Suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista henkilöistä oli ainoastaan pienituloisia

Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksikin riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia. Suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista henkilöistä oli ainoastaan pienituloisia, 414 000 henkilöä eli 7,6 % kotitalousväestöstä. Ainoastaan vajaatyöllisiä oli 143 000 henkilöä eli 2,6 %, ja samanaikaisesti pienituloisia ja vajaatyöllisiä 162 000 henkilöä eli 3,0 % kotitalousväestöstä. Vain pieni osa, noin 1 % kotitalousväestöstä kuului kotitalouteen, jossa esiintyi vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2020 kaikista kotitalousväestöön kuuluvista miehistä 14,1 % ja naisista 14,3 %. Iän mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriski oli yleisintä nuorilla 18–24-vuotiailla henkilöillä. Heistä 30,3 % oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Vanhimmista, 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 18,6 %. Muissa aikuisikäryhmissä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden osuudet olivat 10–14 % välillä. Alle 18-vuotiaista lapsista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 13,1 % vuonna 2020.

Ikäryhmittäin sukupuolten välillä oli selviä eroja köyhyys- tai syrjäytymisriskissä verrattuna koko kotitalousväestöön. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien naisten osuudet olivat suuremmat kuin miesten osuudet 18–24-vuotiaiden ja toisaalta vanhimpien 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Sitä vastoin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien miesten osuudet olivat suuremmat muissa aikuisikäryhmissä.

Vuonna 2020 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden lukumäärä pieneni 10,3 % edellisvuodesta. Muutokseen vaikutti merkittävimmin samanaikaisesti pienituloisiin ja vajaatyöllisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden määrän pieneneminen.