Palveluiden ulkomaankaupan kehitys

Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä tavaroiden ja palveluiden viennistä ja tuonnista muodostuvan ulkomaankaupan kokonaisviennin arvo kasvoi 18 % vuodentakaisesta ja oli 123 miljardia euroa, kahdentoista kuukauden liukumalla tarkasteltuna. Kokonaistuonnin arvo kasvoi 20 % vuodentakaisesta ja oli 128 miljardia euroa. Samaan aikaan tavaroiden ja palveluiden tase oli 4,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Palveluiden vienti ja tuonti kasvoivat molemmat vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta tuonnin elpyminen on ollut koronapandemian jälkeen nopeampaa kuin viennin, mikä on kasvattanut palvelutaseen alijäämää.

Viimeisen 10 vuoden ajan palvelutase on pysynyt alijäämäisenä. Vuosina 2017–2021 palvelutase pysyi melko tasaisesti noin 2 miljardia alijäämäisenä, mutta vuonna 2022 alijäämä paisui 6 miljardiin euroon.

Palveluiden ulkomaankaupan viennin rakenteessa suurimmat muutokset kymmenessä vuodessa tapahtuivat Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluissa (TTT) , jonka osuus palveluiden viennistä kasvoi 9 prosenttiyksikköä sekä matkailussa, joka laski 9 prosenttiyksikköä. Muiden palveluerien osuuksissa palveluiden kokonaisviennistä ei tarkasteluvälillä tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Vuonna 2022 Yhdysvallat, Ruotsi ja Saksa olivat Suomen suurimmat palveluiden viennin kauppakumppanit. Koronapandemian jälkeen, vuosina 2019-2022, suurimmat muutokset palveluiden viennissä tapahtuivat Yhdysvaltoihin, missä kasvu oli huimat 90 %. Alankomaat seurasi perässä 28 % kasvulla ja Norja 27 % kasvulla.

Palvelutuonnin osalta Ruotsi ja Saksa vahvistivat asemaansa Suomen merkittävimpinä kauppakumppaneina 2019 jälkeen. Palveluiden tuonti Ruotsista ja Saksasta kasvoi 30 % vuosina 2019-2022. Yhdysvallat oli kolmanneksi suurin tuontimaa.

Venäjän osuus palveluiden kokonaistuonnista on laskenut merkittävästi. Vuonna 2019 Venäjän osuus kokonaistuonnista oli noin 3 %, mutta vuonna 2022 sen osuus oli enää yksi prosentti. Kehitys osoittaa Venäjän aseman heikentymiseen palveluiden tuonnissa.

Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut kannattelevat Suomen palveluvientiä

Merkittävin palveluerä viennin osalta Suomen ulkomaankaupalle on Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut (TTT-palvelut). Niiden osuus vuonna 2022 Suomen palveluiden viennistä oli lähes 40 %. TTT-palvelut kääntyivät poikkeukselliseen kolmen peräkkäisen neljänneksen laskuun vuoden 2022 toisen neljänneksen jälkeen, minkä aikana viennin arvo laski yli miljardi euroa, 12 kuukauden liukumalla tarkasteltuna. Tällä on huomattava merkitys palveluiden ulkomaankauppaan ja palvelutaseeseen, joka on sukeltanut samaan aikaan.

TTT-palveluiden osuus tavaroiden ja palveuiden kokonaistuonnista 12 kuukauden liukumalla tarkasteltuna kasvoi vuoden 2019 jälkeen 6 prosenttiyksikköä. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä palveluiden viennistä yli kolmasosa tuli TTT-palveluista (12 miljardia euroa). Taso laski vuoden 2022 huipusta lähes miljardin.

Koronapandemia kolhi TTT-palveluita kohtuullisen vähän ja kasvu kääntyi laskuun vain yhdellä neljänneksellä. Vuosien 2019 ja 2022 ensimmäisten neljännesten välillä TTT-palveluiden osuus palveluiden kokonaisviennistä kasvoi 27 prosentin osuudesta 36 prosenttiin ja samalla arvo kasvoi yli 5 miljardia euroa. Kasvusta suurin osa, 57 %, tuli muista tietokoneisiin liittyvistä palveluista ja 43 % tietokoneohjelmistoista. Palveluerän sisällä tietokoneohjelmistojen viennin osuus kasvoi 10 prosenttiyksikköä ja muiden tietokoneisiin liittyvien palveluiden osuus väheni 10 prosenttiyksikköä.

Suurimmat vienti maat vuonna 2022 olivat Yhdysvallat, Ruotsi ja Saksa. Tuonnin puolella Irlanti, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Korona kuritti matkailua

Koronapandemia vaikutti merkittävästi matkailun ja kuljetuksen palveluiden vientiin. Näiden palveluerien arvot alenivat voimakkaasti vuoden 2019 neljännestä neljänneksestä vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen asti 12 kk liukuvalla summalla tarkasteltuna.

