Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen
Tilastokeskuksen mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 5 603 851. Väkiluku kasvoi vuoden 2023 aikana 39 881 henkilöllä, mikä on suurin lisäys vuoden 1956 jälkeen. Väkiluvun poikkeuksellisen suuri kasvu selittyy etenkin Suomeen vuoden 2022 aikana tulleilla ukrainalaisilla, jotka saivat oikeuden kotikuntaan vuoden 2023 aikana.
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen.
- Joka kymmenes suomalainen on nyt vieraskielinen.
- Äidinkielenään venäjää puhuvia asui vakinaisesti Suomessa lähes satatuhatta.
- Väkiluku kasvoi vuoden 2023 aikana 93 kunnassa ja väheni 216 kunnassa.
Vieraskielisten määrä kasvoi eniten kautta aikojen
Vuoden 2023 aikana suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 22 421 henkilöllä. Vieraskielisten määrä kasvoi 62 302 henkilöllä, mikä on todennäköisesti eniten kautta aikojen.
Suomessa asui vuoden 2023 lopussa äidinkieleltään vieraskielisiä henkilöitä 558 294. Joka kymmenes suomalainen on nyt vieraskielinen.
Äidinkielenään venäjää puhuvia asui vuoden 2023 lopussa Suomessa 99 606. Toiseksi suurin vieraskielisten ryhmä olivat äidinkielenään viroa puhuvat, 50 202 ja kolmanneksi suurin ryhmä äidinkielenään arabiaa puhuvat, 41 311.
Ukrainan kansalaisten määrä kasvoi lähes 20 000 henkilöllä
Ukrainan kansalaisia asui vakinaisesti Suomessa vuoden 2023 lopussa 28 100, mikä on 19 659 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2022 Suomeen saapuneilla ukrainalaisilla oli kotikuntalain nojalla mahdollisuus hakea kotikuntaa vasta vuoden Suomessa oleskelun jälkeen. Vuoden 2023 aikana Suomeen saapuneilla ukrainalaisilla on mahdollisuus hakea kotikuntaa vasta tämän vuoden aikana.
Espoon, Kittilän ja Tampereen väkiluku kasvoi eniten ainakin 70 vuoteen
Väkiluku kasvoi vuoden 2023 aikana 93 kunnassa ja väheni 216 kunnassa. Vähintään 50 000 asukkaan kunnista väkiluku kasvoi 17 kunnassa ja väheni neljässä.
Helsingin kasvoi määrällisesti eniten, 10 472 henkilöllä. Espoon väkiluku kasvoi 8 750 henkilöllä ja Tampereen 6 041 henkilöllä. Espoon ja Tampereen lisäksi Kittilän väkiluvun kasvu (185) oli suurin ainakin 70 vuoteen.
Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Espoossa, 2,9 %, Kittilässä, 2,8 % ja Tampereella, 2,4 %.
Väkiluku pieneni määrällisesti eniten Kouvolassa, 549 henkilöllä, Imatralla, 289 ja Raahessa, 276. Suhteellisesti väkiluku pieneni eniten Manner-Suomessa Kannonkosken, 4,1 %, Kaskisten, 3,8 % ja Halsuan, 3,7 % kunnissa.
Väkiluku pieneni eniten Kymenlaaksossa ja Satakunnassa
Vuoden 2023 aikana väkiluku pieneni eniten Kymenlaaksossa, 830 henkilöllä ja Satakunnassa, 816 henkilöllä. Suhteellisesti tarkastellen Kymenlaakson ja Kainuun väkiluvut pienenivät eniten, 0,5 % kummassakin maakunnassa.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Alue
- Sukupuoli
- Sukupuoli
- Ikä
- Sukupuoli
- Ikä
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Sukupuoli
- Ikä
- Kunta
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Kansalaisuus
- Sukupuoli
- Alue
- Kansalaisuus
- Sukupuoli
- Ikä
- Toinen kansalaisuus
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Kieli
- Sukupuoli
- Alue
- Kieli
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Syntymävaltio
- Sukupuoli
- Alue
- Syntymävaltio
- Sukupuoli
- Ikä
- Syntyperä
- Kieli
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Syntyperä
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Alue
- Syntyperä
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Alue
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Ikä
- Uskontokunta
- Sukupuoli
- Ikä
- Siviilisääty
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Kieli
- Siviilisääty
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon