Korkojen nousu kuritti kotitalouksia – maksettujen eläkkeiden kasvu ja hyvä työllisyys tukena

Kotitalouksien maksamat todelliset korot kasvoivat 3,7 miljardia euroa vuodesta 2022. Kotitalouksien saamat todelliset korot kasvoivat miljardin euron verran edellisestä vuodesta.

Sähkön ALV-alennus ja sähkötuki vaikuttivat positiivisesti kotitalouksien säästöön, vaikka kokonaisuutena kotitalouksien säästö oli hieman negatiivinen.

Kotitalouksien säästämisaste oli -0,4 %. Vuonna 2022 kotitalouksien säästämisaste oli -1,2 %. Kotitalouksien säästämisaste lasketaan säästön ja käytettävissä olevan tulon suhteena.

Kotitalouksien tuloja kasvatti palkkojen 5 %:n kasvu ja eläkkeiden 8 %:n kasvu edellisvuodesta.

Ennakkotietojen mukaan yksityiset kulutusmenot kasvoivat 5 %vuonna 2023. Myös yksityisten kulutusmenojen volyymi kasvoi hieman.

Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi yli seitsemään miljardiin — valtio ja paikallishallinto reilusti alijäämäisiä

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7,0 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2023. Edellisenä vuonna alijäämä oli 1,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikuttivat muun muassa arvonlisäveron ja muiden tuoteverojen alentuneet kertymät, maksettujen palkkojen kasvu sekä hyvinvointialueisiin liittyvät menot.

Vuonna 2023 alijäämä oli 2,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon alijäämä oli 8,2 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,2 miljardia euroa. Tähän vaikuttivat mm. verokertymän aleneminen, maksettujen palkkojen nousu ja tulonsiirrot hyvinvointialueille.

Valtionhallinnon maksetut korot kasvoivat nopeammin kuin saadut korot. Edelliseen vuoteen nähden korkotulojen ja –menojen erotus eli nettokorkomenot kasvoivat 0,3 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidossa valtionvelan korkojen swap-järjestelyistä seuraavia maksuvirtoja ei kirjata korkoihin. Valtionvelan korkomenot ennen swappeja kasvoivat loivemmin kuin swappien jälkeen. Kokonaisuudessaan julkisyhteisöjen saadut korot kasvoivat hieman maksettuja enemmän, mikä johtuu työeläkelaitosten saamien korkojen kasvusta.

Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointialueet, alijäämä kasvoi edellisvuodesta, ollen 1,3 miljardia euroa. Ensimmäistä kertaa kansantalouden vuositilinpidossa mukana olleiden hyvinvointialueiden alijäämä oli 1,6 miljardia euroa. Hyvinvointialueille tammikuussa 2024 maksettu, vuoden 2023 rahoitusta korjaava puolen miljardin euron suuruinen kertakorvaus kirjattiin hyvinvointialueiden tuloksi ja valtionhallinnon menoksi tilastovuodelle 2023.

Arvonlisäveron kertymän alenemiseen vaikuttivat viime vuonna voimassa olleet sähkön määräaikaiset arvonlisäveron alennukset. Muiden tuoteverot laskua selitti erityisesti varainsiirtoverojen kertymän lasku. Tähän vaikutti mm. asuntokaupan lasku. Muiden tuoteverojen joukko koostuu useammasta verosta. Myös autoveron kertymät alenivat.

Työeläkelaitosten rahoitusasema parani vuodentakaiseen verrattuna, ollen 3,0 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia.

Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani, ollen runsaat 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Tähän vaikutti ennen kaikkea kasvu saaduissa sosiaaliturvamaksuissa. Palkansaajakorvauksista perittyjen sairausvakuutusmaksujen osuutta nostettiin edellisvuodesta. Kasvuun vaikutti myös palkansaajakorvausten kasvu.

Vaihtotaseen alijäämä supistui edellisvuodesta vuonna 2023

Vaihtotase oli 4 miljardia alijäämäinen euroa vuonna 2023 (-6,5 miljardia euroa vuonna 2022).

Palveluiden nettovienti heikkeni edellisvuodesta. Laskua selitti erityisesti televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden heikko kehitys sekä matkailutuonniksi kirjattava suomalaisten lisääntynyt ulkomaanmatkailu. Kauppatase koheni mm. energian tuonnin arvon laskettua. Kauppataseen ylijäämä kasvoi palveluiden nettoviennin laskua enemmän ja siten vaihtotaseen alijäämä supistui edellisvuoden ennätyslukemista. Vaihtotasetta kuitenkin rasitti ulkomaille maksettujen omaisuusmenojen omaisuustuloja voimakkaampi, korkomenoista johtuva, kasvu.

Neljännesvuositilinpidon tarkentuminen

Vuoden 2023 tuoteveroja on korjattu alas helmikuun tiedoista helmikuun laskentaan vaikuttaneen teknisen virheen johdosta.

Yksityisen kulutuksen indikaattoria korjattiin ja yksityisen kulutuksen käypähintainen taso kasvoi helmikuun kierroksesta. Samalla yksityisen kulutuksen volyymi tarkentui ylöspäin.

Julkiset kulutusmenot ja julkiset investoinnit tarkentuivat helmikuusta. Myös julkisyhteisöjen arvonlisäystä tarkennettiin. Nämä revisiot johtuivat tietojen tarkentumisesta erityisesti valtionhallinnossa ja paikallishallinnossa. Neljännesvuositilinpitoa laadittaessa saatavilla oleva lähdeaineisto on suppeampi kuin vuositilinpitoa laadittaessa. Neljännesvuosittaiset tiedot laaditaan indikaattorimenetelmällä, jossa tietojen kattavuutta korjataan ekstrapoloimalla. Vuonna 2023 tilastoinnissa oli poikkeuksellista epävarmuutta hyvinvointialueiden aloittamisen vuoksi.