Aiheet
Työ, palkat ja toimeentuloVäestö ja yhteiskunta

Suomessa oli vuonna 2022 ennätyksellisen paljon työpaikkoja

tiedote | Työssäkäynti 2022

Muutos

Tilaston julkistus aikaistui.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 2 424 000 työpaikkaa vuoden 2022 lopussa, mikä oli 46 000 enemmän kuin vuonna 2021. Työpaikkoja oli 2,0 % enemmän kuin minään aikaisempana vuonna. Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2022 eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, joka on selvästi työllistävin toimiala Suomessa.

Keskeisiä poimintoja

  • Toimialoittain tarkasteltuna terveys- ja sosiaalipalveluissa oli eniten työpaikkoja vuonna 2022, teollisuudessa toiseksi eniten ja tukku- ja vähittäiskaupassa kolmanneksi eniten.
  • Työpaikkojen määrä kasvoi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa ja laski eniten teollisuudessa vuodesta 2007 vuoteen 2022.
  • Työpaikkojen määrän kasvuun vuonna 2022 vaikutti erityisesti uusien työpaikkojen syntyminen suurimpiin kuntiin.

Terveys- ja sosiaalipalveluista on tullut selvästi eniten työllistävä toimiala

Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2022 eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa (8 400), hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (6 400), informaatiossa ja viestinnässä (6 200) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (5 500). Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä etenkin kuljetuksessa ja varastoinnissa työpaikkojen lukumäärä oli vuonna 2022 yhä pienempi kuin ennen koronapandemiaa. Kuljetuksessa ja varastoinnissa oli 7,4 % vähemmän työpaikkoja kuin vuonna 2019 ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 4,6 %.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna terveys- ja sosiaalipalveluista on tullut selvästi työllistävin toimiala Suomessa. Vuoden 2022 lopussa terveys- ja sosiaalipalveluissa oli 430 000 työpaikkaa, mikä oli 22,3 % enemmän kuin vuonna 2007, josta asti nykyisin käytössä olevalla toimialaluokituksella on tuotettu tietoja. Tarkemmalla toimialatasolla tarkasteltuna työpaikkojen määrä kasvoi terveys- ja sosiaalipalveluissa sosiaalihuollon avopalveluissa (38 700) sekä sosiaalihuollon laitospalveluissa (31 100) huomattavasti enemmän kuin terveyspalveluissa (8 600) vuodesta 2007 vuoteen 2022.

Toiseksi eniten työpaikkoja oli teollisuudessa (307 000) vuonna 2022. Toisin kuin terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa työpaikkojen määrä laski 22,8 % vuodesta 2007 vuoteen 2022. Eniten työpaikkojen määrä laski teollisuudessa tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa (-17 700), paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa (-10 100), sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksessa (-9 900) sekä metallituotteiden valmistuksessa (-9 500).

Vaakapylväskuvio työpaikoista toimialoittain vuonna 2007 ja 2022. Vuonna 2022 työpaikkoja oli eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa ja toiseksi eniten teollisuudessa. Vuonna 2007 työpaikkoja oli eniten teollisuudessa.

Suhteellisesti eniten työpaikkojen määrä nousi vuodesta 2007 vuoteen 2022 hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (38,9 %) sekä informaatiossa ja viestinnässä (33,7 %), jos ei oteta huomioon pienimpiä toimialoja. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa työpaikkojen määrä kasvoi tarkemmalla toimialatasolla tarkasteltuna eniten työllistämistoiminnassa (27 600) ja kiinteistön- ja maisemanhoidossa (17 500). Informaatiossa ja viestinnässä työpaikkojen määrä kasvoi etenkin ohjelmistoissa, konsultoinnissa ja siihen liittyvässä toiminnassa (30 900). Suhteellisesti eniten työpaikkojen määrä laski vuodesta 2007 vuoteen 2022 maa-, metsä- ja kalataloudessa (-36,3 %).

Suurimmissa kunnissa työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Vantaalla

Työpaikkojen määrä kasvoi lähes joka toisessa kunnassa vuonna 2022. Monissa niissä muutos oli kuitenkin hyvin pieni. Yli 50 000 asukkaan kunnissa, joita oli kaksikymmentäyksi vuonna 2022, työpaikkojen määrä nousi kaikissa muissa paitsi Kouvolassa. Yhteensä työpaikkojen määrä kasvoi niissä 45 400:lla, kun taas koko maan kasvu oli 46 400.

Suhteellisesti eniten työpaikkojen määrä nousi suurimmissa kunnissa Vantaalla (7,1 %), Rovaniemellä (4,7 %), Espoossa (4,4 %) ja Tampereella (4,1 %) vuonna 2022. Vantaalla työpaikkojen määrä kasvoi toimialoittain tarkasteltuna eniten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa. Koronapandemiaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna Vantaalla oli 3,3 % enemmän työpaikkoja vuonna 2022. Etenkin ilmaliikenteessä Vantaalla oli kuitenkin selvästi vähemmän työpaikkoja (-21,2 %) vuonna 2022 kuin vuonna 2019.

Vaakapylväskuvio työpaikkojen määrän suhteellisesta muutoksesta suurimmissa kunnissa. Vuonna 2022 työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Vantaalla.

Toimialoista, joissa työpaikkojen määrä kasvoi eniten koko maassa vuonna 2022, varsinkin informaatiossa ja viestinnässä työpaikkojen määrä kasvu keskittyi muutamaan suurimpaan kuntaan: Helsinkiin, Espooseen, Tampereelle, Ouluun, Turkuun ja Jyväskylään. Yhteensä työpaikkojen määrän kasvu informaatiossa ja viestinnässä käsitti niissä 89,9 % koko maan nettokasvusta. Kaikista informaation ja viestinnän työpaikoista 80,0 % sijaitsi kyseisissä kaupungeissa vuonna 2022.

Suurimmista kunnista Helsingissä korkein työpaikkaomavaraisuusaste

Työpaikkaomavaraisuusaste, eli alueella olevat työpaikat jaettuna alueella asuvilla työllisillä, oli vuonna 2022 korkein Maarianhaminassa (175,2 %), Harjavallassa (153,9 %), Pietarsaaressa (136,8 %), Vieremällä (136,2 %), Pyhännällä (134,6 %), Keiteleessä (132,5 %) ja Helsingissä (132,2 %). Matalin se oli Lemlandissa (35,8 %) ja Lemillä (38,9 %). Yli 50 000 asukkaan kunnissa työpaikkaomavaraisuusaste oli Helsingin jälkeen korkein Vaasassa (124,8 %), Turussa (121,8 %) ja Tampereella (118,7 %).

Työpaikkaomavaraisuus oli yli sata prosenttia 68 kunnassa vuonna 2022. Kaikissa muissa yli 50 000 asukkaan kunnissa työpaikkaomavaraisuus oli yli sata, paitsi Rovaniemellä (98,3 %), Kouvolassa (96,2 %), Espoossa (92,3 %), Porvoossa (91,6 %) ja Salossa (88,9 %). Alle kuuteenkymmeneen prosenttiin työpaikkaomavaraisuus jäi 39 kunnassa. Niihin lukeutuivat useat pienet Ahvenanmaan kunnat sekä monet kaupunkiseutujen kehyskunnat, kuten Kauniainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kangasala, Masku ja Mustasaari. Näistä kunnista pendelöidään paljon naapurikuntiin.

Muutos

Tilaston julkistus aikaistui.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Sukupuoli
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Työnantajasektori
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Koulutusaste
  • Työpaikan alue
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ammattiasema
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Toimiala
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Pendelöinti
  • Koulutusaste
  • Ikä
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutusaste
  • Pendelöinti
  • Ikä
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Alue
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Palvelusähköposti
tyossakaynti@stat.fi
Jukka Tapio
yliaktuaari
029 551 3429
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.