Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 6,6 % vuoden 2024 talousarviossa
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 156,5 miljoonaa euroa vuoden 2023 talousarvioon nähden. Vuoden 2024 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 2 511,3 miljoonaa euroa. Valtion tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,87 %.
Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvussa vuoden 2024 valtion talousarviossa
Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2024 talousarviossa 799,4 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on noin 73 miljoonaa euroa. Yliopistojen määrärahoihin sisältyvät rahoituslisäykset tutkijankoulutuspilottiin 90 % :n tutkimusosuudella.
Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on 117,9 miljonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on noin 8 miljoonaa euroa. Business Finlandin tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat noin 25 miljoonaa euroa vuoden takaisesta ja ovat yhteensä 559,8 miljoonaa euroa.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat ovat vuoden 2024 talousarviossa 553,5 miljoonaa euroa, josta strategisen tutkimuksen osuus on 57,3 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat kasvavat noin 37 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Yliopistollisten sairaaloiden tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa neljällä miljoonalla eurolla 29 miljoonaan euroon. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus on yhteensä 232,4 miljoonaa euroa vuoden 2024 talousarviossa. Kasvua edellisestä vuodesta on noin 19 miljoonaa euroa.
Tutkimuslaitoksista VTT:n osuus on suurin, 96,6 miljoonaa euroa. VTT:n t&k-rahoitusta kasvattavat kvanttitietokoneen sekä mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointiympäristön määrärahalisäykset.
Muu valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee vuoden 2024 talousarviossa yhdeksän miljoonaa euroa ja on yhteensä 219,4 miljoonaa euroa. Muu valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus -erään on lisätty tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta hyvinvointialueille. Arvio t&k-osuudesta on laskettu perustuen viiden hyvinvointialueen vastaukseen heidän omassa budjetissaan t&k-toimintaan varatuista rahoista. Uutena rahoituseränä on lisätty myös EU-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) NextGenerationEU -elvytysrahoituksen etupainotteisuudesta johtuen vuoden 2024 rakennerahastojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee voimakkaasti ohjelmakauden 2021–2027 ensimmäisiin vuosiin nähden. Lisäksi edelliseltä ohjelmakaudelta siirtynyttä rahoitusta ei enää ole käytettävissä, mikä myös pienentää vuosittaisten myöntövaltuuksien määrää. Osan talousarvion momenttien t&k-osuus on myös tarkentunut, ja valtioneuvoston kanslian koordinoima valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) lakkautetaan.
Hallinnonaloista eniten kasvua opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa
Hallinnonaloista eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hallinnonaloista eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa, yhteensä 1 503,8 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden takaiseen on noin 102 miljoonaa euroa, mikä selittyy erityisesti yliopistojen ja Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen kasvulla.
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2024 talousarviossa yhteensä 725,7 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin 31 miljoonaa euroa vuoden takaiseen talousarvioon nähden.
Muiden hallinnonalojen osalta muun muassa ulkoministeriön tutkimus- ja kehittämispanostukset kasvavat vuoden 2024 talousarviossa ja valtiovarainministeriön hallinnonalan t&k-määrärahat kasvavat hyvinvointialueiden t&k-rahoituksen myötä. Valtioneuvoston kanslian t&k-määrärahojen laskuun vaikuttaa valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoituksen lakkauttaminen.
Teollisuuden edistämisen t&k-rahoitus laskussa ja ympäristönsuojelu nousussa
Suurin osa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Seuraavaksi suurin tavoiteluokka on yleinen tieteen edistäminen, jonka rahoituksesta iso osa on Suomen Akatemian rahoittamaa. Yleinen tieteen edistäminen -tavoiteluokka kasvaa noin 69 miljoonaa euroa vuoden takaisesta talousarviosta ja on yhteensä 728,7 miljoonaa euroa. Ympäristön suojeluun liittyvä tutkimus- ja kehittämisrahoitus on kasvussa vuoden 2024 talousarviossa. Ympäristön suojelu -yhteiskuntapoliittinen tavoiteluokka kasvaa myös noin 69 miljoonaa euroa ja on yhteensä 213,2 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Muista tavoiteluokista muun muassa teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen laskee noin 140 miljoonaa euroa vuoden 2024 talousarviossa verrattuna edelliseen vuoteen. Teollisen tuotannon ja teknologian edistämisen tavoiteluokan tutkimusrahoitus on yhteensä 275,8 miljoonaa euroa vuonna 2024. Myös energiaan ja terveydenhuoltoon liittyvä tutkimus- ja kehittämisrahoitus ovat kasvussa vuoden 2024 talousarviossa.
Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus valtion talousarviossa
Valtion talousarviosta kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai kansainvälisiin t&k-ohjelmiin suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee noin 19 miljoonaa euroa vuoden 2024 valtion talousarviossa ja on yhteensä 145,1 miljoonaa euroa. Eurooppalaisille kansainvälisille tutkimusorganisaatioille, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:lle, kohdistui vuoden 2024 talousarviosta yhteensä 52,3 miljoonaa euroa, joka on noin miljoona euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Euroopan laajuisten maiden välisten t&k-ohjelmien rahoitus on yhteensä 49,4 miljoonaa euroa valtion talousarviossa, josta Business Finlandin rahoitus on 20 miljoonaa euroa. Kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin kohdistuu 30,2 miljoonaa euroa. Loput 13,1 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille kohteisiin, joilla ei ole ERA (European Research Area) -ulottuvuutta.
VTT:n tutkimusrahoitus kasvussa vuonna 2024
Valtion tutkimuslaitosten talousarviosta saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2024 on 232,4 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin 19 miljoonaa euroa vuoden takaisesta talousarviosta. Tutkimuslaitoksista eniten talousarviosta rahoitetaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimus- ja kehittämistoimintaa. VTT:n budjettiperusteinen tutkimusrahoitus on yhteensä 96,6 miljoonaa euroa vuoden 2024 talousarviossa, joka on noin kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös talousarvion ulkopuolinen tutkimusrahoitus kasvaa VTT:llä 16,5 miljoonaa euroa ja on yhteensä 200,4 miljoonaa euroa.
Luonnonvarakeskus Luken budjettirahoitus pysyy edellisvuoden tasolla kasvaen noin miljoonalla eurolla 59,4 miljoonaan euroon. Myös Luonnonvarakeskuksen talousarvion ulkopuolinen tutkimusrahoitus kasvaa noin seitsemän miljoonaa euroa 51,5 miljoonaan euroon. Talousarvion ulkopuolinen tutkimusrahoitus valtion tutkimuslaitoksille on vuonna 2024 yhteensä 349,4 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus on yhteensä 87,5 miljoonaa euroa. Talousarvion ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus tutkimuslaitosten kokonaistutkimusmäärärahasta on noin 60 %.
Valtion t&k-rahoitus kansainvälisesti
Vuoden 2022 tietojen mukaan EU-maiden keskiarvo valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suhteesta bruttokansantuotteeseen on 0,74%. Suomessa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on keskimääräistä EU-tasoa korkeampi.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Tavoiteluokka
- Hallinnonala
- Organisaatio
- Tutkimuslaitos
- Rahoitus
- Kansainvälinen organisaatio/ohjelma
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon