Tutkimusosuuksien päivitys

Tutkimusosuudet eli ajankäyttökertoimet päivitettiin perustuen yliopistoille suunnattuun tiedonkeruuseen. Tiedonkeruussa kysyttiin yliopistojen kalenterivuoden 2021 koko henkilöstön ajankäytön seuranta- ja suunnitelmatietoja, joista käy ilmi tutkimustyöhön ja muuhun työhön kohdentuvat työtunnit. Kaikki yliopistot vastasivat tiedonkeruuseen.

Päivityksen avulla pystytään ottamaan huomioon henkilöstöryhmä- ja tieteenalakohtaiset muutokset työajan kohdentumisessa tutkimukseen. Kokonaistasolla vuoden 2021 päivitetyt ajankäyttökertoimet vaikuttivat hyvin maltillisesti tutkimustyövuosiin ja tutkimusmenoihin. Henkilöstöryhmä- ja tieteenalakohtaisesti päivityksellä oli kuitenkin merkittäviäkin vaikutuksia.

Yliopistojen koko henkilöstöstä tutkimushenkilöstön muodostavat ne ammattinimikkeet, joiden työajasta vähintään 10 % kohdistuu tutkimukseen, nämä ammattinimikkeet päivitettiin ajankäyttökertoimien päivityksen yhteydessä. Tutkimushenkilöstö jakautuu tutkijoihin ja muuhun t&k-henkilöstöön. Ajankäyttökertoimien päivityksen yhteydessä tutkijoiden määrittelemiseksi otettiin käyttöön tutkijanuraportaat ja tutkijanuraporraskohtaiset ajankäyttökertoimet tutkimustyövuosien laskemiseksi.

Tutkijanuraportaiden kautta määritellään ajankäyttökertoimet neljälle tutkijanuraportaalle sekä tuntiopettajille. Ensimmäiseen tutkijanuraportaaseen kuuluu pääsääntöisesti tohtorintutkintoa suorittavia tutkijakoulutettavia ja nuorempia tutkijoita. Toiseen tutkijanuraportaaseen kuuluu muun muassa tutkijatohtoreita, toisen ja korkeampien tutkijanuraportaiden mukaiset tehtävät edellyttävät pääsääntöisesti tohtorin tutkintoa. Kolmannelle tutkijanuraportaalle tyypillisiä tehtäviä ovat yliopistonlehtori, erikoistutkijan ja yliopistontutkijan tehtävät. Neljännellä tutkijanuraportaalle sijoittuvat professorit, tutkimusjohtajat ja muut kaikkein vaativimpia opetus- ja tutkimustehtäviä sisältävät ammattinimikkeet.

Muuhun tutkimushenkilöstöön kuuluu pääasiassa tutkimuksen avustavaa- ja atk-henkilöstöä. Muun t&k-henkilöstön tutkimustyövuosien laskemiseksi käytetään aiemmin koko tutkimushenkilöstölle hyödynnettyjä virkaryhmäkohtaisia ajankäyttökertoimia. Tutkijanuraporrasperusteisen tutkijoiden määrittelyn vaikutuksesta tutkimushenkilöstön rakenteessa tutkijoiden määrä laski 2,4 % ja vastaavasti muun t&k-henkilöstön määrä nousi 8,7 %.

Yliopistojen tutkimushenkilöstön tutkimusosuudet 2021 ja 2017

Ajankäyttökerroin kertoo kunkin tieteenalan ja henkilöstöryhmän tutkimusosuuden eli sen osuuden työajasta, joka kohdentuu tutkimukseen. Yksittäisen henkilöstöryhmän ja tieteenalakohtaisen ajankäyttökertoimen vaikutus kokonaistason tutkimustyövuosiin vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon kyseiselle ryhmälle kohdistuu henkilötyövuosia. Tätä kautta henkilöstörakenteiden muutokset vaikuttavat osaltaan tutkimustyövuosien määrään.

Yliopistojen tutkimushenkilöstön tutkimusosuudet, % vuonna 2021

Sisältöä ladataan

Yliopistojen tutkimushenkilöstön tutkimusosuudet, % vuonna 2017

Sisältöä ladataan

Vaikutus tilastovuoden 2021 tutkimustyövuosiin kokonaistasolla

Vuonna 2021 yliopistoissa tehtiin yhteensä 13 685,6 tutkimustyövuotta, vuoteen 2020 verrattuna tutkimustyövuodet laskivat yli 300 työvuodella. Ajankäyttökertoimien päivityksen vaikutus tutkimustyövuosien määrään oli kuitenkin maltillisesti nostava. Tutkijanuraportaisiin perustuvassa laskennassa tutkimustyövuodet nousivat 1,1 % ja vanhassa virkaryhmäperusteisessa laskennassa nousua oli 0,3 % verrattuna vuoden 2017 ajankäyttökertoimilla laskettuihin tutkimustyövuosiin.

Vaikutukset vuoden 2021 tutkimustyövuosiin henkilöstöryhmä- ja tieteenalakohtaisesti

Henkilöstöryhmäkohtaisesti merkittävin muutos uusista ajankäyttökertoimista on muun t&k-henkilöstön tutkimusosuuden voimakas nousu. Muun t&k-henkilöstön tutkimusosuuden vaihteluväli tieteenaloittain vähäni huomattavasti vuoden 2021 osuuksien sijoittuessa välille 70–80 %, kun vuoden 2017 ajankäyttökertoimissa vaihteluväli oli 54–74 %. Muun t&k-henkilöstön tutkimustyövuodet nousivat 19,5 % vuoden 2021 tilastoinnissa ajankäyttökertoimien päivityksen vaikutuksesta.

Tutkijoiden osalta ajankäyttökertoimien päivityksen vaikutukset jäivät muuta t&k-henkilöstöä pienemmiksi. Kokonaistasolla tutkijoiden tutkimustyövuodet laskivat 2,2 %. Toisen ja neljännen tutkijanuraportaan sekä tuntiopettajien tutkimusosuudet laskivat, huomioiden henkilötyövuosien jakauman eri tieteenaloihin. Ensimmäisen ja kolmannen tutkijanuraportaan tutkimusosuudet puolestaan kasvoivat. Tutkijoiden tutkimustyövuodet muodostavat valtaosan koko tutkimushenkilöstön tutkimustyövuosista. Tämän vuoksi kokonaistason tutkimustyövuodet kasvoivat maltillisesti 1,1 % muun t&k-henkilöstön tutkimustyövuosien voimakkaasta kasvusta huolimatta.

Tieteenalakohtaisesti merkittävimmät tutkimusosuuden muutokset tapahtuivat maatalous- ja metsätieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä. Maatalous- ja metsätieteissä vuoden 2021 tutkimustyövuodet laskivat 13,9 % perustuen tutkijoiden ajankäyttökertoimien melko voimakkaaseen laskuun. Lääke- ja terveystieteissä tutkimustyövuodet nousivat 10,0 % sekä tutkijoiden että muun t&k-henkilöstön ajankäyttökertoimien vaikutuksesta. Muun t&k-henkilöstön tutkimusosuus nousi erityisen voimakkaasti lääke- ja terveystieteissä. Muilla tieteenaloilla ajankäyttökertoimien vaikutukset tutkimustyövuosiin olivat maltillisempia. Luonnontieteissä vaikutus oli 1,9 %, tekniikassa -0,4 %, yhteiskuntatieteissä -2,1 % ja humanistisissa tieteissä -2,0 %.