Vaihtotase ja pääomatase

Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 1,1 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,0 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 4,0 miljardia euroa alijäämäinen.

Pääomatase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase heikkeni 1,8 miljardia euroa vuodentakaisesta ja oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Palvelutase oli 2,0 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo laski 18 % vuodentakaisesta ja oli 17,4 miljardia euroa. Maksutaseen mukainen tavaratuonnin arvo puolestaan laski 11 % vuodentakaisesta 17,2 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 3 % vuodentakaisesta ja oli 8,2 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo pysyi samalla tasolla vuodentakaisesta 10,2 miljardissa eurossa.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,0 miljardia euroa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 7,1 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 6,1 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli omaisuustuloja. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,9 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen omaisuustuloja maksettiin 6,8 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,9 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 957,7 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 911,9 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 45,7 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edellisestä neljänneksestä 19,0 miljardilla eurolla.

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä (465,0 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (462,9 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (49,9 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muissa sijoituksissa (15,2 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 0,6 miljardia euroa ensimmäisellä neljänneksellä. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten muina sijoituksina (4,0 miljardia euroa). Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten portfoliosijoituksina (5,7 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sektoreittain, yli 50 miljardin euron nettosaamisia oli työeläkelaitoksilla (203,3 mrd. euroa), yhteissijoitusyrityksillä pl. rahamarkkinarahastot (81,9 mrd. euroa) ja keskuspankilla (76,7 mrd. euroa). Vastaavasti yli 50 miljardin ulkomaisia nettovelkoja oli muilla rahalaitoksilla (171,9 mrd. euroa), valtionhallinnolla (88,6 mrd. euroa) ja yrityksillä (79,4 mrd. euroa).