Yritystyypeittäinen palveluiden ulkomaankauppa

Palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin tuotetaan yhdistämällä yritystilastojen perustietoja maksutaseen mukaisiin palveluiden ulkomaankaupan tietoihin. Tiedot tuotetaan menetelmällisesti hyödyntäen olemassa olevia aineistoja, ilman uusia tiedonkeruita ja lisäämättä yritysten vastausrasitetta. Tässä katsauksessa tarkastellaan kyseisiä tietoja vuosilta 2019–2022, jotka julkaistaan ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2024 osana tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastoa. Tarkastelussa keskitytään yritysten toimialaan, omistajuuteen ja henkilöstömäärään karkealla aluejaolla.

Ulkomaankauppa yritystyypeittäin -tietokokonaisuuden kehittäminen aloitettiin Eurostatin pilottihankkeena vuonna 2012. Suomessa vastaavanlaista tietoa on käsitelty Tullin ja Tilastokeskuksen yhteisessä artikkelissa vuonna 2017, jossa tarkasteltiin palveluiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin Suomessa. Uusien, tässä julkaistavien tietojen tavoitteena on antaa lisää tietoa globalisaatiosta ja globaalien arvoketjujen mittaamisesta. Lisäksi tietojen avulla kehitetään EU-maiden tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoita.

Teollisuus on palveluiden ulkomaankaupan merkittävin toimiala

Sisältöä ladataan

Kolme suurinta toimialaa kattoivat Suomen palveluviennistä 76 % vuonna 2022. Palveluiden ulkomaankaupan merkittävin toimiala on teollisuus. Teollisuus vei palveluita 14,5 miljardin euron arvosta, mikä vastaa 44 % palveluviennin kokonaisarvosta. Teollisuuden jälkeen merkittävimmät palveluviennin toimialat olivat informaatio ja viestintä 20 %:n sekä kuljetus ja varastointi 12 %:n osuudella.

Suurten yritysten rooli merkittävä palveluiden ulkomaankaupassa

Sisältöä ladataan

Suurten yritysten merkitys palveluviennille oli huomattava. Niiden osuus palveluviennistä oli 63 % vuonna 2022. Keskisuurten yrityksien (50–249 henkilöä) osuus palveluviennistä vuonna 2022 oli 16 % ja pienten yritysten (0–49 henkilöä) osuus 12 %. Niiden yritysten, joiden henkilöstömäärä ei voitu yhdistää, osuus palveluviennistä oli 8 %.

Suurten, henkilöstömäärältään yli 250 hengen, yritysten osuus teollisuuden palveluviennistä ja -tuonnista oli 90 %. Muilla toimialoilla palveluiden ulkomaankauppa oli jakautunut tasaisemmin eri kokoluokkiin. Esimerkiksi informaatio ja viestinnän toimialalla palveluviennistä 48 % tapahtui yli 250 hengen yritysten, 35 % 50–250 hengen yritysten ja 16 % tätä pienempien yritysten toimesta.

Suuret teollisuuden toimialan yritykset ovat merkittäviä palveluiden viejiä. Palveluiden kokonaisviennistä suurten teollisuuden toimialan yritysten osuus oli 44 %, kun taas suurten informaatio ja viestintä toimialan yritysten osuus oli 10 %.

Teollisuus sekä informaatio ja viestintä olivat myös eniten palveluviennin arvoaan kasvattaneet toimialat vuosien 2019–2022 välillä. Teollisuudessa palveluviennin arvo kasvoi 1,9 miljardia euroa, mikä merkitsee 15 %:n kasvua vuodesta 2019. Informaatio ja viestintä puolestaan kasvoi jopa kolmanneksen 1,6 miljardilla eurolla. Kahden suurimman toimialan kasvu tuli pääosin EU-alueen ulkopuolelta.

