Suhteellisten tuloerojen kehitys

Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 28,6 vuonna 2022. Tämä oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2022 tuloerot olivat likimain samalla tasolla kuin finanssikriisin aikoihin vuonna 2008 sekä vuosituhannen vaihteessa vuonna 2000. Näinä vuosina Gini-kertoimen arvo oli 28,4.

Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.

Tuloerot kasvoivat Suomessa kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun puolenvälin jälkeen muutamassa vuodessa lähelle nykytasoa. Vuodesta 1995 vuoteen 2022 Gini-kerroin on kasvanut 6,4 prosenttiyksikköä.

Tietoja ennen vuotta 1986 on vain viiden vuoden välein tehdyistä kulutustutkimuksista. Kuviossa puuttuvat välivuodet (1967–1985) on lineaarisesti interpoloitu.

Vuositulojen lisäksi tuloeroja on kuvattu myös laskemalla henkilöiden tulot yhteen kolmen vuoden ajalta. Tämä tasoittaa erityisesti omaisuustulojen suuria vuosivaihteluja sekä yksilötasolla että koko väestön tasolla. Kolmen vuoden tuloista laskettu Gini-kerroin kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä, kun verrataan vuosia 2019–2021 ja 2020–2022. Suurimmillaan kolmen vuoden tulojen Gini-kerroin on ollut vuosien 2006–2008 tuloista laskettuna. Tiedot alkavat vuodesta 1997, koska laskennan edellyttämän paneeliaineiston ensimmäinen vuosi on 1995.

Suurta vuosittaista vaihtelua on erityisesti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitoissa. Vuonna 2022 asuntoväestön myyntivoitot (luovutusvoitot, joista on vähennetty tappiot) vähenivät nimellisesti lähes 30 %, kun ne vuonna 2021 olivat kasvaneet noin 70 %. Jos myyntivoitot ja arvio niistä maksetuista veroista poistetaan tuloista, kasvoi Gini-kerroin 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2022 edellisvuodesta. Gini-kertoimen muutos vuodesta 1995 vuoteen 2022 ilman myyntivoittoja on noin prosenttiyksikön pienempi eli 5,4 prosenttiyksikköä.

Gini-kerroin tiivistää koko väestön suhteelliset tuloerot yhteen lukuun, eikä siitä ilmene, missä kohtaa tulojakaumaa muutokset tapahtuvat. Alla olevassa kuviossa tulokymmenysten tulo-osuuksien muutoksista havaitaan, että tulojen kasvu 1990-luvun lopulla kohdentui pitkälti väestön suurituloisimpaan kymmenesosaan ja sen sisällä suurituloisimpaan prosenttiin. Kuviossa suurituloisin tulokymmenys on jaettu kahteen osaan eli kuvion kaksi viimeistä luokkaa ovat suurituloisin kymmenys ilman suurituloisinta prosenttia ja erikseen suurituloisin prosentti (noin 54 000 henkilöä).

Sisältöä ladataan

Tulokymmenyksissä väestö on järjestetty tulojen mukaan ja jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan. I tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa. 

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso 6,5-kertainen pienituloisimpaan nähden

Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja, ei euromääräisiä eli absoluuttisia tuloeroja. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin myös euromääräiset tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi. Tätä havainnollistaa kuvio, jossa on esitetty reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2022.

Sisältöä ladataan

Tulokäsite on ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) eli nettotulo verojen jälkeen.

Vuonna 2022 pienituloisimman kymmenyksen ekvivalentin tulon keskiarvo oli noin 12 000 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli 6,5-kertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden eli noin 78 000 euroa.

Vuonna 1995 pienituloisimman kymmenyksen ekvivalentin tulon keskiarvo oli noin 9 500 euroa vuoden 2022 hintatasossa. Se on siten on noussut reaalisesti noin 26 % vuodesta 1995 vuoteen 2022. Vastaavasti suurituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli 40 800 euroa vuonna 1995, josta se on noussut reaalisesti noin 91 %. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 56 % keskiarvolla mitattuna ja noin 48 % mediaanilla mitattuna samana aikana.

