Nuorten huumausainekuolemat lähes kaksinkertaistuivat edellisvuodesta

Vuonna 2023 eniten huumekuolemia oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä oli myös kaikkein eniten lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Alle 25-vuotiaana huumeisiin kuoli 91 vuonna 2023, mikä on 40 nuorta enemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 60 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Vuodesta 2006 alkavan mittaushistorian aikana huumeisiin ei ole kuollut minään muuna vuonna yhtä monta alle 25-vuotiasta nuorta. Vuonna 2023 joka neljäs 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin.

Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä laski edellisvuoden 36 vuodesta 35 vuoteen.

Huumeisiin liittyviä kuolemia oli 100 000 asukasta kohden 5,6.

Miesten huumausainekuolemat lisääntyivät merkittävästi

Vuonna 2023 huumausaineisiin kuoli 249 miestä ja 61 naista. Miehiä kuoli huumausaineisiin 61 enemmän kuin edellisvuonna. Naisten huumausainekuolemat pysyivät lähes samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Miehiä huumausaineisiin kuolleista oli yli 80 prosenttia.

Sekä miehillä että naisilla huumekuolemia oli eniten 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaiken kaikkiaan miehet kuitenkin kuolivat huumeisiin naisia hieman nuorempina. Huumeisiin kuolleiden miesten mediaani-ikä oli 34 vuotta ja naisten 37 vuotta.

Sisältöä ladataan

Tapaturmaisia huumausainemyrkytyksiä edellisvuotta enemmän

Huumausainekuolemat jaetaan neljään ryhmään: tapaturmaisiin myrkytyksiin, huumeriippuvuuteen tai huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyviin kuolemiin, huumeilla tehtyihin itsemurhiin ja tahallisuudeltaan epäselviin huumeiden aiheuttamiin myrkytyksiin.

Eniten lisääntyivät tapaturmaiset myrkytykset. Vuonna 2023 tapaturmaisiin yliannostuskuolemiin kuoli 191 henkilöä, mikä on 40 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapaturmaisten myrkytysten osuus kaikista huumekuolemista oli noin 60 prosenttia.

Huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyvät kuolemat ovat viime vuosina lisääntyneet, ja kehitys jatkui samansuuntaisena. Vuonna 2023 huumeriippuvuuteen liittyviä kuolemia oli 66, mikä oli 16 enemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes kolminkertaisesti kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Useampi kuin joka viides huumeisiin kuollut kuoli vuonna 2023 huumausaineiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyvien syiden vuoksi.

Vuonna 2023 lähes joka kymmenes huumekuolema oli itsemurha. Vuonna 2023 huumeilla tai huumeiksi luokiteltavilla lääkeaineilla tehtiin 30 itsemurhaa.

Sisältöä ladataan

Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemien määrittelyssä Euroopan unionin huumeviraston EUDA:n (entiseltä nimeltään Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA) määritelmää (Selection B -luokitus).

Huumausainekuolemat luokitellaan vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Suurin osa huumausainekuolemista liittyi useamman aineen samanaikaiseen käyttöön. Huumeen osuus oli merkittävin, mutta huumeiden ohella oli käytetty myös esimerkiksi psyykenlääkkeitä ja/tai alkoholia.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttivat joka kolmannen kuoleman

Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat eniten kuolemia vuonna 2023. Niihin menehtyi 19 400 henkeä, mikä on lähes kolmannes kaikista kuolleista. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta (miehillä 80 vuotta, naisilla 87 vuotta).

1970-luvulta alkaen jatkunut huomattava kuolleisuuden vähentyminen sydän- ja verisuonitauteihin on jatkunut myös 2000-luvulla. Lasku hiipui koronapandemian aikana, mutta jatkui jälleen vuonna 2023. Miesten ja naisten kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli vuonna 2023 alemmalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019.

Ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni vuonna 2023 koko väestössä 2,1 % verrattuna edellisvuoteen (miehillä -2,3 % ja naisilla -1,9 %). Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla kuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan.

