Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 1,0 miljardia euroa vuoden takaisesta heinä-syyskuussa 2023

Tiedote liittyy aiheisiin:Kansantalous
tiedote | Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2023, 3. vuosineljännes

Muutos

Paikallishallintosektori jaettiin alasektoreihin S13131 Paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto ja S13132 Hyvinvointialuehallinto 1.1.2023. Paikallishallinnon vuoden 2023 tiedot voivat revisioitua tavanomaista enemmän.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat heinä-syyskuussa käyvin hinnoin 1,6 miljardia euroa ja kokonaismenot 2,5 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 3,1 miljardia euroa vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. 

Keskeisiä poimintoja

  • Julkisyhteisöjen rahoitusaseman alijäämä kasvoi vuoden takaisesta ja pieneni edellisestä neljänneksestä.
  • Paikallishallinnon rahoitusasema heikentyi vuoden takaisesta ja edellisestä neljänneksestä.
  • Valtion rahoitusasema parani vuoden takaisesta ja heikentyi edellisestä neljänneksestä.
  • Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat menoja enemmän vuoden takaiseen neljännekseen nähden.
  • Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani vuoden takaisesta neljänneksestä sosiaaliturvamaksujen sekä valtiolta saatujen tulonsiirtojen kasvun myötä.

Valtion paikallishallinnolle maksamat tulonsiirrot sekä valtion tuloverokertymä kasvoivat alkuvuonna 2023

Valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaistulot kasvoivat 3,6 miljardia euroa (23,9%) ja sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 3,3 miljardia euroa (20,4%) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat valtion saamat verotulot ja menoista valtion tulonsiirrot hyvinvointialueille. Tulojen ja menojen erotuksena laskettu valtion nettoluotonotto oli 1,2 miljardia euroa vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

Sote-uudistus muutti paikallishallinnon rahoitusta kasvattamalla paikallishallinnon valtiolta saamaa tulonsiirtoa ja pienentämällä vastaavasti paikallishallinnon saamaa tuloveroa vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Valtion tiedot tarkentuivat erityisesti valtion ja paikallishallinnon välisen tulonsiirron, välituotekäytön sekä investointien osalta.

Paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat ja kokonaistulot pienenivät

Paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat ja kokonaistulot vähentyivät vuoden takaisesta neljänneksestä. Menoista rahamääräisesti eniten kasvoivat välituotekäyttö sekä palkansaajakorvaukset. Kokonaistulojen kehitystä selittää paikallishallinnon sektorien saamien verotulojen vähentyminen ja valtion hyvinvointialueille tekemien tulonsiirtojen painottuminen vuoden 2023 kahdelle ensimmäiselle vuosineljännekselle.

Paikallishallintosektori on vuoden 2023 alusta jakautunut uusiin alasektoreihin: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132). Muutos aiheuttaa aikasarjakatkoksen paikallishallinnon luvuissa. Paikallishallinnon uusien alasektoreiden tiedot tulevat tarkentumaan uusien lähdeaineistojen parantuessa ja tilastovuoden 2023 vuositilinpidon laadinnan yhteydessä.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat 1,0 miljardia euroa (12,3 %) ja kokonaismenot 0,7 miljardia euroa (9,0 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut sekä omaisuustulot. Omaisuustulojen kasvua selittää erityisesti kasvaneet korkotulot. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, joiden nopean kasvun taustalla on suuret indeksikorotukset. Työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) oli 1,0 miljardia euroa vuoden kolmannella neljänneksellä.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot kasvoivat

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat 0,3 miljardia euroa (6,1 %) ja kokonaismenot nousivat 0,15 miljardia euroa (3,1 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut. Lisäksi tulonsiirrot valtiolta ovat yhä korkeat vuoden takaiseen nähden, mutta alemmat kuin edellisellä neljänneksellä. Menojen kasvu selittyy pitkälti rahamääräisten sosiaaliavustusten kasvulla. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,17 miljardia euroa.

Muutos

Paikallishallintosektori jaettiin alasektoreihin S13131 Paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto ja S13132 Hyvinvointialuehallinto 1.1.2023. Paikallishallinnon vuoden 2023 tiedot voivat revisioitua tavanomaista enemmän.
Lue lisää muutoksesta

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen muutos 2023Q3

Tietojen tarkentuminen (revisiot)

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Kausitasoitettu muutos edellisestä neljänneksestä, %

Muutos vuoden takaisesta neljänneksestä, %

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Taloustoimi
  • Sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2023, 3. vuosineljännes. ISSN=1797-9366. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 16.11.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
rahoitus.tilinpito@stat.fi
Elina Ikola
yliaktuaari
029 551 3364

Muut asiantuntijat

Jouni Pulkka
yliaktuaari
029 551 3532

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.