Toimialoittainen arvonlisäys

Bkt:n kehitys jäi Suomessa EU-maiden keskiarvoa heikommaksi. Tätä selittää Suomen toimialarakenne ja toisaalta Suomen talouden korkoherkkyys.

Koko teollisuudessa (B-E) käypähintainen tuotos laski vuodesta 2022. Myös tuotoksen volyymi laski.

Rakentamisen (F) tuotoksen arvo ja volyymi laskivat edellisestä vuodesta. Myös rakentamisen arvonlisäys laski tuotoksen laskun ollessa välituotekäytön laskua nopeampaa. Rakentamisen heikkoon volyymikehitykseen vaikutti erityisesti uudisrakentamisen hidastuminen.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan (K) ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan (I) käypähintainen arvonlisäys oli nopeassa kasvussa. Rahoitustoimialan kasvua selitti korkojen nousun myönteinen vaikutus pankkitoimintaan. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan kasvu oli osin palautumista normaaliin koronan jälkeen.

Työllisyys ja palkat

Työllisten ja tehtyjen työtuntien kehitys hidastui vuonna 2023. Työllisten määrä kasvoi 0,8 % vuodesta 2022. Toimialoista etenkin rakentamisessa työllisten ja tehtyjen työtuntien määrä kääntyi laskuun.

Koko talouden tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,3 %. Koko talouden palkkasumma kasvoi 4,9 % vuonna 2023.

Investoinnit

Investointien arvo laski vuonna 2023. Laskuun vaikutti erityisesti uudisrakentamisen voimakas hidastuminen. Asuinrakennusinvestointien volyymi oli jyrkässä laskussa. Edellisen kerran vastaavaa laskua nähtiin finanssikriisin aikaan.

Myös muihin rakennelmiin sisältyvien tuulivoimainvestointien arvo oli laskussa vuonna 2023. Arvon laskuun vaikutti se, että vertailuvuonna 2022 tuulivoimaan investointiin ennätyksellisen paljon.

Yksityinen kulutus

Yksityiseen kulutukseen käytettiin edellisvuotta enemmän rahaa vuonna 2023, mutta rahamäärän kasvu oli lähellä yksityisen kulutuksen hintojen nousua. Ostettujen tavaroiden ja palveluiden määrä pysyi siis vuoden 2022 tasolla.

Kotitalouksien säästämisaste oli negatiivinen. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta.

Vaihtotaseen alijäämä supistui vuonna 2023

Vaihtotase oli 3,0 miljardia alijäämäinen vuonna 2023. Alijäämä kuitenkin pieneni edellisvuodesta tavaroiden ja palveluiden nettoviennin kohentuessa 5,7 miljardia. Nettovientiä tuki etenkin energiatuotteiden euromääräisen tuonnin lasku.

Palveluiden tase heikkeni ja oli 10,0 miljardia alijäämäinen. Palveluiden taseen alijäämä on tarkasteluhistorian korkein.

Julkisyhteisöjen alijäämä lähes kahdeksan miljardia — valtio ja paikallishallinto reilusti alijäämäisiä

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7,9 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2023. Edellisenä vuonna alijäämä oli 1,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikuttivat muun muassa arvonlisäveron ja muiden tuoteverojen alentuneet kertymät, maksettujen palkkojen kasvu sekä hyvinvointialueisiin liittyvät menot.

Vuonna 2023 alijäämä oli 2,9 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon alijäämä oli 8,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,2 miljardia euroa. Tähän vaikuttivat mm. verokertymän aleneminen, maksettujen palkkojen nousu ja tulonsiirrot hyvinvointialueille.

Maaliskuun ennakkotietojen julkistuksen jälkeen on muutettu tulkintaa 400 miljoonan euron pääomalainasta vuosina 2022–2023. Tapahtuma tulkittiin alun perin pääomansiirroksi (valtion meno vuonna 2022) ja sen takaisinmaksuksi (valtion tulo vuonna 2023). Uuden tulkinnan mukaan tapahtuma tulee käsitellä rahoitustaloustoimena, joka ei vaikuta valtion nettoluotonantoon kumpanakaan vuonna. Vuoden 2023 osalta tulkintamuutos näin ollen heikentää nettoluotonantoa, ja tämä muutos näkyy nyt julkaistuissa luvuissa. Vuoden 2022 osalta tämä revisio tulee näkymään syyskuun julkistuksessa, jolloin vuoden 2022 nettoluotonanto vastaavasti kohenee.

Valtionhallinnon maksetut korot kasvoivat nopeammin kuin saadut korot. Kansantalouden tilinpidossa valtionvelan korkojen swap-järjestelyistä seuraavia maksuvirtoja ei kirjata korkoihin.

Arvonlisäveron kertymän alenemiseen vaikuttivat viime vuonna voimassa olleet sähkön määräaikaiset arvonlisäveron alennukset. Muiden tuoteverot laskua selitti erityisesti varainsiirtoverojen kertymän lasku. Tähän vaikutti mm. asuntokaupan lasku. Muiden tuoteverojen joukko koostuu useammasta verosta. Myös autoveron kertymät alenivat.

Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointialueet, alijäämä kasvoi edellisvuodesta, ollen 1,3 miljardia euroa. Ensimmäistä kertaa kansantalouden vuositilinpidossa mukana olleiden hyvinvointialueiden alijäämä oli 1,7 miljardia euroa. Hyvinvointialueille tammikuussa 2024 maksettu, vuoden 2023 rahoitusta korjaava puolen miljardin euron suuruinen kertakorvaus kirjattiin hyvinvointialueiden tuloksi ja valtionhallinnon menoksi tilastovuodelle 2023.

Kansantalouden tilinpidon aikasarjat tarkentuvat syksyllä.

Tilastokeskus julkistaa kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen tilastojen tarkistetut aikasarjat syyskuussa 2024. Aikasarjakorjauksen seurauksena luvut tarkentuvat vuodesta 2010 alkaen. Kansantalouden vuositilinpidossa tarkistetut tiedot julkaistaan 18.9.2024. Samalla neljännesvuositilinpidon tietokantataulut päivitetään.

Lisää tietoa saatavilla uutisesta.

Kansantalouden tilinpidon taulukkopaketti

Kansantalouden tilinpitoa yhteen keräävä taulukkopaketti on saatavilla PDF-muodossa suomeksi. Taulukkopaketti julkaistaan päivitettynä jokaisen kansantalouden vuositilinpidon julkaisun yhteydessä.