Syntyneitä ja kuolleita oli vähemmän edellisvuoteen verrattuna

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 10 412 lasta, mikä on 663 lasta vähemmän kuin vuonna 2022. Kuolleiden määrä oli 14 928, mikä on 1 485 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Elävänä syntyneiden lukumäärä tammi-maaliskuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin. Viimeisen 12 kuukauden (huhtikuu 2022–maaliskuu 2023) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29, mikä on samaa tasoa kuin kuukautta aiemmin laskettu vastaava luku. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 11 980 henkeä ja Suomesta ulkomaille 2 854 henkeä. Maahanmuuttoja oli 2 536 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa. Suurin syy maahanmuuttojen määrän kasvuun olivat Ukrainan kansalaiset, joille mahdollistui kotikunnan hakeminen Suomesta. Maastamuuttoja oli 97 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 388 ja maastamuuttajista 1 813.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi alkuvuonna ennakkotietojen mukaan 55 640. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 4 023 muuttoa vuoden 2023 kuntajaon mukaan.

Ennakkotietojen mukaan tammi–maaliskuussa solmittiin 2 961 avioliittoa, joista 2 894 oli eri sukupuolta olevien parien ja 67 samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Saman sukupuolen avioliitoista 53 oli kahden naisen ja 14 kahden miehen avioliittoja.

Väkiluku nousi eniten Uudellamaalla

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 5 342 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 046 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla, 3,1 ‰, ja Pirkanmaalla, 2,0 ‰. Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,3 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Satakunnassa, joka menetti väestöstään 356 henkeä. Pohjois-Savon väkiluku väheni 335 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 1,8 ‰, koki Etelä-Karjala.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta muuttovoittoa saivat kaikki muut maakunnat paitsi Keski-Pohjanmaa. Eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 5 036 henkeä, ja Pirkanmaa, 1 430 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 2,9 ‰, sekä Pirkanmaa, 2,7 ‰.

Ainoana muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki Keski-Pohjanmaa, 8 henkeä, mikä oli 0,1 ‰ maakunnan väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden aikana 23 030. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 956 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 1,2 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 243 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli myös Pohjanmaalla, 1,4 ‰ väestöstä.