Vaihtotase ja pääomatase

Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 2,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen.

Pääomatase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Kauppataseen ylijäämä pysyi ennallaan vuodentakaisesta. Palvelutase oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen tavaraviennin ja -tuonnin arvot laskivat molemmat 1 % vuodentakaisesta. Tavaraviennin arvo oli 19,5 ja tuonnin 17,7 miljardia euroa. Palveluviennin arvo kasvoi 16 % vuodentakaisesta ja oli 9,4 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan kasvoi 2 % vuodentakaisesta 10,1 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,6 miljardia euroa vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 7,5 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,9 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli sijoitustuloja. Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,5 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen sijoitustuloja maksettiin 7,1 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,6 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 969,8 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 915,8 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 54,0 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edellisestä neljänneksestä 7,4 miljardilla eurolla.

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä (497,5 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (504,8 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (59,0 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muissa sijoituksissa (8,2 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 1,5 miljardia euroa kolmannella neljänneksellä. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten muina sijoituksina (5,3 miljardia euroa). Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten portfoliosijoituksina (7,8 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sektoreittain, yli 50 miljardin euron nettosaamisia oli työeläkelaitoksilla (209,3 mrd. euroa), yhteissijoitusyrityksillä pl. rahamarkkinarahastot (88,0 mrd. euroa) ja keskuspankilla (72,8 mrd. euroa). Vastaavasti yli 50 miljardin ulkomaisia nettovelkoja oli muilla rahalaitoksilla (167,0 mrd. euroa), valtionhallinnolla (99,9 mrd. euroa) ja yrityksillä (82,2 mrd. euroa).