Sisältöä ladataan

Sepelvaltimotautiin kuolleita aiempaa vähemmän

Yleisin kuolemaan johtava verenkiertoelinten sairaus on iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti).

Ikävakioitu kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi. Se näkyy myös kuolleiden määrässä, vaikka väestörakenne on vanhentunut. Kun vielä vuonna 2000 sepelvaltimotautiin kuolleita oli lähes 13 000, vuonna 2023 sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa enää noin 8 500 henkilöä. Tämä on 300 vähemmän kuin vuonna 2022. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni vuonna 2023 sekä naisilla (-6,2 %) että miehillä (-4,5 %) edellisvuodesta.

Sisältöä ladataan

Miesten ja naisten kasvainkuolleisuus pienempää kuin ennen koronapandemiaa

Kasvaimet aiheuttivat toiseksi eniten suomalaisten kuolemia isoista kuolinsyyryhmistä. Vuonna 2023 kasvaimiin menehtyi 13 900 henkeä ja ne aiheuttivat Suomessa useamman kuin joka viidennen kuoleman. Kasvaimet olivat työikäisten yleisin kuolinsyyryhmä.

Vuonna 2023 ikävakioitu kasvainkuolleisuus kasvoi edellisvuodesta 1,3 %. Kasvu näkyi miesten kasvainkuolleisuudessa (3,2 %). Sen sijaan naisten kasvainkuolleisuus pieneni 1,0 % vuodesta 2022. Kasvainkuolleisuus oli kuitenkin sekä miehillä ja naisilla pienempää vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2019 ennen koronapandemiaa. Erityisesti miesten kasvainkuolleisuus väheni vuosina 2019–2022. Kasvaimet olivat yksi yleisimmistä syistä, jotka myötävaikuttivat koronavirustaudin aiheuttamiin kuolemiin.

Kasvaimiin kuolleet ovat keskimäärin nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kasvaimiin kuolleiden mediaani-ikä oli 76 vuotta.

Kasvainkuolemia aiheuttivat eniten keuhkosyöpä ja haimasyöpä. Miehillä eniten syöpäkuolemia aiheuttivat keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla puolestaan keuhkosyöpä ja rintasyöpä.

Sisältöä ladataan

Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus väheni merkittävästi vuonna 2023

Vuonna 2023 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syövät aiheuttivat yhteensä 2 256 kuolemaa (1 360 miestä ja 896 naista). Vuonna 2023 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus väheni miehillä peräti 13 % ja naisilla 2,7 % verrattuna vuoteen 2022.

Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa on kaventunut 1980-luvulta lähtien, kun miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt ja naisten samanaikaisesti kasvanut.

Sisältöä ladataan

Eturauhassyövän kuolleisuus kasvoi, kun taas rintasyöpäkuolleisuus väheni vuonna 2023

Rintasyöpä on naisten toiseksi yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2023 rintasyöpään kuoli 839 naista, mikä on 34 naista vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpään menehtyneiden naisten mediaani-ikä oli 76 vuotta ja kuolleista oli alle 65-vuotiaita lähes 200.

Vuonna 2023 ikävakioitu kuolleisuus naisten rintasyöpään väheni 4 % edellisvuodesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt liki 17 %.

Eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2023 eturauhasen syöpään kuoli 1 012 miestä eli enemmän kuin naisia rintasyöpään.

Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 10 %. Vuonna 2023 kuolleisuus eturauhasen syöpään kasvoi yli 8 % edellisvuodesta. Yhtä suurta kasvua kuolleisuudessa ei ole tapahtunut sitten 1990-luvun lopun.

Eturauhasen syöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy: useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias ja kuolleiden mediaani-ikä oli 81 vuotta.

Sisältöä ladataan

Muistisairauksiin kuolleiden määrän kasvu pysähtyi vuonna 2023

Vuoden 2023 aikana 12 154 suomalaista kuoli muistisairauksiin, joilla tässä tarkoitetaan dementiaa ja Alzheimerin tautia. Kuolleita oli 159 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muistisairauksien aiheuttamien kuolemien määrä oli ollut kasvussa jo parinkymmenen vuoden ajan. Kymmenen vuotta aiemmin kuolemantapauksia oli 7 500.

Vuonna 2023 väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu muistisairauksien aiheuttama kuolleisuus pieneni 2,4 % vuodesta 2022, mutta oli noin 9 % suurempaa kuin vuonna 2019 ennen koronapandemian alkua.

Vuonna 2023 muistisairauksiin kuolleiden osuus kaikista kuolleista oli lähes 20 %, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin osuus oli alle 15 %.

Vuonna 2023 kuolleista naisista joka neljäs kuoli muistisairauksiin. Tautiryhmään kuolleista suurin osa, kaksi kolmasosaa, on naisia. Naisten suurempi osuus selittyy sillä, että naisia on vanhemmissa ikäryhmissä enemmän. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettuna naisten ja miesten dementiakuolleisuus on yhtä suurta ja on kehittynyt naisilla ja miehillä samalla tavalla.

Muistisairauksiin kuolleet ovat iäkkäitä, vain harva kuolee dementoiviin sairauksiin alle 65-vuotiaana. Vuonna 2023 mediaani-ikä muistisairauksiin kuolleilla miehillä oli 86 vuotta ja naisilla 89 vuotta.

Sisältöä ladataan

Alkoholisyiden aiheuttamissa kuolemissa pientä kasvua edellisvuodesta

Vuonna 2023 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi yhteensä 1 727 henkeä, 1 283 miestä ja 444 naista. Lisäystä edellisvuoteen oli 63 henkeä. Alkoholin aiheuttamien syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli liki 3 %.

Vuonna 2023 ikävakioitu alkoholikuolleisuus kasvoi 1,8 % edellisvuodesta. Naisten ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kasvoi edellisvuodesta (yli 5 %) enemmän kuin miesten kuolleisuus (alle 1 %), mikä kavensi kuolleisuuseroja. Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin oli kuitenkin yhä selvästi suurempaa kuin naisten.

Sisältöä ladataan

Alkoholisyihin kuolleista 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla (2000: 15 %, 2012: 24 %, 2022: 44 %, 2023: 50 %). Vuonna 2023 alkoholin aiheuttamissa kuolleissa oli ensimmäistä kertaa enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin työikäisiä (15–64-vuotiaita).

Vuonna 2023 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 64 vuotta ja naisilla 65 vuotta.

Sisältöä ladataan

Suurin osa alkoholikuolemista aiheutuu alkoholin pitkäaikaisesta jatkuvasta käytöstä. Alkoholin aiheuttamien maksasairauksien osuus on pitkään ollut yli puolet kaikista alkoholikuolemista. Sen sijaan tapaturmaisten alkoholimyrkytyksien osuus on pienentynyt. Kymmenessä vuodessa alkoholimyrkytysten määrä on puolittunut. Vuonna 2023 alkoholimyrkytysten osuus kaikista alkoholin aiheuttamista kuolemista oli alle 10 %.

Itsemurhia saman verran kuin ennen koronapandemiaa

Vuonna 2023 itsemurhia tehtiin 752, mikä on 12 enemmän kuin vuonna 2023. Itsemurhien määrä on laskenut vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Itsemurhien määrä on sen jälkeen huomattavasti vähentynyt. Suotuisa kehitys on viime vuosina kuitenkin pysähtynyt.

Koronapandemian aikana itsemurhien kokonaismäärässä ei tapahtunut muutoksia. Vuoteen 2019 verrattuna itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2023 samalla tasolla.

Miesten itsemurhakuolleisuus on selvästi suurempaa kuin naisten, mutta sukupuolten välinen ero on kaventunut 1990-luvulta lähtien. Viimeisen 10 vuoden aikana itsemurhakuolleisuus on vähentynyt molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä hieman enemmän kuin naisilla. Itsemurhan tehneistä kuitenkin edelleen kolme neljästä on miehiä.

Sisältöä ladataan

Nuorten alle 25-vuotiaiden itsemurhien määrä kasvoi

Vuonna 2023 itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotiaita yhteensä 116, mikä on 28 enemmän kuin vuonna 2022. Edellisen kerran itsemurhiin kuoli enemmän nuoria vuonna 2012. Naisten osuus itsemurhan tehneistä nuorista kasvoi 40 %:iin.

Vuonna 2023 alle 25-vuotiaiden osuus kaikista itsemurhista oli 15 %. Eniten itsemurhia tehneitä oli 20–24-vuotiaiden ja 50–54-vuotiaiden ikäryhmissä. Naisilla itsemurhia tekivät eniten nuoret alle 25-vuotiaat, kun miehillä ikäjakauma oli tasaisempi. Itsemurhaan kuolleiden mediaani-ikä oli 48 vuotta vuonna 2023 (naisilla 44 ja miehillä 48 vuotta). Joka neljäs vuonna 2023 itsemurhan tehnyt oli täyttänyt 65 vuotta.

Itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä on vain 1 %, mutta nuorilla itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy, koska nuorten kuolleisuus muuten on vähäistä. 15–24-vuotiaissa joka kolmas kuolema oli itsemurha vuonna 2023. Jopa puolet 15–19-vuotiaana kuolleista nuorista naisista menehtyi itsemurhiin vuonna 2023.

Sisältöä ladataan

Miesten tapaturmakuolleisuus kasvoi edellisvuodesta

Vuonna 2023 tapaturmaisesti kuoli yhteensä 2 409 henkilöä, 1 536 miestä ja 873 naista. Väestömäärään suhteutettu tapaturmakuolleisuus (pl. alkoholimyrkytykset) kasvoi yli 4,5 % vuodesta 2022. Tapaturmat aiheuttivat lähes 4 % kaikista kuolemantapauksista.

Vuonna 2023 miesten tapaturmakuolemat lisääntyivät 121:llä, kun taas naisia kuoli tapaturmaisesti yhtä paljon kuin edellisvuonna. Tapaturmaisesti kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli miehiä.

Miesten tapaturmakuolleisuus on ollut 2010-luvulta alkaen pienempää kuin edeltäneellä vuosikymmenellä. Suotuisa kehitys ei jatkunut vuonna 2023, jolloin miesten tapaturmakuolleisuus kasvoi 8 % edellisvuodesta. Naisten tapaturmakuolleisuus on selvästi miesten kuolleisuutta pienempää ja kuolleisuus pysyi ennallaan vuonna 2023.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuonna 2023 tapaturmaisesti menehtyneistä yli 70 % oli 65 vuotta täyttäneitä. Tapaturmaisesti kuolleet naiset olivat keskimäärin reilut 10 vuotta vanhempia kuin tapaturmaisesti kuolleet miehet. Alle 15-vuotiaita lapsia kuoli tapaturmaisesti 10.

Yleisimpiä tapaturmakuolemien syitä ovat kaatumiset ja putoamiset, myrkytykset, kuljetustapaturmat sekä hukkumiset. Näissä ryhmissä kuolleiden määrä väheni edellisvuodesta vain kuljetustapaturmissa.

Sisältöä ladataan

Kaatumisturmia oli aiempaa enemmän

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Yli puolet kaikista tapaturmaisesti kuolleista menehtyi vuonna 2023 kaatumisen tai putoamisen seurauksena.

Vuonna 2023 kaatumisturmiin kuoli 1 326 ihmistä, 743 miestä ja 583 naista. Kasvua edellisvuodesta oli lähes 5 %. Kaatumistapaturmien määrä on liki kolminkertaistunut 1970-luvulta. Verrattuna 2000-luvun alkuun vuonna 2023 kaatumiskuolemia oli 300 enemmän.

Sekä lukumääräisesti että elossa olevien määriin suhteutettuna miehille tapahtui useammin kuolemaan johtaneita kaatumistapaturmia kuin naisille.

