Opiskelijoiden työllisyysaste kasvoi vuonna 2022

tiedote | Työssäkäynti 2022

Korjaus

Alueryhmittelyä "EUn alueluokitus NUTS tunnuksineen 2024" on korjattu.
Lue lisää korjauksesta

Korjaus

Työssäkäyntitilaston tiedotetta ja tietokantataulukoita on korjattu vuoden 2021 tietojen osalta.
Lue lisää korjauksesta

Tilastokeskuksen mukaan opiskelijoiden työllisyysaste kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna. 18–64-vuotiaita opiskelijoita oli 566 000, joista 311 000 eli yli puolet kävi opintojen ohella töissä. Opiskelujen ohessa työskentely kasvoi eniten ammattikorkeakoulututkintoa suorittavilla opiskelijoilla, joiden työllisyysaste kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä.

Keskeisiä poimintoja

  • 18–64-vuotiaiden opiskelijoiden työllisyysaste oli 55,0 % vuonna 2022.
  • Naisopiskelijoiden työllisyysaste oli 58,2 % ja miesopiskelijoiden 51,0 %.
  • Työskentely opintojen ohessa oli yleisintä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alojen opiskelijoilla.

Naiset kävivät miehiä yleisemmin opiskelujen ohessa töissä

Naisista 58,2 %:lla ja miehistä 51,0 %:lla oli ansiotyö opintojen ohessa vuonna 2022. Naiset kävivät miehiä yleisemmin töissä ammatillisen peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen, erikoisammattitutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon sekä alemman korkeakoulututkinnon ja lisensiaatintutkinnon opiskelun ohessa.

Opiskelujen ohessa työskentely yleistyy iän myötä. 18-vuotiaista opiskelijoista 33,7 % kävi töissä ja 25-vuotiaista 57,5 %. 30-vuotiaiden opiskelijoiden työllisyysaste oli 63,1 % ja 40-vuotiaiden 70,9 %. Iältään 45–64-vuotiaiden opiskelijoiden työllisyysaste oli 71,0 %.

Opiskelijoiden työssäkäynnissä eroja koulutusaloittain ja alueittain

Työskentely opintojen ohessa oli yleisintä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alojen opiskelijoilla, joista työssäkäyviä oli 66,7 %. Terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoista 64,1 %:lla ja kasvatusalojen opiskelijoista 60,9 %:lla oli ansiotyö vuoden 2022 lopussa. Työskentely opintojen ohessa oli puolestaan vähäisintä yleissivistävän koulutuksen (34,7 %), humanististen ja taidealojen (47,4 %) sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (49,0 %) alojen opiskelijoilla.

Opintojen ohessa työskenneltiin suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla (61,0 %), Lapissa (58,1 %) sekä Keski-Pohjanmaalla (58,0 %) ja suhteellisesti vähiten Etelä-Karjalassa (46,8 %), Pohjois-Karjalassa (47,6 %) sekä Keski-Suomessa (49,3 %).

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutusala
  • Koulutusaste
  • Alue
  • Koulutuksen tyyppi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutusaste
  • Alue
  • Koulutuksen tyyppi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutusaste
  • Ikä
  • Koulutuksen tyyppi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2022. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
tyossakaynti@stat.fi
Elina Pelkonen
yliaktuaari
029 551 3011

Muut asiantuntijat

Aleksi Neuvonen
yliaktuaari
029 551 3009

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.