Palveluiden tuonnissa kaksi merkittävintä toimialaa olivat samat kuin viennissä vuonna 2022. Teollisuus toi palveluita 14,7 miljardin euron arvosta, mikä vastaa 37 % palveluiden kokonaistuonnista. Informaatio ja viestintä toimialan osuus kokonaistuonnista oli 14 %.

Palvelutuonnista 24 %:lle ei kuitenkaan saada tietoja toimialasta. Tietoja, joille ei ole määritelty toimialaa, käsitellään tarkemmin katsauksen myöhemmässä osiossa, jossa tarkastellaan toimialoittaisia tietoja palveluerittäin.

Palveluiden tuontia vuonna 2022 hallitsivat suuret yritykset, joiden osuus palvelutuonnista oli 52 %. Pienten yritysten osuus palvelutuonnista oli 9 %, keskisuurten yritysten osuus oli 14 % ja tuntemattomien osuus oli 25 %.

Vuosien 2019 ja 2022 välillä ulkomaankaupan tuonnin arvo suurilla yrityksillä kasvoi lähes 40 %. Samaan aikaan palveluiden tuonnin arvo pienillä yrityksillä kasvoi 15 % ja keskisuurilla 13 %.

Myös palveluiden tuonnissa eniten arvoaan kasvattaneet toimialat olivat teollisuus sekä informaatio ja viestintä vuosien 2019–2022 välillä. Toisin kuin viennissä näiden toimialojen kasvu tuli pääosin EU-alueelta.

Palveluiden tuonti oli keskittynyt suurille teollisuuden yrityksille. Teollisuuden toimialan suurten yritysten osuus oli 33 % palveluiden kokonaistuonnista, kun informaatio ja viestinnän toimialan suurten yritysten osuus palvelutuonnista oli 7 %.

Palveluiden viennin ja tuonnin rakenteessa tapahtuneet muutokset neljän vuoden tarkasteluvälillä selittyvät pääosin koronavuosien ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista palveluiden ulkomaankauppaan. Vuoden 2022 kuljetuksen ja matkailun palautumisesta huolimatta viennissä informaatio ja viestintä toimialan osuus kokonaisviennistä kasvoi neljä prosenttiyksikköä ja teollisuuden osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Vastaavasti tuonnissa merkittävin muutos oli teollisuuden neljän prosenttiyksikön kasvu.

Teollisuus vie palveluita monipuolisesti

Sisältöä ladataan

Teollisuuden palveluvienti oli jakautunut suhteellisen tasaisesti useaan palveluerään vuonna 2022. Eniten teollisuus vei televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluita, joiden osuus teollisuuden viennistä oli 38 %. Muiden liike-elämän palveluiden osuus teollisuuden viennistä oli 25 %, tuotannollisten palveluiden ja henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osuus oli noin 15 % Loput palvelut kattoivat teollisuuden palveluviennistä 8 %.

Informaatio ja viestinnän sekä kuljetuksen toimialojen palveluiden viennin rakenne olivat selkeästi teollisuutta yksipuolisemmat. Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden osuus informaatio ja viestinnän toimialan palveluviennistä oli 85 % ja kuljetuspalveluiden osuus kuljetuksen toimialan viennistä oli 98 %.

Muiden liike-elämän palveluiden osuus palveluviennistä oli 87 % ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla. Lisäksi kyseinen palveluerä kattoi 58 % tukku- ja vähittäiskaupan toimialan palveluviennistä. Tätä selittää kaupankäynnin palveluiden kuuluminen kyseiseen palveluerään.

Matkailu kattoi 90 % palveluviennin tiedoista, joihin ei voida yhdistää toimialaan vuonna 2022. Tiedot, joissa toimiala oli tuntematon sisältävät myös julkisyhteisöjen palveluita, rahoitus- ja vakuutuspalveluita sekä kuljetuspalveluita. Toimiala oli tuntematon vain 7 %:ssa tiedoista.

Yli puolet teollisuuden palvelutuonnista muista liike-elämän palveluista

Sisältöä ladataan

Palvelutuonnissa kaikkia toimialoja yhdistää muiden liike-elämän palveluiden merkitys. Toimialojen välillä on kuitenkin havaittavissa eroja.

