Vaihtotase

Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 8,4 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,9 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,4 miljardia euroa ylijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 1,4 miljardia euroa alijäämäinen. Palvelutase oli 2,2 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 6 % vuodentakaisesta ja oli 20,6 miljardia euroa. Maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo laski 8 % vuodentakaisesta 19,3 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 6 % vuodentakaisesta ja oli 7,7 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan nousi 19 % vuodentakaisesta 10,0 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,1 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 5,7 miljardia euroa ja ulkomailta Suomeen 5,8 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta on omaisuustuloja. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,1 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen omaisuustuloja maksettiin 5,5 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,4 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 914,2 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 921,9 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli -7,7 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edellisestä neljänneksestä 1,8 miljardilla eurolla. Saamis- ja velkakanta kasvoivat molemmat 3 %. Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Niiden määrä oli 411,8 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (455,3 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa. Niiden määrä oli 39,2 miljardia euroa. Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoituksissa (43,4 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Ensimmäisellä neljänneksellä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 4,2 miljardia euroa. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti eniten muiden sijoitusten muodossa, 8,3 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten portfoliosijoitusten muodossa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sijoittajasektoreittain, yli 50 miljardin euron nettosaamisia oli sosiaaliturvarahastoilla (184,1 mrd. euroa), sijoitusrahastoilla (67,8 mrd. euroa) ja keskuspankilla (79,4 mrd. euroa). Vastaavasti yli 50 miljardin ulkomaisia nettovelkoja oli muilla rahalaitoksilla (178,1 mrd. euroa), yrityksillä (107,3 mrd. euroa) ja valtiolla (71,4 mrd. euroa).