Vaihtotase

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä vaihtotase oli 3,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 3,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 2,0 miljardia euroa alijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,9 miljardia euroa ylijäämäinen toisella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen. Palvelutase oli 2,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 9 % vuodentakaisesta ja oli 20,7 miljardia euroa. Maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo laski 19 % vuodentakaisesta 18,8 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo laski 4 % vuodentakaisesta ja oli 7,5 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan nousi 4 % vuodentakaisesta 10,2 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 2,0 miljardia euroa vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 9,0 miljardia euroa ja ulkomailta Suomeen 6,9 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli omaisuustuloja. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille. 2,1 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen omaisuustuloja maksettiin 6,6 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 8,7 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 933,6 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 925,0 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 8,6 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edellisestä neljänneksestä 7,2 miljardilla eurolla. Saamis- ja velkakanta kasvoivat molemmat 1 %. Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2023 toisella neljänneksellä (422,9 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (453,5 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (47,4 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoituksissa (30,6 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Toisella neljänneksellä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 4,1 miljardia euroa. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti eniten portfoliosijoituksina (2,9 miljardia euroa). Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten suorien sijoitusten muodossa (1,6 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sijoittajasektoreittain, yli 50 miljardin euron nettosaamisia oli sosiaaliturvarahastoilla (188,4 mrd. euroa), keskuspankilla (80,8 mrd. euroa) ja sijoitusrahastoilla (70,5 mrd. euroa). Vastaavasti yli 50 miljardin ulkomaisia nettovelkoja oli muilla rahalaitoksilla (186,5 mrd. euroa), yrityksillä (90,3 mrd. euroa) ja valtiolla (74,6 mrd. euroa).