Teollisuus toi muita liike-elämän palveluja 56 %:n osuudella palvelutuonnistaan, mutta myös tuotannollisia palveluita 19 %:n ja kuljetuspalveluita 16 %:n osuudella. On kuitenkin huomioitava, että kuljetuksen osuus teollisuuden palvelutuonnista voi todellisuudessa olla suurempi, koska tavaratuontiin perustuvaa CIF-FOB-muunnoksesta johdettua kuljetuksen osuutta ei kohdenneta toimialoille ja teollisuus on suurin toimialoittainen tavaratuoja. CIF-FOB muunnos näkyy palveluiden tuonnissa toimialalla tuntematon.

Informaatio ja viestinnän toimiala toi muiden liike-elämän palveluiden lisäksi merkittävästi televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluita. Molemmat kattavat 45 %:n osuuden toimialan palvelutuonnista.

Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan merkittävimpiä palvelueriä olivat muiden liike-elämän palveluiden (37 %) lisäksi ja televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut (32 %). Samoin kuin teollisuudessa kaupan toimialan osuus tavaratuonnista on merkittävä, jolloin osa CIF-FOB muunnokseen perustuvasta kuljetuksen tuonnista tulisi todellisuudessa kohdistua tälle toimialalle. Kuljetuksen toimialasta lähes 70 % tulee kuljetuksen palvelueristä.

Tuontitiedoista toimialoille yhdistämättä jääneiden osuus oli suurempi kuin viennissä. Tämä johtuu pääosin CIF-FOB muunnokseen perustuvasta kuljetuksen tuonnista. Myös matkailun tuonti on vientiä suurempaa. Toimiala oli tuntematon 24 %:ssa palvelutuonnista. Matkailu kattoi tästä 44 % ja kuljetus 36 %. Viennin tuntemattoman toimialan tiedoissa esiintyvien palveluerien lisäksi tuontiin sisältyy kotitalouksien tuontia, kuten henkilökohtaisia, kulttuuri- ja virkistyspalveluita sekä rahoituspalveluita.

Palveluviennin kotimaisuusaste yli 60 %

Ulkomaisomisteisten yritysten osuus oli noin kolmannes sekä palveluviennissä että -tuonnissa niiden yritysten osalta, joiden omistussuhde on pystytty määrittelemään.

Kotimaisessa omistuksessa olevien yritysten palveluviennin arvo oli ulkomaisessa omistuksessa olevia yrityksiä korkeampi muilla kuin kahdella toimialalla. Nämä kaksi toimialaa olivat informaatio ja viestintä sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta, joissa ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus palveluviennistä oli 60  %.

Muiden merkittävimpien toimialojen osalta teollisuuden palveluviennin kotimaisten yritysten osuus oli 79 % ja kuljetuksen 70 %. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä tukku- ja vähittäiskaupan palveluviennin kotimaisten yritysten osuus ylitti vain hieman ulkomaalaisten yritysten osuuden.

Sisältöä ladataan

Ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten palvelutuonnin arvo ylitti kotimaisten yritysten arvon neljällä toimialalla. Nämä toimialat olivat hallinto- ja tukipalvelutoiminta 85 %:n osuudella, informaatio ja viestintä 65 %:n osuudella, tukku- ja vähittäiskauppa 61 %:n osuudella ja rakentaminen 59 %:n osuudella.

Korkein kotimaisten yritysten osuus palvelutuonnista oli teollisuuden toimialalla. Teollisuuden toimialan tuonnista kotimaiset yritykset kattoivat jopa 87 %.

Sisältöä ladataan

Merkittävin ero viennin ja tuonnin välillä kotimaisten yritysten osuuksien suhteen oli rakentamisen toimialalla, missä kotimaisten yritysten osuus palveluviennistä oli 93 %, ja -tuonnista 41 %.