Koronapandemia aiheutti matkailun viennin pysähtymisen vuoden 2020 alussa. Ensimmäisen koronavuoden aikana matkailun viennin arvo laski 86 % eli 2,8 miljardia euroa.

Matkailun viennin elpyminen alkoi vuoden 2021 toisella neljänneksellä, ja vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen mennessä sen arvo oli palautunut 72 prosenttiin koronapandemiaa edeltäneestä tasosta. Pandemian aikana matkailun osuus tavaroiden ja palveluiden kokonaisviennistä laski 4 prosenttiyksikköä ja oli 2023 ensimmäiseen neljännekseen mennessä 7 %tavaroiden ja palveluiden kokonaisviennistä. Matkailun arvo on samalla laskenut 1,2 miljardia euroa, 2,1 miljardiin euroon.

Ennen koronaa matkailun merkittävimmät vientimaat olivat Venäjä (20 % matkailun viennistä), Saksa (11 %) ja Kiina (8 %). Koronan aikana matkailun vienti Venäjälle ja Kiinaan laski yli 80 % ja vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä merkittävimmät matkailupalveluiden vientimaat olivat Saksa, Ranska ja Viro. Vienti painottui Eurooppaan, muodostaen yli 80 % matkailun viennistä. Aasian matkailun vienti laski vuoden 2019 tasosta 9 prosenttiyksikköä ja sen osuus matkailun viennistä oli vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä enää 7 %.

Matkailun tuonti laski koronan iskettyä 2020 ensimmäisen neljänneksen ja 2021 toisen neljänneksen välillä 90 %, eli 4,5 miljardia euroa. 2021 toisen neljänneksen jälkeen matkailun tuonti alkoi elpyä, mutta se oli vielä vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 9 % alhaisempi koronaa edeltäneeseen tasoon verrattuna. Matkailun tuonnin suurimmat maat säilyivät ennallaan: Espanja, Thaimaa ja Viro. Nämä kolme maata vastasivat lähes puolesta matkailutuonnista.

Ilmailu- ja meriliikenteen laskun vaikutus kuljetuspalveluihin

Kuljetuksen palveluerässä tapahtunut poikkeuksellinen lasku johtui ilmaliikenteen ja meriliikenteen kuljetusten vähentymisestä.

Kuljetuspalveluiden viennissä ja tuonnissa tapahtui huomattava 70 %, lasku vuoden 2019 viimeisestä neljänneksestä vuoden 2021 ensimmäiselle neljännekselle. Kuljetusvienti laski yhteensä 2,1 miljardia euroa ja kuljetustuonti 1,2 miljardia euroa.

Kuljetuksen viennin ja tuonnin romahdukset johtuivat hyvin suurilta osin ilmaliikenteen pysähtymisestä. Viennin osalta ilmaliikenteen varovainen nousu alkoi 2021 toisella neljänneksellä, mutta viennin taso ei ollut palautunut entiselle tasolleen 2023 ensimmäiselle neljännekselle mennessä. Ilmaliikenteen vienti oli silloin 300 miljoonaa euroa eli 15 % matalammalla kuin ennen koronaa.

Pandemian aikana meriliikenteen vienti laski kolmanneksen, tuonti kymmenesosan. Vienti alkoi elpyä vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä ja nousi aiempaa korkeammalle tasolle vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana.

Kuljetuksen tuonnin arvo oli 1,6 miljardia euroa korkeammalla kuin ennen koronaa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Samaan aikaan kuljetuksen tuonnin arvosta 3,3 miljardia euroa tuli Euroopasta. Tuonti nousi kolmanneksen vuoden 2021 alun jälkeen, kasvusta viidesosa tuli Norjasta. Samalla Aasian osuus kuljetuspalveluiden tuonnissa laski 5 prosenttiyksikköä 21 prosenttiin. Tuonti Venäjältä laski kaksikolmasosaa.

Kuljetusviennistä 74 % tuli Euroopasta ja 20 % tuli Aasiasta. Euroopassa vienti kasvoi eniten Saksaan (110 miljoonaa euroa) ja Norjaan (70 miljoonaa euroa). Aasian kasvusta 65 % tuli Singaporesta (120 miljoonaa euroa).

Muut liike-elämän palvelut kasvussa koronan jälkeen

Muut liike-elämän palvelut muodostuvat, tutkimus- ja kehityspalveluista, asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluista sekä teknisistä, kaupankäyntiin liittyvistä ja muista liike-elämän palveluista.

