Yllä olevassa kuviossa havainnollistetaan, kuinka paljon työpaikkojen määrä kasvoi eri palkkatason toimialoilla vuodesta 2007 vuoteen 2022. Palkkatason mittarina käytetään toimialalla työskennelleiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvoa vuonna 2022. Toimialat on jaettu 2-numerotasolla viiteen ryhmään: toimialat, joilla palkkataso on alle 3 000, 3 000–3 499, 3 500–3 999, 4 000–4 500 ja yli 4 500 euroa kuukaudessa.

Selvästi eniten työpaikkojen määrä kasvoi toimialaryhmässä, jossa palkkataso oli matalin vuonna 2022, ja seuraavaksi eniten ryhmässä, jossa palkkataso oli toiseksi matalin. Yhteensä työpaikkojen määrä kasvoi niihin lukeutuvilla toimialoilla 58 600:lla. Kolmanneksi eniten työpaikkojen määrä kasvoi toimialaryhmässä, jossa palkkataso oli korkein. Palkkatasoltaan toiseksi korkeimmassa toimialaryhmässä työpaikkojen määrä sen sijaan väheni, kuten myös hivenen palkkatasoltaan keskimmäisessä ryhmässä.

Toimialoilla, joilla palkkataso on matala, myös koulutustaso on tyypillisesti matala. Toimialoilla, joilla palkkataso oli alle 3 000 euroa kuukaudessa vuonna 2022, korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus työllisistä oli keskimäärin 26 %, kun taas kaikista työllisistä korkea-asteen koulutuksen oli suorittanut 44 %. Myös toimialoilla, joilla palkkataso oli 3 000–3 500 euroa, korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus työllisistä oli keskimäärin 26 %. Eniten tästä poikkesivat jälkimmäiseen ryhmään sijoittuvat kirjastojen, arkistojen ja museoiden toiminta sekä kulttuuri- ja viihdetoiminta, joista edellisessä korkea-asteen koulutuksessa suorittaneiden osuus työllisistä oli 72 % ja jälkimmäisessä 55 %. Kirjastojen, arkistojen ja museoiden toiminnassa työpaikkojen määrä ei kuitenkaan juuri muuttunut vuodesta 2007 vuoteen 2022. Kulttuuri- ja viihdetoiminnassa niiden määrä nousi 3 500:lla.

Matalan palkkatason toimialoilla työpaikkoja syntynyt etenkin sosiaalipalveluihin

Toimialat, joilla työpaikkojen määrä nousi eniten vuodesta 2007 vuoteen 2022, jakautuvat kahteen leiriin 2-numerotasolla tarkasteltuna. Kärkikymmeniköstä viidellä palkkataso on huomattavasti matalampi kuin keskimäärin ja koulutustaso myös keskimääräistä matalampi. Niistä sosiaalihuollon avopalveluissa, ravitsemistoiminnassa sekä kiinteistön- ja maisemanhoidossa palkkataso oli alle 3 000 euroa kuukaudessa vuonna 2022. Työllistämistoiminnassa ja sosiaalihuollon laitospalveluissa kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvo oli hieman yli 3 000 euroa kuukaudessa, mikä oli 800 euroa vähemmän kuin kokoaikaisilla palkansaajilla keskimäärin.

Viidellä muulla kärkikymmenikköön sijoittuvalla toimialalla koulutustaso on huomattavasti korkeampi kuin keskimäärin ja palkkataso myös keskimääräistä korkeampi. Niistä kahdella toimialalla, terveyspalveluissa ja koulutuksessa, kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvo oli vain hieman enemmän kuin kokoaikaisilla palkansaajilla keskimäärin. Kolmesta muusta toimialasta lakiasian- ja laskentatoimen palveluissa palkkataso oli 600 euroa suurempi kuin keskimäärin, pääkonttorien toiminnassa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa 1 100 euroa suurempi sekä ohjelmistoissa, konsultoinnissa ja siihen liittyvässä toiminnassa 1 200 euroa suurempi. Kaikilla edellä mainituilla viidellä toimialalla korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus työllisistä oli yli 70 % vuonna 2022.