Kuolemaan johtaneet kaatumiset lisääntyvät iän myötä. Suurin osa, neljä viidestä kaatumiskuolemasta, tapahtui yli 75-vuotiaille. Kaatumisturmissa kuolleiden mediaani-ikä oli 85 vuotta, miehillä 83 vuotta ja naisilla 87 vuotta. Alle 40-vuotiaita menehtyi kaatumisiin tai putoamisiin vuonna 2023 alle 20 henkeä.

Myrkytyksissä kuolleiden määrä kasvoi lähes neljänneksellä edellisvuodesta

Toiseksi yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli myrkytys. Vuonna 2022 kuolemaan johtaneita tapaturmaisia myrkytyksiä oli aiempaa vähemmän, mutta suotuisa kehitys ei jatkunut. Vuonna 2023 tapaturmaisiin myrkytyksiin kuolleita oli 341, mikä oli 64 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Myrkytyskuolemista 214 johtui huumeiden yliannostuksesta. Alkoholimyrkytyksiä ei ole laskettu tässä mukaan tapaturmaisiin myrkytyksiin, sillä alkoholimyrkytykset on luokiteltu kansallisessa aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin syihin.

Kuljetustapaturmissa kuolleiden määrä väheni edelleen

Kolmanneksi yleisimpiä tapaturmia olivat kuljetustapaturmat (pl. vesiliikenteen hukkumiset). Kuljetustapaturmissa kuoli vuonna 2023 yhteensä 168 henkilöä, mikä oli vähemmän kuin kertaakaan vuodesta 1971 alkavan tilastohistorian aikana. Kuljetustapaturmissa kuoli 2000-luvun alussa vuosittain yli 400 henkeä ja vielä kymmenen vuotta sitten kuljetustapaturmissa kuolleiden määrä oli yli 280.

Hukkuneita 121 vuonna 2023

Vuoden 2023 aikana hukkui tapaturmaisesti yhteensä 121 henkeä, 97 miestä ja 24 naista. Hukkuneita oli 8 enemmän kuin edellisenä vuonna. Hukkumistapaturmista yleisimpiä ovat uimisen ja veneilyn sekä veteen ja jäihin putoamisen yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Vesiliikenteessä hukkui 20 henkeä ja jäihin vajoamalla menehtyi 12 jalankulkijaa.

Miesten hukkumiskuolemien määrä on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla, mutta naisten hukkumiskuolemien määrissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vaikka hukkuneiden miesten lukumäärä on lähes puolittunut 2000-luvun alkuun verrattuna, vuonna 2023 yhä neljä viidestä hukkuneesta oli mies.

Suurin osa hukkuneista on 65 vuotta täyttäneitä. Yli kolmasosa hukkuneista oli työikäisiä. Vuonna 2023 hukkumalla kuoli 4 alle 15-vuotiasta lasta, mikä oli yksi enemmän kuin edellisvuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hukkumalla on vuosittain menehtynyt keskimäärin 4 lasta.

Sisältöä ladataan

Tulipalo- ja saunakuolemia oli enemmän kuin edellisvuonna

Vuonna 2023 tulipaloissa kuoli tapaturmaisesti 46 henkilöä, mikä oli 7 enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvussa ei ole mukana tahallisesti sytytetyissä tulipaloissa kuolleita.

Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 44, mikä oli 14 enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta 4 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Kylmyyteen menehtyi 82 ja samoin tukehtumalla kuoli 82.

Eläinten aiheuttamiin tapaturmaisiin kuolemiin menehtyi 9 ihmistä vuonna 2023. Eniten onnettomuuksia aiheuttivat koira ja kissa. Eläinten aiheuttamiin tapaturmiin on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 8 ihmistä. Eniten kuolemaan johtaneita tapaturmia kymmenen vuoden aikana on aiheuttanut koira (20), hirvi (17) ja hevonen (14).

Päihteet olivat mukana erityisesti hukkumis- ja saunakuolemissa

Vuonna 2023 kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri arvioi päihtymyksen myötävaikuttaneen tapaturmaiseen kuolemaan 268 tapauksessa. Luvussa on mukana kuolemaan johtaneet tapaturmat lukuun ottamatta alkoholi- ja lääkemyrkytyksiä, joissa päihdyttävä aine on suoraan aiheuttanut kuoleman.

