Katsaus perustuu lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin sekä Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, kuten väestö- ja työssäkäyntitilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Tiedot voivat siten hieman poiketa 22.3.2023 julkaistusta ehdokkaiden tausta-analyysistä, jossa ei vielä ollut käytettävissä äänioikeusrekisterin lainvoimaista versiota eikä vuoden 2022 väestötietoja. Tässä katsauksessa äänioikeutettuja tarkastellaan ainoastaan Suomessa asuvien äänioikeutettujen osalta, ellei erikseen toisin mainita. Taustatietoja esitetään laajemmin tietokantataulukoissa StatFin-tietokannassa.

Kaksi kolmasosaa valituista oli istuvia kansanedustajia

Eduskuntaan valituksi tulleista 139 eli 69,5 % istui eduskunnassa myös edellisellä vaalikaudella. Suhteellisesti eniten samoja kansanedustajia on Liike Nytin ohella Vihreällä liitolla (84,6 %) ja Kristillisdemokraateilla (80,0 %). Suhteellisesti vähiten (62,5 %) samoja edustajia valittiin vaalit voittaneesta Kokoomuksesta. Vuosien 2003–2019 eduskuntavaaleissa uudelleenvalittujen istuvien kansanedustajien osuus kaikista valituista vaihteli 58–69 % välillä.

Naisten osuus valituista laski hieman

Eduskuntaan valittiin 92 naista, mikä on 46 % kaikista valituista kansanedustajista. Vuoden 2019 vaaleihin verrattuna naisten osuus laski yhden prosenttiyksikön. Naisten osuus ehdokkaista oli nyt 42,9 %, osuus on kasvanut edellisistä vaaleista 0,9 prosenttiyksikköä. Äänioikeutetuista naisia on enemmistö, eli 51,8 % kaikista äänioikeutetuista ja 51,3 % Suomessa asuvista.

Suhteellisesti eniten naisedustajia on Vasemmistoliitolla, jonka kansanedustajista 81,8 % on naisia. Naiset ovat enemmistönä myös Vihreän liiton, Kristillisdemokraattien ja SDP:n valituista. Lukuun ottamatta Liike Nyt -puoluetta, josta valittiin vain yksi kansanedustaja, pienimmät naisten osuudet valituista ovat RKP:llä (33,3 %) ja Perussuomalaisilla (37,0 %). Puolueista Vasemmistoliitolla, Vihreällä liitolla, Kristillisdemokraateilla ja Perussuomalaisilla naisten osuus valituista on suurempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista. Muilla puolueilla naisten osuus valituksi tulleista on pienempi kuin osuus ehdokkaista.

Suhteellisesti eniten naisia valittiin Lapin (66,7 %), Helsingin (65,2 %) ja Savo-Karjalan (53,3 %) vaalipiireissä. Manner-Suomessa suhteellisesti vähiten naisia valittiin eduskuntaan Vaasan (25 %) ja Pirkanmaan (30 %) vaalipiireissä. Kansanedustajapaikat jakautuivat tasan miesten ja naisten kesken Satakunnan, Hämeen, Keski-Suomen ja Oulun vaalipiireissä.

Valitut keskimäärin 5 vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut

Ehdokkaiden keski-ikä on 45,8 vuotta ja äänioikeutettujen 51,7 vuotta. Kaikkien vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valittujen edustajien keski-ikä on 46,7 vuotta. Valittujen miesten keski-ikä on 47,6 vuotta ja naisten 45,6 vuotta. Sen sijaan äänioikeutetussa väestössä naisten keski-ikä on korkeampi kuin miesten. Kansanedustajaksi valitut naiset ovatkin keskimäärin 7,3 vuotta nuorempia kuin naispuoliset äänioikeutetut, valitut miehet puolestaan 2,8 vuotta nuorempia kuin miespuoliset äänioikeutetut. Alle 40-vuotiaista kansanedustajista 49 % on naisia, mikä vastaa naisten osuutta saman ikäluokan äänioikeutetuista, kun taas yli 60-vuotiaista kansanedustajista naisten osuus on alle 30 %, mutta saman ikäluokan äänioikeutetuista 55 %.

Sisältöä ladataan

Keskimääräistä nuorempia ovat Vasemmistoliiton (keski-ikä 40,2 vuotta), Vihreän liiton (42,3 vuotta) ja Keskustan (44,7 vuotta) valituiksi tulleet kansanedustajat. Puolueista, joista valittiin eduskuntaan useita kansanedustajia, korkein keski-ikä on Kristillisdemokraattien edustajilla (55,6 vuotta).

