Vuonna 2021 palkansaajien työpaikkatapaturmista 38,1 % tapahtui henkilön liikkuessa

tiedote | Työtapaturmat 2021

Muutos

Työtapaturmat-tilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 lähes neljä kymmenestä yli 4 päivän työpaikkatapaturmasta sattui henkilön liikkuessa työsuorituksen aikana. Useampi kuin neljä kymmenestä (41,5 %) kaikista yli 4 päivän työpaikkatapaturmista kohdistui yläraajoihin ja lähes joka kolmas (30,9 %) tapaturmista vahingoitti alaraajoja.

Keskeisiä poimintoja

  • Vuonna 2021 naisilla runsas kolmasosa (36,6 %) ja miehillä joka kolmas (33,9 %) työpaikkatapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta.
  • Kolme kymmenestä (32,1 %) työpaikkatapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten vuonna 2021.
  • Yli neljässä työpaikkatapaturmassa kymmenestä (45,1 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys vuonna 2021.

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat vuonna 2021

Työsuoritus kuvaa tapaturmaan joutuneen henkilön täsmällistä toimintaa ennen vahingoittumista. Tulosten mukaan lähes neljä kymmenestä työpaikkatapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (46,4 %) työpaikkatapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,4 %). Lähes joka viides (17,9 %) työpaikkatapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (16,7 %) työpaikkatapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna nelinkertainen määrä työpaikkatapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Poikkeamalla tarkoitetaan viimeisintä tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tapahtumaa ennen vahingoittumista. Naisilla runsas kolmasosa (36,6 %) ja miehillä joka kolmas (33,9 %) työpaikkatapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta. Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Toiseksi yleisin syy oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 19,9 % ja miehillä 15,1 %.

Vahingoittumistavalla kuvataan tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Kolme kymmenestä (32,1 %) työpaikkatapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Tähän viittaavat myös työpaikkatapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Joka viides (22,5 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena.

Vamman laadulla kuvataan työtapaturman aiheuttaneen ruumiinvamman luonnetta. Yli neljässä työpaikkatapaturmassa kymmenestä (45,1 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys. Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (27,8 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (9,0 %). Työpaikkatapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkasivat itsensä työpaikkatapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuivat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Vahingoittuneella ruumiinosalla tarkoitetaan sitä ruumiinosaa, jota tapaturma on ensisijaisesti vahingoittanut. Useampi kuin neljä kymmenestä (41,5 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistui yläraajoihin. Lähes joka kolmas (30,9 %) työpaikkatapaturmista vahingoitti alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Muutos

Työtapaturmat-tilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Työsuoritus
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Vahingoittumistapa
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Vamman laatu
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Vahingoittunut ruumiinosa
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Poikkeama
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2021. ISSN=1797-5999. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
tyotapaturmat@stat.fi
Arto Miettinen
yliaktuaari
029 551 2963

Muut asiantuntijat

Mikko Toiviainen
yliaktuaari
029 551 3589

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.