiyksikköä edelliseen neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Viivakuvio kuvaa neljän indikaattorin kausitasoitettua kehitystä vuodesta 2010 alkaen.
Yritysten voittoaste vuonna 2010 ensimmäisellä neljänneksellä noin 29 %, jonka jälkeen tasaista kasvua ja vuonna 2022 ensimmäisellä neljänneksellä voittoaste noin 31 %.
Yritysten investointiaste vuonna 2010 ensimmäisellä neljänneksellä noin 28 %, jonka jälkeen se on vaihdellut 25 % ja 30 % välillä. Vuonna 2022 ensimmäisellä neljänneksellä investointiaste noin 27 %.
Kotitalouksien investointiaste vuonna 2010 ensimmäisellä neljänneksellä noin 12 %, josta se on hitaasti noussut 15 % vuonna 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.
Kotitalouksien säästämisaste vuonna 2010 ensimmäisellä neljänneksellä noin 6 %, josta se parin seuraavan vuoden aikana laski 0 % alapuolelle. Vuoteen 2020 asti kehitys 0 % molemmin puolin, kunnes ensin 2020 se nousi rajusti lähes 10 % tasolle ja vuonna 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli noin 2 %.

Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet-sektori ei sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi edellisen neljänneksen tiedosta, ja oli tammi-maaliskuussa 1,8 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä sekä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo että kulutusmenot pienenivät edelliseen neljännekseen verrattuna. Koska kulutusmenot pienenivät vielä enemmän, säästö jäi positiiviseksi ja säästämisaste kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste kasvoi hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 15,2 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit kasvoivat hieman, ja käytettävissä oleva tulo pieneni, niin investointiaste kasvoi, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lähes miljardilla eurolla vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä saadut palkat kasvoivat 1,6 miljardilla eurolla, saadut omaisuustulot pienenivät arviolta 0,2 miljardilla eurolla, yrittäjätulot kasvoivat noin 0,1 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,1 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat 0,6 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut pysyivät samalla tasolla euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,3 % ja hintamuutoksista puhdistettuna se pysyi samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy allaolevasta kuviosta.

Viivakuviossa näkyy kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys 2010 alkaen. Vuonna 2010 ensimmäisellä neljänneksellä arvo noin 5 %, jonka jälkeen laskua 2013 ensimmäiselle neljännekselle asti, jolloin arvo noin miinus 2 %. Tämän jälkeen nouseva trendi 2019 kolmannelle neljännekselle asti jolloin arvo reilu 6 %. Viimeisimmät neljännekset arvo on vaihdellut 0 % molemminpuolin.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 2,3 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monien yhdistysten toiminta on näyttää vähitellen palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voittoaste kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä 31,1 %. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä maksetut palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot ja lisäämällä saadut tuotantotukipalkkiot. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä arvonlisäyksen suhteellinen kasvu oli selvästi palkansaajakorvausten kasvua nopeampaa, mikä kasvatti toimintaylijäämää. Tuotantotukipalkkioiden taso oli tammi-maaliskuussa edelleen pandemiaa edeltävää tasoa korkeampi, mutta matalampi verrattuna vuosien 2020 sekä 2021 neljänneksiin.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, laski edellisestä neljänneksestä ollen 26,7 %. Kausitasoitetut investoinnit laskivat -2,1 % edelliseen neljännekseen verrattuna, kun taas arvonlisäys kasvoi 5,8 %.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot laskivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 2,7 % edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuotos kasvoi 4,4 % ja välituotekäyttö 5,8 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli 0,7 miljardia euroa ja 1,7 prosentin laskussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 6,2 % vuodentakaisesta.

Sektorin omaisuustulot olivat hienoisessa kasvussa ja omaisuusmenot laskussa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 0,9 %. Omaisuusmenoja oli 17,5 %, eli noin 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä. Omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Omaisuusmenojen voimakas lasku selittyy erityisesti maksettujen osinkojen pienellä määrällä.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden takaisesta

Julkisyhteisöillä sulautetut kokonaistulot kasvoivat 2,1 miljardia ja sulautetut kokonaismenot kasvoivat 0,4 miljardia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Ulkomaankaupan arvo kasvoi vuodentakaisesta vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä

Tavaroiden viennin käypähintainen arvo Suomesta ulkomaille oli 19,3 miljardia vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 27,4 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden viennin arvo kasvoi 15,1 % vuodentakaisesta 6,8 miljardiin euroon. Tavaroiden tuonti Suomeen kasvoi 37,9 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 20,6 miljardia euroa. Palveluiden tuonnin arvo oli 8,3 miljardia, mikä oli 23,7 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 2,8 miljardia alijäämäinen vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.

Ulkomailta tammi-maaliskuussa saadut omaisuustulot olivat 1,3 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,8 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 2,2 miljardia alijäämäinen vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.  

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 14.6.2022 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2020 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.