Valituissa suhteellisesti enemmän ruotsinkielisiä kuin äänioikeutetuissa

Äidinkieleltään suomen- tai saamenkielisten osuus kansanedustajaksi valituista oli 91,5 % ja ruotsinkielisten 7,5 %. Kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90,1 %, ruotsinkielisiä 6,8 % ja muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia 2,8 %. Äänioikeutetuista puolestaan ruotsia puhuu äidinkielenään 5,2 % ja muita kuin kotimaisia kieliä 3,1 %. Vieraskielisten osuus äänioikeutetusta väestöstä on kasvanut tasaisesti vuosien 2011–2023 eduskuntavaaleissa, kun taas vieraskielisten osuus valituista on samalla aikavälillä vaihdellut 0–1,5 % välillä ilman selvää suuntaa.

Valituilla enemmän lapsia kuin äänioikeutetuilla

Keskimäärin eduskuntaan valituilla naisilla on 1,8 ja miehillä 2,2 lasta, kun äänioikeutetuilla naisilla on keskimäärin 1,6 ja miehillä 1,4 lasta. Äänioikeutetuista 35 prosentilla ei ole koskaan ollut tai ei vielä ole omia lapsia, ehdokkaista taas kokonaan lapsettomia on noin 30 %. Eduskuntaan valituista lapsettomia on noin viidennes niin miehistä kuin naisistakin. Lapsettomien pienempää osuutta äänioikeutettuihin verrattuna selittää osin se, että ehdokkaissa ja valituissa on vähemmän alle 30-vuotiaita.

Sisältöä ladataan

Eduskuntaan valittujen koulutustaso jatkaa kasvuaan

Eduskuntaan valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista kolmella neljäsosalla on korkeakouluasteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista korkeakouluasteen tutkinnon on suorittanut noin 53 % ja äänioikeutetuista noin 25 %. Pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevia on enää vain 2 % valituista kansanedustajista. Ehdokkaista pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneita oli alle 7 % ja kaikista äänioikeutetuista noin 21 %. Osin ero on selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella.

Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus äänioikeutetuista on kasvanut vuoden 2011 eduskuntavaaleista reilut 7 prosenttiyksikköä. Kansanedustajiksi valituilla kasvua on samalla aikavälillä peräti 15 prosenttiyksikköä.

Naiset ovat nykyisin koulutetumpia kuin miehet, etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Tämä heijastuu vahvasti myös uuteen eduskuntaan. Naiskansanedustajista korkeakouluasteen tutkinnon on suorittanut lähes 84 % ja mieskansanedustajista vajaa 69 %.

Kansanedustajiksi valittujen tulotaso korkeampi kuin ehdokkaiden

Erot ehdokkaiden, eduskuntaan valittujen ja äänioikeutettujen ikärakenteessa heijastuvat myös eroavaisuuksiin heidän työmarkkina-asemassaan: valituista työllisiä on lähes kaikki (noin 98 %) ja uusistakin kansanedustajista yli 90 %, ehdokkaista lähes 78 % ja äänioikeutetuista hieman yli puolet. Eläkkeellä puolestaan oli äänioikeutetuista lähes kolmannes, mutta ehdokkaana olevista alle 7 %. Eduskuntaan valituista eläkkeellä oli 1,5 %. Viimeisin tilastotieto väestön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden 2021 lopusta.

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli noin 32 400 euroa, äänioikeutettujen puolestaan noin 23 500 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on noin 38 % suurempi kuin äänioikeutettujen. Tätä selittää pitkälti ehdokkaiden korkeampi koulutustaso ja suurempi työelämässä olevien osuus verrattuna äänioikeutettuihin. Kansanedustajiksi valittujen käytettävissä olevien tulojen mediaani oli noin 64 700 euroa vuodessa. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2021. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Äänioikeutettuihin verrattuna eduskuntaan valituilla on noin 2,8-kertaisesti ja ehdokkaisiin verrattuna lähes kaksinkertaisesti rahaa käytettävissään. Osin eroa selittää edellisellä kaudella istuneiden kansanedustajien uudelleenvalinta. Myös uusien kansanedustajien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli kuitenkin noin 50 100 euroa eli noin 1,5-kertainen kaikkiin ehdokkaisiin verrattuna.

Sisältöä ladataan

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään vuoden 2021 tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla on käytettävissä vähintään 43 400 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 10 900 euroa. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu lähes 31 %. Valituista suurin osa eli noin 88 % kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Kun rajataan uudelleenvalitut istuvat kansanedustajat tarkastelun ulkopuolelle, uusistakin kansanedustajista ylimpään tulokymmenykseen yltää noin 60 %.