Tuotanto kasvoi 2023 toisella neljänneksellä

Toimialojen arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi vuoden 2023 huhti-kesäkuussa 1,0 % edellisestä neljänneksestä ja 0,7 % vuodentakaisesta.

Sisältöä ladataan

Teollisuuden toimialoista (B–E) metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto väheni huhti-kesäkuussa 2023 edellisestä neljänneksestä. Kemianteollisuudessa arvonlisäys sen sijaan kasvoi. Rakentamisen volyymi on pienentynyt vuoden 2022 heinä-syyskuusta lähtien.

Kaupan toimialat kasvoivat huhti-kesäkuussa 2023. Myös useat palvelutoimialat kasvoivat. Huomattavin kasvu nähtiin rahoituksen ja vakuutuksen toimialoilla, jotka hyötyivät korkotason noususta. Informaation ja viestinnän toimialalla sekä liike-elämän palveluissa (M–N) tasainen kasvu on jatkunut jo vuoden 2022 alkupuolelta alkaen.

Sisältöä ladataan

Kansantalouden kysyntä kasvoi huhti-kesäkuussa

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä kansantalouden kokonaiskysyntä kasvoi 0,9 % tammi-maaliskuun tasolta. Sekä julkiset että yksityiset kulutusmenot kasvoivat, mutta investoinnit supistuivat. Myös vienti väheni mutta vähemmän kuin tuonti.

Sisältöä ladataan

Viennin volyymi pieneni 2023 toisella vuosineljänneksellä 0,2 % tammi-maaliskuun tasolta. Tuonnin volyymi supistui 1,2 %. Laskevat hinnat pienensivät ulkomaankaupan käypähintaista arvoa sekä viennissä että tuonnissa.

Yksityinen kulutus kasvoi 2023 huhti-kesäkuussa 0,1 % tammi-maaliskuun tasolta. Kulutusmenot etenkin kestokulutustavaroihin kasvoivat. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 1,6 % edellisestä neljänneksestä.

Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi supistui 2023 huhti-kesäkuussa 0,7 % edellisestä neljänneksestä. Yksityiset investoinnit vähenivät 0,3 % ja julkisen sektorin investoinnit 3,3 %. Investoinnit talorakennuksiin vähenivät selvästi, mutta maa- ja vesirakentamisen investoinnit kasvoivat. Investoinnit kuljetusvälineisiin kasvoivat, mutta kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät. Aineettomat investoinnit vähenivät, kun ohjelmistoinvestoinnit supistuivat voimakkaasti.

Sisältöä ladataan

Työllisyyden kasvu pysähtyi

Työllisten määrä pysyi 2023 huhti-kesäkuussa edellisen vuosineljänneksen tasolla. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,5 %. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan huhti-kesäkuussa 8,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 7,2 %.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi 2023 huhti-kesäkuussa 1,7 % edellisen neljänneksen tasolta. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 1,6 % edellisestä neljänneksestä.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 2023 toisella vuosineljänneksellä 2,7 % vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli nimellisesti 7,8 % suurempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Ennakkotiedot perustuvat 24.8.2023 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2022 vastaavat 21.6.2023 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja.

Vuoden 2023 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 30.11.2023, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 14.11.2023.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon dokumentaatio on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilta.