Päästöt laskivat edellisvuodesta

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2023 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 10 % edellisvuodesta ja olivat 43 % pienemmät kuin vuonna 1990. Kokonaispäästöissä ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä ja poistumia, ellei tästä ole erikseen mainintaa.

Energiasektori oli suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa muodostaen 70 % (28,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2023. Sektorin päästöt vähenivät 13 % (4,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edellisvuodesta. Tähän vaikutti erityisesti kivihiilen ja turpeen käytön lasku: kivihiilen polton päästöt vähenivät 2,1 ja turpeen polton päästöt 1,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta. Tämä oli pääasiassa seurausta sähköntuotantorakenteen muutoksesta ydin- sekä vesi- ja tuulivoiman tuotannon kasvaessa. Lisätietoa energiankulutuksen kehityksestä on saatavilla energiatilastojen 16.12.2024 julkistetusta katsauksesta.

Teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö -sektorin päästöt (ml. F-kaasut) olivat 4,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2023, ja ne laskivat 5 % edeltävästä vuodesta lähinnä sementin tuotannon laskun ja typpihapon tuotantoprosessien uudistusten myötä.

Maatalous -sektorin päästöt olivat 6,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla, laskien prosentin. Jätesektorin päästöt laskivat 5 % vuodesta 2022 vuoteen 2023 ollen 1,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Sektorikohtaisia päästötietoja ja Suomen päästövähennysvelvoitteita on kuvattu tarkemmin tilaston 15.1.2025 katsauksessa.

Maankäyttösektori oli nettopäästölähde

LULUCF- eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori oli vuonna 2023 nettopäästölähde (11,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kuten edeltävänäkin vuonna. Sektorin päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän.

Myös metsämaalla päästöt ylittivät eri varastoihin sitoutuneen hiilen määrän, eli metsämaa oli nettopäästölähde kuten muutkin maankäyttöluokat. Metsämaa on ollut nettopäästölähde vuodesta 2021. Viljelysmaa oli suurin nettopäästölähde vuonna 2023 (8,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.). Puutuotevarasto oli nettonielu, jossa hiilen kertyminen ylitti päästöt 1,7 miljoonalla CO₂-tonnilla. Maankäyttösektorin vuoden 2023 päästöjen ja poistumien summa eli nettopäästöt olivat 0,2 miljoonaa tonnia pienemmät kuin edellisvuoden päästöjen ja poistumien summa.

Kokonaisuudessaan maankäyttösektori on ollut nettopäästölähde uusimpien estimaattien mukaan vuodesta 2018. Sektorin kääntymiseen nielusta päästölähteeksi ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista tärkeimmät ovat viime vuosina lisääntyneet hakkuut ja samanaikaisesti havaittu puuston kasvun alentuminen yhdessä lisääntyneiden maaperäpäästöjen kanssa.

Metsämaan laskentaan otettiin käyttöön viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI13) tarkemmat puustotiedot, joiden perusteella laskettu puuston hiilivaraston kertymä laski selvästi viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Tarkemmat puustotiedot vaikuttivat alentavasti myös hiilen kertymään maaperään, mukaan lukien karikkeeseen. Lisätietoja maankäyttösektorin tuloksista ja laskennasta löytyy tämän julkistuksen katsauksesta ja Luken tiedotteesta.

Tietojen tarkentuminen

Tämän julkistuksen mukaiset tiedot perustuvat yksityiskohtaisempaan ja kattavampaan lähtöaineistoon ja menetelmiin kuin toukokuussa 2024 julkaistu pikaennakko. Tietojen tarkentumista on kuvattu myös tilaston 15.1.2025 katsauksessa.

Tämän julkistuksen mukaiset ennakkotiedot tulevat tarkentumaan maaliskuussa EU:lle tehtävään raportointiin. Tarkentuneet tiedot tullaan julkaisemaan tietokantajulkistuksena 15.3.2025.

Kasvihuonekaasuinventaario

Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot YK:lle sekä EU:n komissiolle. Kasvihuonekaasuinventaarion tilastotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus sekä VTT Oy.