Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät, vaikka kylmä sää lisäsi energiahuollon päästöjä

Energiahuolto on suurin suomalaisten tuottamien kasvihuonekaasujen päästölähde. Energiahuollon päästöt kasvoivat 5,7 % edellisvuodesta, joka vastasi noin 640 tuhatta tonnia CO₂-ekv. Kasvuun vaikutti edellisvuotta kylmemmän sään aiheuttama lämmitystarve. Päästöt kasvoivat myös rakentamisessa 3,1 %; kaupassa, muissa palveluissa ja hallinnossa 2,3 % sekä teollisuudessa 1,2 % - yhteensä noin 225 tuhatta tonnia CO₂-ekv.

Energiahuollon päästöjen kasvua tasapainotti kuljetuksen ja varastoinnin sekä kotitalouksien päästöjen väheneminen. Niiden yhteenlaskettu päästöjen vähenemä oli noin 680 tuhatta tonnia CO₂-ekv. Kuljetuksen ja varastoinnin päästöt laskivat 5,4 % vuodesta 2020. Päästöjen lasku selittyy suurilta osin nestemäisten liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvulla. Kotitalouksien päästöt vähenivät 4,7 %. Suurin syy kotitalouksien päästöjen vähenemiselle olivat liikenteen päästöjen väheneminen, mutta myös lämmityksestä ja muista lähteistä syntyneet päästöt vähenivät. Vaikka kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöt vähenivät, kasvoivat niiden hiilimonoksidi- ja bioperäiset hiilidioksidipäästöt. Tämä kertoo lisääntyneestä puun pienpoltosta.

Bioperäiset hiilidioksidipäästöt, joita ei lasketa kasvihuonekaasupäästöiksi, kasvoivat 15 % eli noin 6 miljoonaa tonnia. Päästöjä oli yhteensä noin 45,3 miljoonaa tonnia. Kasvua oli kaikilla toimialoilla, mutta kasvu oli merkittävää varsinkin energiahuollossa (25,8 %), teollisuudessa (6,6 %) ja kotitalouksissa (14,1 %), joiden yhteenlaskettu kasvu oli noin 5,1 miljoonaa tonnia.

Hiilimonoksidipäästöt kasvoivat, muuten epäpuhtauspäästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla

Kasvihuonekaasupäästöihin kuulumattomat ilmapäästöt kasvoivat hieman edellisvuoden tasosta. Suurin syy päästöjen kasvuun oli hiilimonoksidipäästöjen kasvaminen 6 % eli noin 20 tuhatta tonnia edellisestä vuodesta. Hiilimonoksidipäästöt syntyvät suurilta osin kotitalouksien puun poltosta ja liikenteestä. Kylmän sään seurauksena kotitalouksien lämmityksen tarve kasvoi, joka näkyy hiilimonoksidipäästöjen kasvuna. Kylmä sää aiheutti myös palvelualojen hiilimonoksidipäästöjen kasvua.

Hiilimonoksidista poiketen muut epäpuhtauspäästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Rikkidioksidipäästöt kasvoivat 2 % ja pienhiukkaspäästöt (PM 2,5) prosentin. Typpidioksidipäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt ja ammoniakkipäästöt laskivat 2 %.

Sisältöä ladataan

Muutoksia edelliseen julkaisuun

Kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus yhteismitallistetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi käyttämällä GWP (global warming potential) -kertoimia. Hiilidioksidilla GWP-arvo on 1, ja muiden kasvihuonekaasujen GWP-arvot on määritetty vertaamalla niiden yhden kilogramman päästön aiheuttamaa säteilypakotetta maan pinnalla (W/m²) hiilidioksidin vastaavaan säteilypakotteeseen.

Ilmapäästötilinpidossa on käytetty neljännen arviointiraportin (AR4) mukaisia GWP-kertoimia. Kasvihuonekaasuinventaario siirtyi käyttämään IPCC:n viidennen arviointiraportoinnin (AR5) mukaisia GWP-kertoimia raportoinnissaan. Myös ilmapäästötilinpidossa siirrytään tästä julkaisusta lähtien käyttämään AR5 mukaisia GWP-kertoimia.

Neljännen arviointiraportin mukaiset GWP-kertoimet ovat metaani 25, dityppioksidi 298 ja F-kaasut kaasusta riippuen 12–22 800, viidennen arviointiraportin mukaiset kertoimet taas metaani 28, dityppioksidi 265 ja F-kaasut 4–23 500.

GWP-kertoimien muutoksista voi lukea tarkemmin kasvihuonekaasuinventaarion julkaisusta.