Viennissä muut liike-elämän palvelut pysyivät tasaisena vuosina 2017–2019, kuuden miljardin euron tuntumassa. Koronan laski vientiä, mutta vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen jälkeen viennin taso kasvoi kolmasosalla vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen. Viennistä 55 % tuli teknisistä, kaupankäyntiin liittyvistä ja muista liike-elämän palveluista.

Muiden liike-elämän palveluiden tuonti hidastui koronan aikana ja pysyi 12 miljardin euron tuntumassa vuoden 2021 loppuun asti. Tämän jälkeen kasvu oli nopeaa vuoden 2023 ensimmäiselle neljännekselle, lähes 3 miljardia euroa.

Suurimmat vaikutukset palvelutaseeseen

TTT-palvelut kirjaimellisesti pitävät Suomen palvelutasetta pinnalla. TTT-palveluiden ja muiden liike-elämän palveluiden taseiden kehitys olivat kuin toistensa peilikuvat 2022 toiselle neljännekselle asti, kunnes TTT-palveluiden ylijäämä kääntyi laskuun.

Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä muiden liike-elämän palveluiden alijäämästä selittää 36 % tutkimus- ja kehityspalvelut, 24 % asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut ja 40 % tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut.

Matkailun alijäämä kasvoi koronan aikana 1,7 miljardista eurosta vuoden 2023 ensimmäiselle neljännekselle 2,3 miljardiin euroon. Sen osuus palvelutaseen alijäämästä oli kolmasosa. Matkailun tase kävi lähes ylijäämäisenä koronan aikana matkailun pysähtyessä, mutta repesi jälleen 2021 vuoden lopulla reilusti alijäämäiseksi.

Kuljetuksen osuus palvelutaseen alijäämästä oli 40 % vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Kuljetuksen alijäämä on lähes kaksinkertaistunut 2020 toisen neljänneksen jälkeen.

Palvelutasetta laskeva palveluiden tuonti ei ole vain negatiivinen asia, esimerkiksi muiden liike-elämän palveluiden tuonti mahdollistaa TTT-palveluiden vientiä.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ulkomaankauppaan

Venäjä on perinteisesti ollut merkittävä kauppakumppani Suomelle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin osaltaan vähentänyt Venäjän kanssa käydyn kaupan osuutta Suomen ulkomaankaupasta sekä tavaroissa ja palveluissa että viennissä ja tuonnissa. Vaikka hyökkäys Ukrainaan on lähes tyrehdyttänyt kaupankäynnin, on Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina laskenut käytännössä koko kymmenen vuoden tarkastelujakson ajan. Ainoastaan vuonna 2021 alkanut inflaatio on kasvattanut Venäjän tuontia jossain määrin kyseisellä aikavälillä. Viennissä vastaavaa inflaation aiheuttamaa kasvua ei ollut nähtävissä.

Tuotteittain tarkasteltuna hyökkäyksen vaikutukset ovat näkyneet euromääräisesti selkeimmin tavarakaupassa. Tullin julkaisemassa katsauksessa energiatuotteiden ulkomaankauppa vuonna 2022 todetaan raakaöljyn tuonnin tyrehtyminen Venäjältä ja korvaantuminen mm. norjalaisella raakaöljyllä. Tarkemmin tarkasteltuna Tullin tilastoista käy ilmi, että Venäjän osuus raakaöljytuotteet sisältävän CN2-luokan 27 tuonnista, on romahtanut noin viidestäkymmenestä prosentista yhteen prosenttiin hyökkäyssodan alettua neljännestasolla tarkasteltuna.

Energian tuonnin kasvu vuonna 2022 oli suurin syy tavaroiden ja palveluiden ennätykselliselle alijäämälle. Vastaava ilmiö oli havaittavissa energiakriisin myötä myös muissa EU-maissa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei tuonut suuria muutoksia Venäjän palvelukauppaan, koska merkittävin erä eli tulot matkailusta romahtivat jo vuonna 2020 koronan myötä. On kuitenkin huomattava, että matkailu muihin maihin on elpynyt huomattavasti ripeämmin koronarajoitusten päätyttyä. Vastaavasti myös aasialaisten matkailusta Suomeen saadut tulot ovat jääneet koronaa edeltävää tasoa alhaisemmiksi. Venäjän ilmatilan sulkeminen ja sitä kautta lentomatkan pidentyminen voivat omalta osaltaan selittää ilmiötä. Toinen huomionarvoinen asia on, että venäläisten matkailu Suomeen väheni selkeästi jo vuonna 2015 samoihin aikoihin Itä-Ukrainan konfliktin, Krimin valtauksen ja ruplan arvon romahduksen kanssa.

