Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä, ja oli syys-joulukuussa 0,6 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman edelliseen neljännekseen verrattuna, ja kulutusmenot pysyivät käytännössä edellisen neljänneksen tasolla, jolloin säästämisaste kasvoi hieman.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 11,6 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit laskivat edellisen neljänneksen tasosta ja käytettävissä oleva tulo hieman kasvoi, niin investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vajaalla kahdella miljardilla eurolla vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet.

Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä saadut palkat kasvoivat vajaalla miljardilla eurolla ja saadut omaisuustulot kasvoivat 1,4 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pienenivät arviolta 0,7 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,6 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot pysyivät lähes samalla tasolla ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 0,1 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lisäksi korkotason voimakkaan nousun myötä kotitalouksien maksamat korot kasvoivat lähes miljardilla eurolla vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 6,8 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 4,1 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Sisältöä ladataan

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 0,5 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten arvonlisäys supistui

Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksillä yritysten kausitasoitettu voittoaste oli 28,9 %. Voittoaste kasvoi hieman (0,5 %) edellisestä neljänneksestä, kun yrityssektorin kausitasoitettu arvonlisäys aleni 0,8 %, mutta toimintaylijäämä kasvoi 0,9 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Toimintaylijäämän kasvua siivitti maksettujen palkansaajakorvausten sekä tuoteverojen aleneminen. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, säilyi edellisen neljänneksen tasolla ollen 29,3 %.

Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna yrityssektorin voitot eli toimintaylijäämä laski noin 0,5 miljardia euroa (-3,9 %). Toimintaylijäämän lasku selittyy ensisijaisesti sillä, että arvonlisäys supistui enemmän kuin maksetut palkansaajakorvaukset. Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna arvonlisäys supistui 0,6 miljardia euroa (-1,9 %) kun taas palkansaajakorvaukset supistuivat 41 miljoonaa euroa (-0,2 %).

Vuoden viimeisellä neljänneksellä yrityssektori jäi ylijäämäiseksi. Nettoluotonantoa pienensivät omaisuustuloja vahvemmin kasvaneet omaisuusmenot. Sekä saadut että maksetut korot kasvoivat vuodentakaisesta vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta maksetut korot kasvoivat suhteessa enemmän. Myös maksetuissa osingoissa on kasvua vuodentakaiseen verrattuna. Maksetuilla veroilla sekä varastojen muutoksella oli nettoluotonantoa kasvattava vaikutus. Yritykset maksoivat tuloveroja noin 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten. Neljännen neljänneksen voimakkaasti supistuneet varastojen muutokset sekä vähentyneet investoinnit kohottivat yrityssektorin nettoluotonantoa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 1,5 % edellisestä neljänneksestä. Tuotos kasvoi 2,5 % ja välituotekäyttö 3,7 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,5 miljardia euroa, se kasvoi 0,9 %. Maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 2,9 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuustulot kasvoivat merkittävästi, kuten myös omaisuusmenot, verrattuna edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 101 %, ja omaisuusmenot 111 %. Kasvun taustalla on erityisesti sekä saatujen korkotulojen että maksettujen korkomenojen suuri kasvu. Näiden erien lisäksi omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot ja uudelleen sijoitetut voitot.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 1,7 miljardia euroa vuodentakaisesta neljänneksestä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat loka-joulukuussa käyvin hinnoin 0,8 miljardia euroa ja kokonaismenot 2,5 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,5 miljardia euroa vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty.

Tavaroiden ja palveluiden käypähintainen vienti ja tuonti supistuivat vuodentakaisesta neljänneksestä

Tilinpidon mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti supistuivat vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä. Erityisesti tavaroiden tuonnin ja palveluiden viennin arvot laskivat voimakkaasti vuodentakaisesta. Tavaroiden ja palveluiden tase oli loka-joulukuussa 0,8 miljardia ylijäämäinen, kun se vuosi sitten vastaavana ajankohtana oli tasapainossa.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa kansantalouden neljännesvuositilinpito -tilastosta.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 21,4 miljardia, mikä oli 9,1 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden tuonti supistui loka-joulukuussa 17,4 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 18,3 miljardia euroa. Palveluiden viennin arvo supistui ennätykselliset 15,7 % vuodentakaisesta 8,4 miljardiin euroon. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,6 miljardia vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä, mikä oli 5,0 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta loka-joulukuussa saadut omaisuustulot olivat 0,8 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,6 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 1,1 miljardia ylijäämäinen vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä.