Syntyvyys laskenut viime vuosina erityisesti
matalasti koulutetuilla

Syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyys oli sitä korkeampi, mitä korkeampi koulutus naisella oli. Vuonna 2023 Suomessa syntyneiden vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,59. Luku oli laskenut kymmenen vuoden aikana 17 %. Alimman korkea-asteen tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kokonaishedelmällisyysluku oli puolestaan 1,26, mikä oli laskenut vuodesta 2014 yhteensä 29 %.

Matalammin koulutetuilla syntyvyys oli selvästi alempi: toisen asteen koulutuksen suorittaneilla naisilla kokonaishedelmällisyys oli 1,04 lasta naista kohti. Luku oli laskenut kymmenessä vuodessa 31 %. Naisten, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, kokonaishedelmällisyysluku oli 0,94. Heillä syntyvyys oli laskenut 10 vuodessa eniten, 37 %.

Kokonaishedelmällisyys on laskenut matalammin koulutetuilla erityisen jyrkästi viime vuosina. Viidessä vuodessa, vuosina 2018-2023, perusasteen varassa olevien naisten kokonaishedelmällisyysluku oli laskenut 21 %, kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden luku oli laskenut samassa ajassa vain 4 %.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Koulutusasteen mukaiset kokonaishedelmällisyysluvut on laskettu vain Suomessa syntyneille, sillä maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä Suomessa kattavasti.

Vuonna 2023 syntyi 43 383 lasta. Lapsista 36 049 syntyi Suomessa syntyneille naisille. Suurimmalla osalla näistä naisista oli toisen asteen koulutus (39 %). Toiseksi yleisimmin heillä oli alimman korkea-asteen tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto (30 %). Naisista 25 %:lla oli ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus, ja 6 %:lla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys suomalaistaustaisia korkeampaa

Suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 ja ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku 1,42 vuonna 2023. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys oli hieman korkeampaa, 1,45 lasta naista kohden. Kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten syntyvyys on laskenut 27 % ja ulkomaalaistaustaisten 29 %.

Tilastokeskuksen syntyperäluokituksen mukaan henkilö luokitellaan suomalaistaustaiseksi, jos vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat puolestaan henkilöt, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Syntyvyys on laskenut sekä kotimaisia kieliä puhuvilla että vieraskielisillä. Ruotsinkielisten syntyvyys oli vuonna 2023 edelleen korkeampi kuin suomenkielisten, 1,46 lasta naista kohti. Suomenkielisillä naisilla kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 ja vieraskielisillä 1,42. Kymmenessä vuodessa ruotsinkielisten syntyvyys oli laskenut 17 %, kun suomenkielisillä laskua on ollut 27 % ja vieraskielisillä 30 %. Vieraskielisillä syntyvyys on laskenut viime vuosina kaikissa suurimmissa kieliryhmissä.

Koko väestön kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2023 tilastointihistorian matalin, 1,26 lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten syntyvyys on laskenut vuodesta 2010 lähtien lukuun ottamatta vuosia 2020 ja 2021, jolloin kokonaishedelmällisyysluku nousi hetkellisesti. Vuosina 2020-2021 kokonaishedelmällisyys nousi lähinnä suomalaistaustaisilla ja korkeammin koulutetuilla.