Kuluttajahinnoissa suuria eroja Euroopan maiden välillä vuonna 2022

Tiedote liittyy aiheisiin:Hinnat ja kulutus
tiedote | Kansainvälinen hintavertailu 2022

Muutos

Tietokantaan on lisätty tuoteryhmäkohtaista sisältöä. Taulukko 13a5 arkistoidaan ja korvataan taulukolla 141u.
Lue lisää muutoksesta

Kotitalouksien hankkimien hyödykkeiden kokonaishintataso oli Suomessa vuonna 2022 Euroopan seitsemänneksi korkein ylittäen EU-keskiarvon 26 %. Viidestä Pohjoismaasta Suomi ja Ruotsi olivat kuitenkin huokeimmat, kun taas Islanti oli kallein ylittäen EU-keskiarvon 59 %. Kaikkiaan vertailussa oli mukana 36 maata, joista kallein oli Sveitsi ja Turkki edullisin. Tiedot perustuvat EU-tilastoviranomaisen, Eurostatin, koordinoimaan hintatasovertailuun. Tilastokeskus kokosi Suomea koskevan hinta-aineiston.

Keskeisiä poimintoja

  • Kodinkoneiden sekä viihde-elektroniikan hinnat olivat Suomessa eurooppalaista keskitasoa vuonna 2022.
  • Vuonna 2022 alkoholista maksettiin Suomessa 2,6-kertaisesti verrattuna halvan alkoholin Unkariin.
  • Baltiassa ruoka maksaa nykyään vain muutaman prosenttiyksikön verran vähemmän kuin Suomessa.

Euroopan kalleimmat ja halvimmat maat löytyvät EU-alueen ulkopuolelta

Sveitsin yksityisen kulutuksen kokonaishintataso oli 74 % korkeampi kuin keskimäärin Euroopassa. Vertailuun osallistuneista maista edullisimmassa, Turkissa, hintataso oli ainoastaan 40 % EU-keskiarvosta. Vertailun kalleimmista maista Sveitsi, Islanti ja Norja eivät kuulu Euroopan unioniin. Balkanilla sijaitsevat edulliset maat eivät myöskään ole vielä EU-jäsenmaita.

Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden tapaan Euroopan kalliisiin maihin

Irlanti oli Euroopan unionin kallein maa, Romanian ollessa halvin. Pohjoismaat kuuluvat yhä Euroopan kalliisiin maihin. Suomen ja Ruotsin kokonaishintatasot olivat viime vuonna hyvin lähellä toisiaan, Suomen ollessa pari prosenttiyksikköä edellä. Koska Ruotsin kruunu on heikentynyt viimeisen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia euroon nähden, Ruotsi on tällä hetkellä suomalaisille turisteille vuotta 2022 edullisempi kohde. Alkoholijuomat ja tupakka olivat viime vuonna Suomessa suhteellisesti kalliimpia muihin tuoteryhmiin nähden. Sitä vastoin energian hinnat olivat Suomessa 11 prosenttia alle EU-keskiarvon. Kodinkoneiden sekä viihde-elektroniikan hinnat edustavat Suomessa EU-keskiarvon tasoa.

Korkea inflaatio nostanut ruoan hintatasoa Baltian maissa

Maiden viimeaikaisilla inflaatioeroilla on luonnollisesti vaikutuksensa maiden välisiin suhteellisiin hintatasoihin. Hyvänä esimerkkinä ovat erityisen korkean inflaation kokeneet Viro, Latvia ja Liettua. Näissä kolmessa Baltian maassa maksetaan ruoasta nykyään vain muutaman prosenttiyksikön verran vähemmän kuin Suomessa.

Kartassa on kuvattu ruoan ja alkoholittomien juomien hintatasoeroja Euroopan maissa vuonna 2022.  Ruoka ja alkoholittomat juomat olivat kalleimpia EFTA-maissa Sveitsissä, Norjassa ja Islannissa. Niissä hintataso ylitti EU-keskiarvon 40 - 60 prosentilla. Edullisinta ruoka oli Turkissa ja Pohjois-Makedoniassa, joiden hintataso oli alle 70 prosenttia EU-keskiarvosta. Ruoan hintatasot EU-maissa asettuvat näiden kahden ryhmän väliin.

Verotus ja työvoimakustannukset selittävät osin hintatasoeroja

Erilainen verotus johtaa alkoholin ja tupakan suuriin hintaeroihin maiden välillä. Islannissa, Norjassa, Suomessa ja Irlannissa alkoholijuomien hintataso on jopa nelinkertainen Euroopan halvimpaan maahan Unkariin verrattuna. Työvoimakustannusten erojen vuoksi palveluita sisältävissä hyödykeryhmissä hintatasot poikkeavat myös suuresti. Esimerkiksi ravintola- ja hotellipalveluissa kalleimpien maiden hintataso on vajaa neljä kertaa korkeampi huokeimpiin maihin verrattuna. Myös posti- ja tietoliikennepalveluissa, sekä liikennepalveluissa eurooppalaisten maiden hintatasojen väliset erot olivat suuria. Ajoneuvojen hintataso oli tuoteryhmistä yhtenäisin, koska kansainväliset tuotemerkit hallitsevat markkinoita kaikkialla Euroopassa.

Lisätietoja hyödykeryhmäkohtaisista hintatasoista löytyy tietokantataulusta 141u. Tiedot perustuvat Eurostatin ECP (European Comparison Programme) – hintavertailuohjelmaan, jossa ovat mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, kuusi ehdokasmaata (Pohjois-Makedonia, Montenegro, Turkki, Serbia, Bosnia-Hertsegovina ja Albania) sekä kolme EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Kussakin maassa paikalliset tilastovirastot vastaavat kansallisesta tiedonkeruusta. Vertailussa on mukana noin 2 400 tuotetta. Vertailun hinnat on kerätty vuosina 2020–2022 ja Eurostat on päivittänyt ne valuuttakurssien muutoksilla ja inflaatiolla vastaamaan vuoden 2022 keskihintoja.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tuloksista löytyy Eurostatin verkkojulkaisusta (englanniksi).

Muutos

Tietokantaan on lisätty tuoteryhmäkohtaista sisältöä. Taulukko 13a5 arkistoidaan ja korvataan taulukolla 141u.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Valtio
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Poistuneet tietokantataulukot

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansainvälinen hintavertailu [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2022. ISSN=1799-8379. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 20.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Harri Kananoja
yliaktuaari
029 551 3567

Muut asiantuntijat

Tomi Liimatainen
yliaktuaari
029 551 3490

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.