Myös tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla kotimaisten yritysten osuus palveluviennistä ylitti ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten viennin arvon, mutta tuonnin osalta ulkomaisomistuksessa olevien yritysten tuonnin arvo oli kotimaisten yritysten tuonnin arvoa suurempi.

Kansainvälistä vertailua palveluiden ulkomaankaupasta yritystyypeittäin

Vertailussa muihin EU-maihin Suomen palveluiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin -tiedoista löytyy selkeitä eroja. Eurostatin artikkeli tarkastelee Euroopan unionin ja EFTA maiden palveluiden ulkomaankaupan tuontia yritystyypeittäin. Maiden raportoimat tiedot ovat peräisin vuosilta 2013–2022, joten ne ovat vain suuntaa antavasti vertailukelpoisia Suomen vuoden 2022 palveluiden ulkomaankauppa tietojen kanssa.

Artikkelista käy ilmi, kuinka Suomessa teollisuuden osuus palveluviennin (vuonna 2022 44 %) kokonaisarvosta on selvästi suurempi kuin artikkelin muilla mailla. Suomen lisäksi seuraavaksi merkittävimmät teollisuuden osuudet ovat Ruotsilla (vuonna 2014 23 %), Unkarilla (2020 19 %) ja Belgialla (2014 15 %).

Informaatio ja viestinnän toimialan osuus palveluiden kokonaisviennistä on 20 % Suomessa. Eurostatin mukaan kyseisen toimialan osuus on Suomea suurempaa vain Irlannissa (2020 57 %) ja Maltalla (2022 26 %).

Kuljetus ja varastointi toimialan osuus palveluviennistä on Suomessa moniin muihin EU-maihin verrattuna suhteellisen pieni, vain 12 % palveluviennistä. Suurinta kuljetuksen ja varastoinnin osuus on Liettuassa (2019, 60 %) ja Tanskassa (2016, 45 %). Ruotsissa vastaava osuus (2014) on kuitenkin samalla tasolla kuin Suomessa.

Eurostatin tarkastelussa suuryritykset vastaavat Suomen lisäksi yli puolta palveluiden viennistä Irlannissa (vuonna 2022 63 %) ja Tanskassa (vuonna 2016 57 %).

Tuoreempia tietoja kansainvälisestä palveluiden ulkomaankaupasta yritystyypeittäin heinäkuussa

Eurostat julkaisee heinäkuussa 2024 kansainvälisiä tietoja palveluiden ulkomaankaupasta yritystyypeittäin vuodelta 2022 verkkosivuillaan.

Uusien palveluiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin (Services Trade by Enterprise Characteristics STEC) kuvaavien lukujen kanssa on huomioitava, ettei niiden yhdistäminen tavaroiden ulkomaankauppaa yritystyypeittäin (Trade by Enterprise Characteristics, TEC) lukujen kanssa ei ole täysin suoraviivaista määritelmällisten erojen takia.

Esimerkiksi CIF-FOB muunnos ja omistajuuden muutokseen perustuvat eroavaisuudet maksutaseen ja perinteisen tavarakaupan tilastoinnin välillä voivat aiheuttaa vääriä tulkintoja toimialan maksutaseen mukaisen viennin koosta.

Lisäksi osa TEC tietoihin sisältyvästä tavaratuonnista lasketaan maksutaseessa palveluiden ulkomaankaupaksi. Teollisuuden toimiala vie eniten palveluita ja samalla tavaroiden ja palveluiden raja hämärtyy. Tämä kehitys heijastaa muuttuvaa talousrakennetta, jossa perinteiset teollisuuden alat tarjoavat yhä enemmän palveluita tuotteidensa rinnalla. Monien teollisuusyritysten liiketoimintamalli on laajentunut sisältämään konsultointia, ylläpitoa, ja digitaalisia ratkaisuja. Asiasta on saatavilla lisätietoa Tilastokeskuksen ja Tullin yhteisjulkaisusta vuodelta 2017.