Suurimmalla osalla, 244 henkilöllä, päihtymyksen aiheutti alkoholi. Muilla päihtymyksen syynä oli alkoholin lisäksi/sijasta huumeet ja/tai päihdyttävät lääkeaineet.

Päihteiden osallisuus tapaturmakuolemiin on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Vuonna 2023 päihteet myötävaikuttivat joka kymmenenteen tapaturmaiseen kuolemaan, mikä oli vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2023 päihtymyksellä oli osuutta kuolemaan varsinkin hukkuneilla ja saunan kuumuuteen kuolleilla. Heistä yli 40 prosentilla päihtymys myötävaikutti kuolemaan. Tukehtuneista, tulipaloissa kuolleista ja kylmyyteen menehtyneistä useammalla kuin joka kolmannella päihtymys mainittiin myötävaikuttavaksi tekijäksi.

Nuorilla tapaturmat ja itsemurhat yleisimpiä kuolemansyitä

Vuonna 2023 menehtyi 125 nuorta, jotka olivat iältään 15–19-vuotiaita. Tämä on 29 nuorta enemmän kuin edellisenä vuonna. Nuorten määrän suhteutettuna tämä tekee liki 40 kuolemaa 100 000 nuorta kohden. Kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli miespuolisia.

Vuonna 2023 yleisimmät 15–19-vuotiaiden kuolemansyyt olivat tapaturmat ja itsemurhat, joihin molempiin menehtyi 15–19-vuotiaana kuolleista useampi kuin joka kolmas.

Vuonna 2023 tapaturmaisesti kuolleita nuoria oli 46, mikä on 6 enemmän kuin edellisenä vuonna. Nuorten itsemurhien määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Itsemurhan teki 45 nuorta (2022: 24). Nuorilla miehillä korostuivat tapaturmaiset syyt, kun taas nuorilla naisilla lähes joka toinen kuolema aiheutui itsemurhasta.

Joka neljäs 15–19-vuotiaana kuolleista menehtyi tauteihin. Suurimmat tautiryhmät olivat hermoston taudit ja verenkiertoelinten sairaudet.

15–19-vuotiaiden suuret kuolemansyyryhmät 2000-2023

Sisältöä ladataan

Lasten kuolemista suurin osa aiheutui taudeista

Vuonna 2023 kuoli 81 iältään 1–14-vuotiasta lasta, mikä on neljä lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Lasten määrän suhteutettuna tämä tekee yli 10 kuolemaa 100 000 lasta kohden.

Vuonna 2023 alle 15-vuotiaana kuolleista lapsista suurin osa, lähes 80 %, kuoli tauteihin. Lasten yleisin kuolemansyy oli kasvaimet, joihin kuoli 19 lasta. Muita yleisiä kuolemansyitä olivat synnynnäiset epämuodostumat ja hermoston taudit. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleita 1–14-vuotiaita lapsia oli 16, mikä on 10 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapaturmiin ja väkivaltaan on menehtynyt vuosittain keskimäärin 21 lasta.

Alle yksivuotiaana kuolleista suurin osa menehtyi synnynnäisiin epämuodostumiin

Alle 1-vuotiaita lapsia kuoli vuonna 2023 aiempaa vähemmän. Alle 1-vuotiaana kuolleita oli 76, mikä on 15 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Imeväiskuolleisuus on puolittunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Vuonna 2023 imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden oli 1,8 (2022: 2,0).

Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista yli puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja 70 % neonataalikaudella eli neljän ensimmäisen elinviikon aikana.

Sisältöä ladataan

Yleisimmät alle 1-vuotiaiden kuolemansyyt olivat synnynnäiset epämuodostumat ja perinataalisyyt. Näihin syihin kuoli vuonna 2023 kolme neljästä alle 1-vuotiaasta. Tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti menehtyi vuonna 2023 vain yksi alle 1-vuotias lapsi, mikä on saman verran kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittain keskimäärin. Vuonna 2023 kätkytkuolemia oli 5 eli yhtä monta kuin edellisenäkin vuonna.

