Hyödykekori

Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promillen kokonaiskulutuksesta. Vastaavasti hyödykekorista poistetaan hyödykkeitä, joiden arvo-osuus on pudonnut alle promilleen kokonaiskulutuksesta. Vuosittain päivitettävän hyödykekorin avulla varmistetaan edustavien tuotteiden ja palveluiden sisältyminen indeksiin.

Vuoden 2023 alussa hyödykekoriin lisättiin seuraavat hyödykkeet:

sokeriton energiajuoma

alkoholiton olut

putkiasennuspalvelu

varastointipalvelut

Vuoden 2023 hyödykekorista poistettiin vähäisestä kulutuksesta johtuen ainoastaan koulukirjat.

Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin vuoden 2023 painorakenne perustuu EU-ohjeistuksen mukaisesti kansantalouden tilinpidon laskelmaan yksityisistä kulutusmenoista. Tilinpidon neljännesvuosittain laskemat yksityiset kulutusmenot vuodelta 2022 luovat perustan kuluttajahintaindeksin painorakenteelle.

Kuluttajahintaindeksin painorakenteessa yksityisen kulutuksen kokonaisarvo oli vuonna 2022 noin 127 miljardia euroa, kun se vuonna 2021 oli noin 114 miljardia euroa. Yksityisten kulutusmenojen vuosimuutos oli 11,4 %.

Tilinpidon yksityiset kulutusmenot jaotellaan käyttötarkoitusluokittain, joista kuluttajahintaindeksin painorakenteen määrittelyyn huomioidaan 4- ja 5-numeroiset käyttötarkoitusluokat. Alatasojen (6- ja 7-numeroiset luokat) painorakenne arvioidaan muiden luotettavien lähteiden pohjalta, kuten kulutustutkimuksen kulurakenteella, muilla Suomen virallisen tilaston tuottajan (SVT) tilastotiedoilla sekä keskusliikkeiden ja -järjestöjen myyntiaineistoilla.

Kuviossa esitetään yksityisen kulutuksen jakauma päähyödykeryhmittäin tilastovuodelle 2023. Kuvio kattaa yksityiseen kulutukseen käytetyt tuotteet ja palvelut.

Yli puolet yksityisestä kulutuksesta kohdentuu asumiseen, elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin sekä liikenteeseen. Vähiten kulutetaan koulutukseen, joka on Suomessa maksutonta toisen asteen opintoja ja oppikirjoja myöten. Viestinnän, ml. matkaviestintäpalvelujen ja internet-maksujen, kulutusosuus on myös varsin vähäinen, 2,6 % kokonaiskulutuksesta.

Pitkän aikavälin tarkastelussa nähdään, miten kulutusosuudet ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana.

Vuoteen 2015 verrattuna on kulutusosuus prosentteina mitattuna noussut eniten ryhmässä 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet, jonka osuus kokonaiskulutuksesta on jo 27,3 %. Muutosta vuoteen 2015 nähden on 6,0 prosenttiyksikköä. Sitä vastoin seuraavien ryhmien kulutusmeno-osuudet ovat laskeneet vuodesta 2015 näin:

03 Vaatetus ja jalkineet (-1,1 prosenttiyksikköä)

09 Kulttuuri ja vapaa-aika (-2,2 prosenttiyksikköä)

07 Liikenne (-2,1 prosenttiyksikköä)

01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat (-1,1 prosenttiyksikköä)

Lyhyellä aikavälillä vertailtaessa liikenteen kulutus on laskenut edellisvuodesta eniten, 8,1 %.

Tiedonkeruu

Viime vuosien aikana on kuluttajahintaindeksin tiedonkeruussa siirrytty enemmän verkossa ilmoitettujen hintojen keräämiseen. Hintakeruutavan muutos ei vaikuta hintakehitykseen, koska yritykset pääsääntöisesti julkistavat internet-sivuilla samat hinnat kuin mitä ne esittävät myymälän hyllyn reunassa. Hintakeruuta täydennetään muista tietolähteistä (esimerkiksi muut tilastot ja massa-aineistot) poimitulla aineistolla. Massa-aineistoja saadaan suoraan yritysten tietojärjestelmistä, ja ne kattavat kuluneen kuukauden aikana myytyjen kuluttajatuotteiden myyntiin ja tuotteen tunnistamiseen liittyviä tietoja.

Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitus

Hyödykkeiden määrittelyssä käytetään vuonna 2016 käyttöön otettua hyödykeluokitusta (eCOICOP, European Classification of Individual Consumption According to Purpose), joka perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen. EU-ohjeistuksen mukaan hyödykkeet on jaettu 5-numerotason mukaisiin alaryhmiin, joiden avulla erotellaan palvelut ja tuotteet omiin hyödykeryhmiin. Suomen kansallinen luokitus tarkentaa EU:n luokitusta 6- ja 7-numeroisilla hyödykeryhmillä. Alajako päivittyy vuosittain, kun uusia hyödykkeitä otetaan hyödykekoriin tai poistetaan siitä.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitetään myös vuosittain

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, 2015=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 85,6 % kansallisesta indeksistä.

Suurin muutos yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poisluettujen erien kulutusosuudessa on kulutusluottojen koroissa, joiden osuus kasvoi reilut 29 % vuodesta 2022. Tämä johtuu vuoden 2022 aikana useampaan kertaan toteutetuista Europan keskuspankin koronnostoista.