Tarjonta

Koko talouden tuotoksen käypähintainen arvo oli 12 %:n ja välituotekäyttö 16 %:n kasvussa vuonna 2022. Tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena laskettava käypähintainen arvonlisäys nousi 7 % vuonna 2022.

Tuotoksen volyymi kasvoi 1,8 % ja välituotekäytön volyymi 1,5 %. Arvonlisäyksen volyymi oli 2,2 %:n kasvussa. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,6 %. Bruttokansantuotteeseen vaikuttaa arvonlisäyksen ohella tuotantoverot ja tuotantotukipalkkiot.

Tuotoksen ja välituotekäytön hintojen nousu oli poikkeuksellisen nopeaa. Tuotoksen hinnat nousivat 10 % ja välituotekäytön hinnat 14 %.

Toimialoittainen arvonlisäys

Tehdasteollisuuden ja energiahuollon käypähintainen arvonlisäys oli nopeassa kasvussa. Hintojen noustessa arvonmuutosta nopeammin näiden toimialojen arvonlisäysten volyymi kuitenkin laski.

Koronan aiheuttamasta kuopasta toipuvat majoituksen ja ravitsemuksen toimiala sekä liikenne kasvoivat voimakkaasti vuonna 2022. Majoituksessa ja ravitsemuksessa myös hintakehitys oli maltillisempaa kuin monella muulla toimialalla ja arvonlisäyksen volyymi kasvoi nopeasti. Liikenteen volyymin kasvua hillitsi 10 % nousseet hinnat.

Työllisyys ja palkat

Palkkasumman, työllisten ja tehtyjen työtuntien positiivinen kehitys jatkui vuonna 2022. Työllisten määrä kasvoi 2,9 % vuodesta 2021. Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi vastaavasti 2,2 % ja koko talouden palkkasumma 6,4 %. Positiivinen kehitys oli voimakasta useimmilla toimialoilla.

Julkisyhteisöt-sektorin työllisyysluvuissa havaittu virhe on korjattu. Korjaus vähensi julkisen sektorin työllisten ja tehtyjen työtuntien määriä vuosina 2019 - 2021.

Kysyntä

Hintojen nousu kuritti kotitalouksia – yksityinen kulutus kasvoi kotitalouksien tulojen kasvua enemmän.

Yksityiseen kulutukseen käytettiin selvästi aikaisempaa enemmän rahaa vuonna 2022. Tätä osaltaan selitti se, että edellisvuotta vastannut kulutuskori kallistui poikkeuksellisen paljon. Kuluttajahintaindeksin mukaan vuoden 2022 inflaatio oli korkeinta 40 vuoteen. Käypähintainen yksityinen kulutus kasvoi 8 % ja yksityisen kulutuksen volyymi oli 2 %:n kasvussa.

Kotitalouksien saamat tulot kasvoivat kotitalouksien menoja vähemmän ja kotitalouksien säästämisaste kääntyi negatiiviseksi.

Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on pienempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta.

Investoinnit

Investointien arvo kasvoi 10 % vuonna 2022. Investointien volyymi oli 3 %:n kasvussa.

Muiden rakennelmien käypähintainen kasvu oli yksittäisistä varoista suurin, 34 %. Muiden rakennelmien volyymi kasvoi 22 %. Muihin rakennelmiin sisältyvät investoinnit tuulivoimaan.

Vaihtotase alijäämäinen vuonna 2022

Energian hinnannousu kasvatti rahamääräistä tavaratuontia ja kauppatase heikkeni. Myös palveluiden nettovienti heikkeni.

Vaihtotaseen alijäämä oli 9,8 miljardia euroa vuonna 2022. Jos vaihtotaseen suhteuttaa bruttokansantuotteeseen saadaan suhdeluku, joka huomio hintojen muutoksen. Suhteessa bruttokansantuotteeseen vaihtotase on viimeksi ollut alijäämäisempi vuonna 1992.

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan tiedot tarkentuivat maaliskuusta nettoviennin tarkentuessa hieman yli miljardin ylöspäin.

Julkisyhteisöjen alijäämä supistui koronapandemiaa edeltävälle tasolle — valtion alijäämä puolittui

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli tarkentuneiden tietojen mukaan 2,3 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022. Edellisenä vuonna alijäämä oli 7,4 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämän supistumiseen vaikuttivat muun muassa verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän kasvu. Vuonna 2022 alijäämä oli 0,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon alijäämä oli 4,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 8,1 miljardia euroa. Paikallishallinnon (kunnat ja kuntayhtymät ym.) alijäämä pieneni hieman edellisvuodesta, ollen 0,5 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidossa menot ja tulot kohdistetaan (suoriteperusteisesti) sille vuodelle, milloin ne käytetään. Valtionhallinnon maksuperusteista aineistoa käsiteltäessä tehtiin tilastovuodelle 2022 poikkeuksellisen suuri ajoituskorjaus, kun hyvinvointialueille vuonna 2022 maksetusta rahoituksesta siirrettiin kaksi miljardia euroa tilastovuodelle 2023. Ajoituskorjaus koskee valtionhallinnon kahden miljardin euron tulonsiirtoa hyvinvointialueille, mikä tullaan kirjaamaan valtionhallinnon menoksi ja hyvinvointialueiden tuloksi tilastovuodelle 2023. Ajoituskorjaus koskee julkisyhteisöjen sisäisiä tulonsiirtoja, joten sillä ei ole vaikutusta nettoluotonantoon julkisyhteisöjen tasolla.

Työeläkelaitosten rahoitusasema parani vuodentakaiseen verrattuna, ollen 2,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Työeläkelaitosten vuonna 2021 saamissa osingoissa on korjattu lähdeaineistossa havaittu virhe. Korjaus pienensi saatuja osinkoja noin 0,5 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani, ollen runsaat 300 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tähän vaikutti parantunut työllisyys.

Neljännesvuositilinpidon tarkentuminen

Kesäkuun julkaisun yhteydessä myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot on päivitetty eurooppalaisen revisiopolitiikan mukaisesti.