Maahanmuuttoja oli edellisvuotta enemmän

Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi 32 739 lasta, mikä on 1 539 lasta vähemmän kuin vuonna 2022. Määrä on koko vuodesta 1900 alkavan tilastointihistorian alhaisin. Myös syntyvyyden lasku jatkui, sillä viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2022–syyskuu 2023) ennakolliseksi kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,26, kun vielä kalenterivuonna 2022 luku oli 1,32. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Kuolleiden määrä oli 43 556, mikä on 2 724 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana 51 366 henkeä ja Suomesta ulkomaille 10 098 henkeä. Maahanmuuttoja oli 15 174 enemmän ja maastamuuttoja 1 927 vähemmän kuin edellisvuonna. Maahanmuuttojen määrä tammi–syyskuussa oli ennätyksellisen suuri. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 5 617 ja maastamuuttajista 6 474.

Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen vuonna 2022 saapuneilla ukrainalaisilla on ollut mahdollisuus anoa kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen. Tammi–syyskuussa 2023 ukrainalaisia on ennakkotietojen mukaan kirjattu maahan muuttaneiksi 13 905 henkilöä, mikä selittää maahanmuuton määrän kasvua.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi–syyskuun aikana ennakkotietojen mukaan 220 916. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 10 920 muuttoa vuoden 2023 kuntajaon mukaan.

Ennakkotietojen mukaan tammi–syyskuussa solmittiin 17 044 avioliittoa, joista 16 740 oli eri sukupuolta olevien parien ja 304 samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Saman sukupuolen avioliitoista 218 oli kahden naisen ja 86 kahden miehen avioliittoja.

Väkiluku nousi eniten Uudellamaalla

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–syyskuussa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Ahvenanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Väkiluku nousi tammi–syyskuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 20 795 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 5 733 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla, 11,9 ‰, ja Pirkanmaalla, 10,7 ‰. Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 8,3 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Satakunnassa, joka menetti väestöstään 682 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 587 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 5,8 ‰, koki Kainuu.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 19 095 henkeä, ja Pirkanmaa, 6 621 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa, 12,4 ‰, sekä Uusimaa, 10,9 ‰ ja Varsinais-Suomi, 10,6 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki ainoastaan Keski-Pohjanmaa, 19 henkeä eli 0,3 ‰ maakunnan väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–syyskuun aikana 105 713. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 3 423 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 6,4 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaalla, 974 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kainuussa, 6,8 ‰ väestöstä.