Julkisyhteisöjen menot yhteensä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat 152,6 miljardia euroa vuonna 2023. Sulautetuista menoista on poistettu julkisyhteisöjen alasektoreiden, esimerkiksi valtion ja paikallishallinnon, väliset tulonsiirrot. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 12,5 miljardia euroa eli 9 % edellisvuodesta. Menojen suhde bruttokansantuotteeseen nousi 3,2 prosenttiyksikköä. Paikallishallinnon luvuissa on hyvinvointialueuudistuksen takia aikasarjakatkos, joten tässä tiedotteessa menojen muutoksia kuvataan lähinnä valtion, työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen osalta.

Suurin yksittäinen julkisten menojen tehtäväluokka on sosiaaliturva, johon sisältyvät muun muassa lähes kaikki maksetut eläkkeet. Vuonna 2023 valtion ja sosiaaliturvarahastojen sosiaaliturvamenot kasvoivat 3,3 miljardia eli 6,7 % edellisvuodesta. Sosiaaliturvamenoissa suurin muutos edelliseen vuoteen nähden oli vanhuuden tehtäväluokan menojen kasvu, joka johtui pitkälti eläkemenojen noususta.

Julkisyhteisöjen (pl. paikallishallinto) sulautetuista kokonaismenoista vuonna 2023 toiseksi eniten kasvoivat yleisen julkishallinnon menot. Kasvu oli 1,7 miljardia euroa eli 17,5 % edellisvuodesta. Kasvusta valtaosa, noin 1,2 miljardia euroa, tuli julkisen velanhoidon menoista eli käytännössä valtionvelan koroista.

Taloustoimittain tarkasteltuna julkisyhteisöjen (pl. paikallishallinto) menoista eniten vuonna 2023 kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet sekä omaisuusmenot. Sosiaalietuudet kasvoivat 2,8 miljardia euroa eli 6 % edellisvuodesta. Omaisuusmenot kasvoivat 1,1 miljardia euroa eli peräti 87 %, mikä johtui jo edellä mainitusta valtion korkomenojen kasvusta.

Alasektoreiden menot

Julkisyhteisöjen menoja on koko sektorin tasolla tapana tarkastella sulautettuina menoina, mutta julkisyhteisöjen alasektoreiden menoja sen sijaan tarkastellaan yleensä sulauttamattomina, eli poistamatta alasektoreiden välisiä tulonsiirtoja. Vuonna 2023 julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 23,4 % oli valtionhallinnon, 54,7 % paikallishallinnon ja 21,9 % sosiaaliturvarahastojen menoja.

Paikallishallinto sisältää aikaisempaan tapaan kunnat, kuntayhtymät ja muut paikallishallinnon yksiköt, sekä lisäksi vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät. Hyvinvointialueuudistukseen liittyvät tiedonkeruu- ja laskentamenetelmien muutokset aiheuttivat vuosien 2022 ja 2023 välillä aikasarjakatkoksen, joka koskee mm. kokonaismenoja sekä tehtävittäistä jakaumaa. Paikallishallinto jakaantuu vuodesta 2023 alkaen kahteen alasektoriin: S.13131 paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto, sekä S.13132 Hyvinvointialuehallinto. Helsingin kaupunki, mukaan lukien sen järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut, sisältyy kokonaisuudessaan sektoriin S.13131.

Vuonna 2023 voimaan tullut hyvinvointialueuudistus vaikutti merkittävästi myös valtiosektorin menoihin. Uuden rahoitusmallin vuoksi valtion rahoitus paikallishallinnolle kasvoi merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Valtion sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat edellisvuodesta 19,5 miljardia euroa, eli 28 %. Sulautetut kokonaismenot, joista on poistettu tulonsiirrot paikallishallinnolle ja sosiaaliturvarahastoille, kasvoivat kuitenkin vain 2,9 miljardia euroa eli 8 %. Menoissa kasvoivat mm. korkomenot ja sotilasapu ulkomaille.

Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitosten sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat edellisvuodesta 2,4 miljardia euroa eli 8 % ja muiden sosiaaliturvarahastojen menot kasvoivat 0,5 miljardia eli 2,6 %. Työeläkelaitoksilla kasvoivat lähinnä maksetut eläkkeet, joiden kasvu oli 1,5 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen kohonneet menot johtuivat vanhuuden, työttömyyden ja asumisen tehtävien menojen kasvusta.

Netto- ja kulutusmenojen osuus bkt:sta kasvoi

Julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja, joissa ei huomioida tehtäville kohdistuvia tuloja. Tilaston nettomenot saadaan, kun kokonaismenoista vähennetään myynti- ja maksutulot sekä tuotos omaan loppukäyttöön. Tällöin esimerkiksi julkisyhteisöjen yrityksiltä, kotitalouksilta tai toisilta julkisyhteisöiltä saamat myyntituotot ja palvelumaksut vähentävät kyseisen tehtävän menoja. Nettomenoista ei kuitenkaan ole vähennetty julkisyhteisöjen toisilleen tai itselleen maksamia veroja, kuten arvonlisäveroa tai sosiaalivakuutusmaksuja.

Vertailukelpoinen mittari on myös julkisyhteisöjen kulutusmenot, joka kuvaa julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja, vähennettyinä palveluista saaduilla palvelumaksuilla ja muilla palveluiden myyntituloilla.

Vuonna 2023 julkisyhteisöjen sulautetut nettomenot olivat 135,9 miljardia euroa. Nettomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 49,7 %, joka oli 2,8 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Julkisyhteisöjen kulutusmenot olivat 70 miljardia euroa vuonna 2023. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kulutusmenot olivat 25,7 %, eli 1,5 prosenttiyksikköä edellistä vuotta vähemmän.

Aikasarjaa päivitetty vuodesta 2010 alkaen

Julkiset menot tehtävittäin -tilaston tietoja päivitettiin vuodesta 2010 alkaen osana kansantalouden tilinpidon aikasarjan tasotarkistusta. Suurin yksittäinen muutos julkisyhteisöjen osalta liittyi paikallishallinnon sisäisten erien eliminointiin, mikä laski paikallishallinnon kokonaismenojen tasoa noin kahdella ja puolella miljardilla eurolla vuosittain vuodesta 2015 alkaen. Paikallishallinnon nettoluotonantoon tai nettomenoihin korjauksella ei ollut vaikutusta. Julkisyhteisöjen kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen laski paikallishallinnon korjauksen vuoksi, mutta nettomenojen suhde bruttokansantuotteeseen nousi bkt:n tarkennuttua alaspäin aikasarjakorjauksessa.