Alle 1-vuotiaiden suuret kuolemansyyryhmät 2000-2023

Sisältöä ladataan

Joka viidennen kuolleena syntyneen kuolemansyy jää määrittämättä

Lapsen syntyminen kuolleena on aiempaa harvinaisempaa. Vuonna 2023 kuolleena syntyneitä oli 120, mikä on 8 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kehitys on ollut 2000-luvulla myönteistä, mikä näkyy sekä kuolleena syntyneiden määrässä että suhteutettuna syntyneiden lasten määrään. Vuonna 2023 perinataalikuolleiden (kuolleena syntyneet sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleet) määrä oli tuhatta syntynyttä kohden 3,7 (2022: 3,9), kun se vuonna 2000 oli vielä 5,7.

Vuonna 2023 kuolleena syntyneen yleisin kuolemansyy oli hapenpuute. Siihen menehtyi noin 40 % sikiöistä. Joka viidennen kuolleena syntyneen kuolemansyytä lääkäri ei pystynyt määrittämään. Epämuodostumat olivat syynä noin joka kymmenenteen kohtukuolemaan.

Vuonna 2023 raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin menehtyi 5 naista, mikä on yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Äitiyskuolleisuus oli 11,5 kuollutta 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden (2022: 8,9).

Työikäisten kuolleisuus samalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa

Vuonna 2023 työiässä eli 15–64-vuotiaana kuoli yhteensä yli 7 300 henkilöä, mikä on 169 vähemmän kuin vuonna 2022. Työikäisiä miehiä kuoli vuonna 2023 noin 4 900 ja naisia liki 2 400. Työikäisten miesten kuolleisuus oli yhä kaksinkertaista naisiin verrattuna.

Vuonna 2023 työikäisten ikävakioitu kuolleisuus pieneni edellisvuodesta yli 2 %. Vuonna 2023 työikäisten kuolleisuus oli yhtä suurta kuin vuonna 2019 ennen koronapandemian alkamista, kun koko väestön kuolleisuus oli edelleen noin 5 % suurempaa kuin vuonna 2019.

Sisältöä ladataan

Työikäisillä kasvaimet ja verenkiertoelinten sairaudet yleisimpiä kuolinsyyryhmiä

Kasvaimet muodostavat työikäisillä suurimman yksittäisen kuolinsyyryhmän. Ne aiheuttivat vajaan kolmanneksen eli 2 100 työikäisen kuoleman vuonna 2023. Työikäisten yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat viidenneksen eli 1 600 kaikista työikäisten kuolemista. Ne ovat kasvaimien jälkeen toiseksi suurin kuolinsyiden ryhmä työikäisillä. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on alentunut huomattavasti 1970-luvulta lähtien. Vuoteen 2000 saakka se oli suurin yksittäinen kuolinsyyryhmä työikäisillä.

Vuonna 2023 alkoholiperäisiin syihin kuoli 859 työikäistä. Määrä on 65 kuollutta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on supistunut selvästi vuoden 2007 huipputasosta, jolloin kuolleita oli lähes 1 800. Työikäisiä miehiä menehtyi alkoholista johtuviin syihin kolme kertaa enemmän kuin samanikäisiä naisia.

Työikäisiä menehtyi tapaturmaisesti 670 henkilöä vuonna 2023. Tämä on 23 enemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli vuonna 2023 yhteensä liki 300 työikäistä, mikä on 56 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työikäisten kuolleisuus oli vuonna 2023 edelliseen vuoteen verrattuna suurempaa kasvaimiin (+2,7 %) ja tapaturmiin (+2.1 %)

Työikäisiä kuoli koronavirustautiin vuonna 2023 yhteensä 65, kun edellisenä vuonna heitä kuoli yli 200.

Sisältöä ladataan