Venäjän hyökkäyksen vaikutukset, kuten öljyn poikkeukselliset hinnat ja vaikutukset matkailuun ja kuljetukseen, ovat olleet tekijöinä Suomen tavaroiden ja palveluiden taseen historiallisen alijäämän muodostumisessa.

Suomen ja Venäjän välisen ulkomaankaupan rakenne

Tavaroiden osuus Venäjän kokonaisviennistä ennen koronaa oli noin 70 %. Koronan aikana osuus nousi lähelle 90 %. Hyökkäyssodan alettua tavaroiden vienti tippui 45 %, 1,8 miljardiin euroon. Tuonnissa yli 90 % kokonaiskaupasta on ollut tavaroita. Taso tippui vuoden 2022 aikana 30 %, 5,6 miljardiin.

Venäjän kaupan rakennetta ja merkitystä Suomen kansataloudelle on tarkasteltu syvemmin Tieto ja Trendit -artikkelissa Venäjän merkitys vientimarkkinana supistunut jo vuosia – tuonti tärkeämpää.

Vielä vuonna 2013 Venäjä oli palveluiden viennissä Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani. Venäjän osuus palveluiden kokonaisviennistä oli 10 %, eli 1,9 miljardia euroa. Vuoteen 2022 mennessä Venäjän vienti laski sijalle 19 ollen vain 1,3 % palveluiden kokonaisviennistä. Palveluvienti Venäjälle laski 1,5 miljardista eurosta vuonna 2013 lähes viidesosaan, eli 420 miljoonaan euroon vuonna 2022. Hyökkäyssodan alettua palveluiden kokonaisvienti laski 44 % vuoden 2022 ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Palveluiden tuonnin kehitys Venäjälle oli samankaltainen viennin kehityksen kanssa. Vuonna 2013 palveluiden tuonti Venäjältä oli 840 miljoonaa euroa, mikä oli 3,6 % palveluiden kokonaistuonnista Suomeen. Vuoteen 2022 mennessä Venäjän palvelutuonti laski noin kolmannekseen, 266 miljoonaan euroon, minkä seurauksena Venäjän osuus palveluiden kokonaistuonnista oli enää alle prosentin. Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä palveluiden tuonti Venäjältä laski 40 %, 300 miljoonasta eurosta 180 miljoonaan euroon.

Matkailu kattoi yli puolet palveluiden viennistä Venäjälle vuosina 2013–2019. Koronan myötä matkailun osuus putosi kuuteen prosenttiin vuonna 2021, mutta nousi 35 prosenttiin vuonna 2022. Matkailun viennin taso laski vuoden 2019 1,2 miljardista eurosta vuoden 2022 350 miljardiin euroon. Venäläisten matkailu Suomeen ei kuitenkaan ole täysin loppunut, vaan vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä matkailuvienti Venäjälle oli 122 miljoonaa euroa, mikä merkkaa kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tässä venäläisten matkailulla viitataan Venäjän kansantalouteen kuuluvien henkilöiden rahankäyttöön Suomessa. Matkailu kattaa vain alle vuoden kestävät matkat.

Toinen merkittävä palveluiden vientierä Venäjälle on TTT-palvelut. Niiden osuus ohitti matkailun Venäjän palveluviennin suurimpana eränä vuonna 2020. Vuonna 2022, TTT-palvelut muodostivat jo lähes puolet Venäjän palveluviennistä. Huomionarvoista kuitenkin on, että euromääräinen TTT-palvelujen vienti Venäjälle on pudonnut vuoden 2022 aikana ja lasku on jatkunut vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna.

Muita mainittavia palveluviennin eriä Venäjälle ovat kuljetus sekä tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut, joiden osuus Venäjän palveluviennistä on ollut noin kymmenen prosentin luokkaa tarkasteluajanjaksolla.

Palveluiden tuonti Venäjältä on ollut selkeästi vientiä vähäisempää. Palveluerittäin tarkasteltuna Venäjän tuontia dominoinut kuljetus romahti koronan aikana ja painui laskuun pienen elpymisen jälkeen hyökkäyssodan alettua. Kuljetuksen tuonnin maittaisen allokoinnin laadussa voi kuitenkin olla haasteita, koska luvut tuotetaan perustuen tavarakauppaan tehtävään CIF-FOB-muunnokseen. Menetelmässä tuonnin tavaroiden lähetysmaa määrittää palveluiden vastapuolimaan, jolloin esimerkiksi kaikki rajat ylittävään Venäjältä tulevaan tavaratuontiin liittyvä kuljetustuonti olisi venäläistä tarkasteluvälin vuosina 2013-2019. Vuodesta 2020 alkaen kuljetuksen tuonnin allokoinnin menetelmää on muutettu, mikä vähentää Venäjän tuonnin vertailukelpoisuutta.