Viidellä eniten kasvaneella matalan palkkatason toimialalla työpaikkojen määrä nousi yhteensä 126 000:lla vuodesta 2007 vuoteen 2022. Sosiaalihuollon avo- ja laitospalveluiden osuus tästä oli 55,2 % ja työllistämistoiminnan 21,8 %. Koska työllistämistoimintaan luokitellaan vuokratyöntekijöiden työpaikat, niin käytännössä myös osa siihen laskettavista työpaikoista kuuluu sosiaalipalvelujen piiriin.

Palkkatasoltaan korkeimmilla toimialoilla työpaikkojen määrä nousi selvästi eniten ohjelmistoissa, konsultoinnissa ja siihen liittyvässä toiminnassa, jossa oli 30 900 työpaikkaa enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2007. Toiseksi eniten työpaikkojen määrä nousi pääkonttorien toiminnassa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa, 11 100:lla. Kummallakin toimialalla palkkataso oli yli 4 500 euroa kuukaudessa vuonna 2022. Työpaikkojen määrä nousi kuitenkin yhteensä vain 9 000:lla toimialoilla, joilla palkkataso oli yli 4 500 euroa, koska joillakin toimialoilla työpaikkojen määrä laski. Eniten niiden määrä laski tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa, 17 700:lla, sekä paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa, 10 100:lla.

Myös palkkatasoltaan matalimmilla toimialoilla työpaikkojen määrä laski paljon joillakin toimialoilla. Kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa, jossa palkkataso oli alle 3 000 euroa kuukaudessa vuonna 2022, työpaikkojen määrä väheni 30 700:lla vuodesta 2007 vuoteen 2022. Vähittäiskaupassa työpaikkojen määrä laski 13 800:lla, maaliikenteessä 13 300:lla, posti- ja kuriiritoiminnassa 11 500:lla sekä sahatavaran ja puu- ja korkkituotteiden valmistuksessa 9 900:lla; kaikilla neljällä toimialalla palkkataso oli 3 000–3 500 euroa kuukaudessa.

Korkean palkkatason toimialoilla työpaikat keskittyneet entistä enemmän suurimpiin kuntiin

Eri kunnissa työpaikkojen määrä on muuttunut vaihtelevasti. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna työpaikkojen määrä on kasvanut etenkin suurimmissa kunnissa ja vähentynyt pienemmissä. Yli 100 000 asukkaan kunnissa työpaikkojen määrä nousi vuodesta 2007 vuoteen 2022 kaikissa muissa paitsi Lahdessa. Muissa kahdeksassa yli 100 000 asukkaan kunnassa työpaikkojen määrä nousi yli 10 %, eniten Vantaalla, jossa niiden määrä kasvoi 23 %. 50 000–100 000 asukkaan kunnissa työpaikkojen määrä nousi viidessä ja väheni seitsemässä. Alle 50 000 asukkaan kunnissa työpaikkojen määrä nousi joka viidennessä ja väheni kaikissa muissa. Monissa alle 50 000 asukkaan kunnissa muutos oli kuitenkin hyvin pieni.

Alla olevassa kuviossa havainnollistetaan, kuinka paljon työpaikkojen määrä muuttui yhteensä vuoden 2022 väkiluvun mukaan yli 100 000, 50 000–100 000 ja alle 50 000 asukkaan kunnissa eri palkkatason toimialoilla ajanjaksolla 2007–2022. Toimialat on jaettu samalla tavoin kuin koko maata tarkastaltaessa 2-numerotasolla viiteen toimialaryhmään. Yli 100 000 asukkaan kunnissa työpaikkojen määrä nousi jokaisessa toimialaryhmässä. Palkkatasoltaan matalimmassa, keskimmäisessä ja korkeimmassa toimialaryhmässä työpaikkojen määrä kasvoi lähes yhtä paljon, mutta suhteellisesti niiden määrä kasvoi eniten matalimman palkkatason ryhmässä (29,2 %), toiseksi eniten korkeimman palkkatason ryhmässä (22,0 %) ja kolmanneksi eniten toiseksi matalimman palkkatason ryhmässä (12,1 %).

Yli 100 000 asukkaan kunnissa työpaikkojen määrä kasvoi korkeimman palkkatason toimialaryhmässä yhteensä 31 900:lla vuodesta 2007 vuoteen 2022. Helsingin osuus siitä oli peräti 70,2 %, kun taas palkkatasoltaan matalimmassa toimialaryhmässä, jossa työpaikkojen määrä nousi 33 900:lla, Helsingin osuus oli 26,0 %. Palkkatasoltaan korkeimmassa toimialaryhmässä työpaikkojen määrä kasvoi myös kaikissa muissa yli 100 000 asukkaan kunnissa paitsi Lahdessa.

Alle 50 000 asukkaan kunnissa työpaikkojen kokonaismäärä laski kaikissa eri palkkatason toimialaryhmissä vuodesta 2007 vuoteen 2022. Toimialaryhmässä, jossa palkkataso oli matalin, työpaikkojen määrä väheni kuitenkin vain muutamalla kymmenellä. Suhteellisesti tarkasteltuna työpaikkojen kokonaismäärä väheni alle 50 000 kunnissa sitä enemmän mitä korkeamman palkkatason toimialaryhmästä oli kyse. Myös 50 000–100 000 asukkaan kunnissa työpaikkojen kokonaismäärä väheni suhteellisesti tarkasteltuna samansuuntaisesti, mutta niissä työpaikkojen määrä nousi matalimman ja toiseksi matalimman palkkatason toimialaryhmässä.

Joissakin alle 100 000 asukkaan kunnissa, kuten Vaasassa, Joensuussa, Pirkkalassa ja Eurajoella, työpaikkojen määrä kasvoi selvästi palkkatasoltaan korkeimmassa toimialaryhmässä vuodesta 2007 vuoteen 2022. Huomattavasti useammassa kunnassa suuntaus oli kuitenkin päinvastainen. Eniten siihen vaikutti työpaikkojen määrän väheneminen paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa sekä tietokoneiden ja elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa. Paperin, paperin- ja kartonkituotteiden valmistuksessa työpaikat vähenivät eniten Kouvolassa, Jämsässä, Kemissä, Valkeakoskella, Varkaudessa, Raumalla, Lohjalla ja Kajaanissa. Sen sijaan tietokoneiden ja elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa työpaikat vähenivät varsinkin Salossa, mutta myös muun muassa Raahessa ja Loviisassa.

Suurimmissa kunnissa työpaikkojen määrän kasvuun palkkatasoltaan korkeimmassa toimialaryhmässä vaikutti pääasiassa työpaikkojen syntyminen ohjelmistoihin, konsultointiin ja siihen liittyvään toimintaan. Helsingin osuus koko maan kasvusta oli tällä toimialalla 40,5 %, Tampereen 14,1 %, Espoon 12,8 %, Oulun 7,4 %, Turun 5,4 % ja Jyväskylän 4,5 %. Myös Vantaalla työpaikkojen määrä kasvoi ohjelmistoissa, konsultoinnissa ja siihen liittyvässä toiminnassa, mutta sitä enemmän niiden määrä kasvoi tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa. Helsingissä työpaikkojen määrä kasvoi paljon myös muun muassa pääkonttorien toiminnassa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa; koko maan kasvusta Helsingin osuus oli tällä toimialalla 58,0 %.

Vuonna 2022 yli 100 000 asukkaan kunnissa sijaitsi 74,6 % sellaisten toimialojen työpaikoista, joilla palkkataso oli yli 4 500 euroa, kun taas sellaisten toimialojen työpaikoista, joilla palkkataso oli 4 500 euroa tai vähemmän, niissä sijaitsi 47,0 %. Helsingissä vastaavat luvut olivat 36,5 % ja 15,5 % ja pääkaupunkisedulla 52,8 % ja 25,8 %.