Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni ja velka
kasvoi

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 7,4 miljardia euroa vuonna 2023. Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 6,4 miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Vuoteen 2022 verrattuna valtion- ja paikallishallinnon alijäämät heikkenivät merkittävästi. Valtionhallinnon alijäämä oli 8,6 miljardia euroa, mikä oli noin 4,8 miljardia euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Paikallishallintosektorin alijäämä oli 3,0 miljardia euroa vuonna 2023. Paikallishallinnon alijäämä heikentyi 2,6 miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Paikallishallintosektorin alasektoreista paikallishallinto (pl. hyvinvointialuehallinto)) oli 1,3 miljardia alijäämäinen ja hyvinvointialuehallinnon alijäämä oli 1,6 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä oli noin 3,0 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä noin 1,1 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen alijäämä tarkentui maaliskuussa 2024 julkaistusta kansantalouden tilinpidosta. Julkisyhteisöjen alasektorilla valtionhallinnossa nettoluotonanto kohentui 400 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja heikentyi vastaavalla summalla vuonna 2023. Tarkentunein tiedoin julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,4 % vuonna 2022.

Sisältöä ladataan

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 210,5 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. Velka kasvoi 13,7 miljardia euroa vuonna 2023. Valtionhallinnon velka kasvoi 14,6 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 0,9 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 1,2 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien kasvu 540 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi edellä mainitun 13,7 miljardia euroa vuonna 2023. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

EDP-raportointitaulut, huhtikuun 2024 notifikaatio (vain englanniksi) (pdf)

Eurostat julkistaa jäsenmaiden tiedot alustavien tietojen mukaan 22. huhtikuuta 2024.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien
tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta.

Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2023 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3,3 miljardia euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Myös ARA-korkotukilainat luetaan julkisyhteisöjen velkaan.

Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Kun nämä erot otetaan huomioon, päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan (Liitetaulukko 2).

Vuonna 2023 Valtiokonttorin valtionvelka 156,2 mrd. euroa + velan käsitteelliset erot 4,9 mrd. euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 4,0 mrd. euroa + ARA-korkotukilainojen kirjauksesta johtuvat erot 10,1 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 175,2 mrd. euroa.

Paikallishallintoon lisätyt ARA-korkotukilainat olivat 7,0 miljardia. Tällöin julkisyhteisöjen tasolla ARA-korkotukilainojen kierrätys vaikutti EDP-velkaan 17,1 miljardilla eurolla.

Katso tarkemmin lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista.

Suomi päivitti alijäämä- ja velkatietojen laadintaa koskevan EDP-inventoryn huhtikuun 2021 julkistuksen yhteydessä (uusi päivitetty menetelmäkuvaus).