Tulonjakotilaston euromääräiset tiedot ovat aina viimeisimmän tilastovuoden rahan arvon mukaisia. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli poikkeuksellisen nopeaa (7,1 %) vuonna 2022.

Suurituloisimpaan kymmenykseen kuului vuonna 2022, jos asuntokunnan ekvivalentit nettovuositulot olivat suuremmat kuin 49 250 euroa. Tämä tuloraja vastaa noin 4 100 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen asuntokunnassa. Pienituloisimpaan kymmenykseen kuului, jos ekvivalentit nettovuositulot olivat pienemmät kuin 15 673 euroa vuonna 2022. Tämä vastaa noin 1 310 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen asuntokunnassa.

Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille euromääräiset luvut on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksiköillä talouden tulot muunnetaan vastaamaan yksin asuvan tuloja, eli ekvivalenteiksi tuloiksi. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen asuntokunnassa luvut ovat 2,1-kertaisia yhden hengen asuntokuntaan verrattuna. Suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluakseen tällaisella asuntokunnalla olisi pitänyt olla noin 8 600 euron nettotulot kuukaudessa vuonna 2022.

Euromääräisiä tuloeroja on myös mahdollista kuvata tunnusluvuilla. Kuviossa on käytetty absoluuttista Gini-kerrointa, joka kuvaa keskimääräisiä euromääräisiä tuloeroja henkilöiden välillä. Kuviosta havaitaan, että euromääräiset erot (vuoden 2022 rahassa) ovat kasvaneet lähes koko ajanjakson ja olivat suurimmillaan vuonna 2021. Vuonna 2022 absoluuttiset tuloerot hieman pienenivät.

Sisältöä ladataan

Tuotannontekijätulojen ja bruttotulojen erot

Suomessa suhteellisten tuloerojen nopean kasvun taustalla 1990-luvun lopussa oli vuosikymmenen alun syvä lama ja sitä seurannut nousukausi. Laman aikana tuotannontekijätulojen erot (tuloerot ennen tulonsiirtoja) kasvoivat nopeasti, mutta käytettävissä olevien rahatulojen erot vasta laman taituttua. Tuotannontekijätulojen erot pysyivät 1990-luvun laman jälkeen pitkään melko vakaina, mutta viime vuosina ne ovat jälleen olleet kasvussa. Vuonna 2022 tuotannontekijätulojen erot kuitenkin kaventuivat työtulojen nimellisen kasvun ja omaisuustulojen vähenemisen seurauksena.

Sisältöä ladataan

Yksi tekijä koko väestön tuotannontekijätulojen erojen kasvuun on väestön ikääntyminen, jonka seurauksena yhä suurempi osa väestöstä ei saa palkka- tai yrittäjätuloja. Tuotannontekijätulojen erot työikäisen väestön (tässä 18–64-vuotiaiden) keskuudessa ovat sen sijaan pysyneet verraten vakaina myös viime vuosikymmenen aikana. Tämä käy ilmi seuraavasta kuviosta, jossa y-akseli on katkaistu muutoksen havainnollistamiseksi.

Sisältöä ladataan

Tuotannontekijätuloja ovat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot eli tuotantotoiminnasta ja omaisuudesta saadut tulot. Kun tuotannontekijätuloihin lisätään saadut tulonsiirrot, saadaan bruttotulot. Kun bruttotuloista edelleen vähennetään maksetut tulonsiirrot, saadaan käytettävissä olevat rahatulot. Tuotannontekijätulot eivät sisällä tulonsiirtojen vaikutusta, joten ne jakautuvat epätasaisimmin kaikkien kotitalouksien kesken.

Tulojen muutos vuodesta 2021 vuoteen 2022

Vuonna 2022 inflaatiovauhti oli poikkeuksellisen korkea. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli 7,1 %, jonka seurauksena reaalitulojen keskiarvo aleni merkittävästi (-3,8 %) edellisvuodesta hyvästä työllisyystilanteesta ja nimellistulojen kasvusta huolimatta.

Tulojen muutokset tulojakauman eri kohdissa ilmenevät seuraavasta kuviosta, jossa kuvataan keskiarvon muutosta tulojakaumassa viiden prosentin välein vuodesta 2021 vuoteen 2022. Väestö on järjestetty tulojen mukaan kahteenkymmeneen yhtä suureen ryhmään, joista jokaisessa on noin 272 000 henkilöä.

Sisältöä ladataan

Koko väestön kattava tulojakauma muuttuu usean tekijän vaikutuksesta. Näitä ovat suhdanneluonteiset tekijät, vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutokset sekä väestön rakennemuutokset. Näiden vaikutusta tuloeroihin ei voi tilastosta suoraan eritellä.

Vuonna 2022 ansiotason kehitys ja etuuksien indeksikorotukset jäivät jälkeen yleisestä hintatason muutoksesta, vaikka kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtiin ylimääräinen korotus kesken vuotta 1.8.2022. Joulukuussa 2022 maksettiin myös ylimääräinen lapsilisä. Lisäksi erityisesti arvopapereiden myyntivoittojen väheneminen pienensi omaisuustuloja huomattavasti vuoteen 2021 verrattuna, jolloin ne olivat ennätystasolla. Tämä pienensi suurituloisimpien tuloja muita enemmän, sillä omaisuustulot kohdentuvat voimakkaasti tulojakauman yläosaan.

Tulojen muutokset tulokymmenyksissä euromääräisinä on esitetty seuraavassa kuviossa. Euromääräiset muutokset ovat tyypillisesti hyvin suuria tulojakauman yläosassa. Näin oli myös vuonna 2022 pitkälti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoittojen vähenemisen vuoksi.

Sisältöä ladataan

Pienituloisimman 40 %:n tulokehitys

Pienituloisimman 40 %:n osuus tuloista ja tulokehitys ovat mukana kestävän kehityksen YK-indikaattoreissa. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu erikseen tämän ryhmän tulokehitystä suhteessa muihin tulonsaajaryhmiin viime vuosina. Vuonna 2022 ryhmän reaalitulojen keskiarvo aleni 3,2 %, kun koko väestön keskiarvo aleni 3,8 %. Ryhmän tulo-osuus oli 22,8 %, joka oli lähes sama kuin edellisvuonna, mutta pienempi kuin vuosina 2017–2020.

Pienituloisimman 40 %:n osuus tuloista ja reaalitulojen vuosimuutos verrattuna muuhun asuntoväestöön

Sisältöä ladataan

Tulokymmenysten väestörakenne

Saman tulokymmenyksen henkilöitä yhdistää tulotaso, mutta muutoin niissä on erilaisia henkilöitä; nuoria, ikääntyneitä ja työikäisiä. Pienituloisimmassa kymmenyksessä suurin ryhmä ovat 18–24-vuotiaat. Suurituloisimmassa kymmenyksessä eniten on 50–64-vuotiaita.

Kuviossa on esitetty tulokymmenysten rakenne asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2022. Enemmistöllä kahden pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä asuntokunnan pääasiallisena tulolähteenä olivat tulonsiirrot, jotka useimmiten olivat muita tulonsiirtoja kuin työeläkkeitä. Kolmannessa tulokymmenyksessä puolella asuntokunnan pääasiallisena tulonlähteenä olivat joko työeläkkeet tai muut tulonsiirrot. Palkka- ja yrittäjätulot olivat suurin tulolähde enemmistöllä henkilöistä neljännestä tulokymmenyksestä alkaen.

Omaisuustulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde vajaalle kuudesosalle suurituloisimman kymmenyksen henkilöistä. Suurituloisimmasta kymmenyksestä on kuviossa vielä eroteltu toimeentulojakauman suurituloisin prosentti. Tämän ryhmän henkilöistä yli puolella (55 %) omaisuustulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde vuonna 2022. Omaisuustulot sisältävät osinkotulot, vuokratulot, myyntivoitot ja muut rekistereistä saatavat omaisuustulot.

Sisältöä ladataan